Marit Björgen kertoo lihaksikkaan olemuksensa ei-toivotuista seurauksista - Maastohiihto - Ilta-Sanomat

Uutuuskirja: Marit Björgen kertoo lihaksikkaan olemuksensa ei-toivotuista seurauksista – talk show -juontajan pyyntö sekoitti pasmat

Marit Björgen myöntää elämäkerrassaan kärsineensä siitä, millaista huomiota hänen naishiihtäjäksi poikkeuksellisen lihaksikas ylävartalonsa sai osakseen.

Marit Björgenin lihaskunto ja -erottuvuus ovat olleet naisten maastohiihdon maailmassa omaa luokkaansa. Asian saama huomio ei ole aina päähenkilöä miellyttänyt. Kuvassa oikealla Krista Pärmäkoski, Marit Björgen ja Stina Nilsson Pyeongchangin olympialaisissa 2018.

12.10. 6:15

Hiihtäjälegenda Marit Björgen, 41, ei tullut tunnetuksi pelkästään uskomattomista urheilusaavutuksistaan, kuten kahdeksasta olympiavoitostaan, vaan myös naishiihtäjäksi poikkeuksellisen voimakkaasta ja lihaksikkaasta olemuksestaan.

Maanantaina norjaksi ilmestyneessä elämäkerrassaan Vinnerhjerte (Voittajasydän, kust. J-M Stenersen Forlag, kirj. Ingerid Stenvold) Björgen paljastaa, että olemuksen saama ylenpalttinen ja usein myös pahansuovan vihjaileva huomio oli hänelle vaikea ja traumaattinenkin asia. Kirja ilmestyy suomeksi alkuvuodesta 2022 Otavan kustantamana.

Lihakset eivät todellakaan olleet vain poseerausta varten. Björgen nosti kovimmassa kunnossaan puolikyykystä noin 200 kiloa, syväkyykystä yli 100 kiloa, veti leukoja 20 kilon lisäpainolla sekä nosti ojentajiensa voimilla penkiltä selinmakuulla päänsä yli yli 50 kilon raudat.

Koko lapsuutensa raskaisiin maatilan töihin osallistuneen Björgenin isä muistelee kirjassa, että ensimmäisen kerran voimaharjoittelua 15-vuotiaana kokeilleelle tyttärelle vinoiltiin lihaksikkaasta olemuksesta jo yläkoulussa.

– En ollut koskaan ajatellut, miltä näytän. Olin vartalooni tyytyväinen, ja se toimi maatilan töissä sekä urheilussa, Björgen kertoo kirjassa.

Kun hänestä 2000-luvun alkuvuosina tuli edustustason hiihtäjä, kysymyksiä alkoi tulla lisää ja silloin ne menivät myös ihon alle. Useat hiihtomaailman mediat, myös Suomessa, pohtivat asiaa myös mahdollisen dopinginkäytön näkökulmasta. Björgeniä ei koskaan ole rangaistu dopingrikkomuksesta.

– Pitäisikö minun näyttää toisenlaiselta? Olenko riittävän naisellinen? Björgen myöntää elämäkerrassaan pohtineensa.

Noin 70 kiloa huippuaktiviina painanut, uraansa Ski Classics -kilpailuissa jatkava Björgen myöntää kokeneensa utelut äärimmäisen ärsyttäviksi ja muistuttaa, että maastohiihdossa on pärjätty monenlaisella ruumiinrakenteella. Esimerkeiksi Björgen nostaa jättimäisen Juha Miedon ja Italian linnunluisen Maurilio de Zoltin.

Uransa viimeiseksi jääneessä olympiastartissa 2018 Marit Björgen voitti 30 kilometrin yhteislähdön kultaa lähes kahden minuutin erolla hopeamitalisti Krista Pärmäkoskeen.

Kun Björgen esiintyi esimerkiksi erilaisissa gaaloissa hihattomassa iltapuvussa, hän huomasi, että tilaisuuksista otetut kuvat hänen treenatusta yläkropastaan saivat valtavasti huomiota. Joidenkin mielestä liikaa.

Kirjassa kerrotaan, miten jopa Norjan hiihtoliiton johto kehotti Björgeniä ”peittämään itseään enemmän” kiusallisen huomion minimoimiseksi.

Maailmankuulu talk show -juontaja Fredrik Skavlan meni ohjelmassaan niin pitkälle, että vertasi Björgenin käsivarsia Kippari-Kallen käsiin ja pyysi hiihtokuningatarta jännittämään suorassa lähetyksessä hauislihaksensa.

Björgen muistelee, että Skavlanin menettely sai hänen konseptinsa sekoamaan täysin. Urheilija koki tulleensa kohdelluksi arvottomalla tavalla. Hän kieltäytyi Skavlanin pyynnöstä.

Tänä päivänä Marit Björgenille tärkeintä on perhe, johon kuuluvat aviomies, yhdistetyn olympiavoittaja Fred Börre Lundberg sekä kaksi lasta, joista kuvassa esikoispoika Marius. Kuva Lahden MM-kisoista 2017.

Björgen sanoo Vinnerhjertet-kirjassa, että hän kokeneena ja pitkään julkisuudessa olleena henkilönä kesti kaiken, vaikka osa siitä tuntui kiusaamiselta.

Hän painottaa kuitenkin olevansa huolissaan, jos samankaltaista huomiota saa osakseen nuori nainen, joka ei vielä ole yhtä sinut vartalonsa kanssa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?