Norjalaistoimittaja lataa: Vertasi kiisteltyä harjoitusmetodia Lahden skandaaliin 2001 – ”Yhtä tyhmä kuin Suomi” - Maastohiihto - Ilta-Sanomat

Norjalaistoimittaja lataa: Vertasi kiisteltyä harjoitus­metodia Lahden skandaaliin 2001 – ”Yhtä tyhmä kuin Suomi”

Norjalaiset eivät käytä lisähappea tai alppimajoja edes harjoitteluun.

Vasemmalla Suomen maajoukkuehiihtäjä lisähappimaski päässään 2015. Oikealla Henrik, Jacob ja Filip Ingebrigtsen, joiden Gjert-isä haluaisi tuoda happimaskit norjalaistenkin harjoitteluun.

7.5. 22:22

Norjan urheilussa väitellään nyt alppimajojen ja lisähappimaskien käytön sallimisesta huippu-urheilijoiden harjoittelussa. Esimerkiksi Ingebrigtsenin maailmanluokan juoksijaveljesten isä ja valmentaja Gjert Ingebrigtsen on ajanut asiaa saaden tukea Norjan yleisurheiluliitolta ja maan olympiakomitean väeltä.

Norjalaistoimittaja Esten O. Säther latasi Dagbladetissa julkaistussa kolumnissaan rajua tekstiä aiheesta rinnastaen idean suoraan Suomen hiihdon dopingskandaaliin Lahdessa 2001.

– Vain tunteja ennen kuin uutiset Suomen dopingskandaalista Lahdessa alkoivat tulla ilmi, suomalaishiihtäjät kulkivat ympäriinsä happimaskeissa. Ylimääräinen ilma tuli happipulloista heidän repuissaan, muistelee Säther tekstissään, joka on otsikoitu ”Yhtä tyhmä kuin Suomi”.

Lisähapen käyttö kilpailuiden yhteydessä ei ollut tuolloin kiellettyä. Mutta kun dopingskandaali kaikessa karmeudessaan alkoi paljastua, suomalaiset lopettivat nopeasti myös happimaskien käytön.

– Skandaali tuhosi Suomen urheilun huipulta. Nyt me haluamme tuhota urheilumme antamalla huippu-urheilijoillemme mahdollisuuden käyttää samoja happinaamareita, Säther kirjoitti.

Säther muistelee, että viimeksi lisähappipulloja huippuhiihtäjillä nähtiin Italian Val Senalesin harjoitusleirillä loppuvuodesta 2015. Tuolloin myös Ilta-Sanomat kirjoitti, kuinka Suomen hiihtomaajoukkue hyödynsi Val Senalesissa lisähappea. Muilla maajoukkueilla happimaskeja ei näkynyt.

Muun muassa norjalainen hiihtoasiantuntija Fredrik Aukland totesi happimaskit nähdessään, että harjoittelu on mennyt liian pitkälle.

Suomen hiihtomaajoukkueen hiihtäjät harjoittelivat lisähappimaskeilla Val Senalesin leirillä 2015.

Sätherin mielestä kyse on siitä, millaisen kuvan huippu-urheilusta happimaskien kanssa harjoittelu antaa ulospäin. Ei siis niinkään siitä, onko se sallittua tai kuinka paljon hyötyä siitä todellisuudessa saa.

– Kuva jäätiköltä puhuu puolestaan. Tämän kauniin alppimaiseman keskellä seisoo hiihtäjä maskissaan. Se näyttää sairaalta ja sitä se on.

Säther ihmettelee joidenkin norjalaisten tekemää täyskäännöstä. Esimerkiksi tunnettu norjalainen fysiologian professori Jostein Hallen oli aiemmin pitänyt suomalaisten käyttämiä lisähappimaskeja naurettavina.

Nyt sama professori päivittelee Sätherin mukaan, miksei norjalainen hiihtoväki tue yleisurheiluporukan ajatusta lisähapen käytöstä.

Gjert Ingebrigtsen (alla olevassa kuvassa oikealla) on valmentanut pojistaan muun muassa Filipin 1 500 metrin pronssille Lontoon MM-kisoissa 2017. Gjert haluaisi hyödyntää lisähappea.

Tärkeintä Sätherin mielestä olisi, ettei huippu-urheilu karkaa liian erilleen muusta yhteiskunnasta. Norjalaiset vakuuttavat usein, että heidän huippu-urheilumenestyksensä nojaa laajaan harrastuspohjaan ja kärsivälliseen juniorityöhön.

Säther kokeekin, että olisi väärin, jos nuorten täytyisi selvitä normaalilla norjalaisella hapella, kun tähdet pyörisivät happikammioissaan.

– Kokonaisvaltainen kansallinen urheilukulttuuri: eliitti ei voi harjoittaa raakaa kilpailua erillään muusta yhteiskunnasta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?