Kommentti: Martin Norrgård yritti muuttaa toimintakulttuuria - Maastohiihto - Ilta-Sanomat

Kommentti: Annettiinko mukavalle miehelle liian isot saappaat? Mielipidevaikuttajat sinetöivät huoltopäällikön kohtalon kulisseissa

Martin Norrgårdin ennätyslyhyestä pestistä huoltorekan pomona saa katsoa peiliin myös Hiihtoliiton johto, kirjoittaa Pekka Holopainen.

13.4. 17:28

Kaudet 2019 ja 2020 olivat hiihtomaajoukkueen huoltorekalla ajoittain sekä toiminnallisia, urheilullisia että ennen kaikkea viestinnällisiä katastrofeja. Kun kaiken nähnyt huoltomies Ari Marjetta otti MM-kisoissa 2019 julkisesti luokalle muutaman käytöstapansa kadottaneen urheilijan, oli selvää, että rekalla puhaltavat pian muutoksen tuulet.

Kun Matti Haavisto ei suostunut sillä erää palaamaan vanhan työpaikkansa siivoajaksi, Hiihtoliiton operatiivinen johto käänsi katseensa Pohjanlahden toiselle puolelle. Ruotsin maajoukkueesta huoltopäälliköksi hankittu nuori suomenruotsalainen Martin Norrgård nähtiin superrekrytoinniksi.

Liiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen toivoi Norrgårdin tuovan mukanaan kuuluisaa ruotsalaista keskustelutaitoa, korkealuokkaista viestintäosaamista ja tietenkin kliinistä ammattiosaamista.

Norrgårdin tukijoita oli tämän hyvä kaveri, naisten maajoukkuevalmentaja Ville Oksanen, mutta moni varttuneempi alan mies muistutti Hämäläistä valinnan riskeistä.

Huoltopäällikön saappaat ja 16-henkisen, epäluuloisen tiimin vetäminen uuteen toimintakulttuuriin nähtiin myös turhan kovaksi savotaksi 33-vuotiaalle miehelle, joka Ruotsissa oli huoltokopin perusduunareita.

Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen näytteli merkittävintä roolia Martin Norrgårdin palkkauspäätöksessä.­

Varmemmaksi valinnaksi osa huoltomiehistä olisi nähnyt kokeneen Mika Strömin, joka haroi hakukisassa hopeaa. Päättyneellä kaudella Strömin vetämä huoltotiimi menestyi mm. nuorten MM-kisoissa Vuokatissa.

– Ismolle sanottiin, että Martinin pitäisi ensin marinoitua muutama vuosi ihan huoltomiehenä, kertoo rekrytointiprosessin läheltä nähnyt henkilö.

Ihmisenä erittäin sivistynyt, hyväkäytöksinen ja sympaattinen Norrgård joka tapauksessa valittiin. Hän joutui aloittamaan työnsä koronapandemian sumentamassa näkymässä, joka ei kukaties ollut otollisin erilaisille uudistuksille.

Norrgård vei toimintaa kollektiivisemmaksi – esimerkiksi siksi, ettei yksittäisiä henkilöitä enää heiteltäisi bussin alle, jos sivakka tärkeässä kilpailussa kulkisi kuin täi tervassa. Osa urheilijoista koki tämän niin, että kontakti omaan huoltomieheen heikkeni.

Suksia on maajoukkueessa ennenkin tilanteen mukaan lainailtu, mutta nyt siitä tuli tapa. Osa kalustostaan tarkoista urheilijoista ei lainkaan innostunut siitä, että parhaita pareja lainaillaan joukkuekavereille. Tulostakin näin toki tehtiin.

Kaiken lopputulemana Norrgårdia pidettiin huoltorekalla samaan aikaan sekä autoritäärisenä että epävarmana. Vaikka Ismo Hämäläistä pidetään Hiihtoliitossa vähintään yhtä paljon maastohiihdon valmennuspäällikkönä kuin toiminnanjohtajana, hän ei ilmeisesti vaistonnut rekrytointinsa tukalaa jamaa ennen kuin oli liian myöhäistä.

On selvää, ettei huoltopäällikköä vaihdeta alle vuosi ennen olympiakisoja ilman painavia syitä. Yhtä lailla on vuorenvarmaa, että Norrgårdin kohtalon sinetöivät muutamat vahvimmat mielipidevaikuttajat, joukossa sekä huoltomiehiä, valmentajia että urheilijoita.

Joni Mäen (vas.) ja Ristomatti Hakolan hopeamitali parisprintissä (v) oli Oberstdorfin MM-kisojen suuria suomalaiskohokohtia.­

Jo helmikuun alussa liikkui vahvoja huhuja, joiden mukaan Norrgård vetää rekalla kahta kautta samaan aikaan: ensimmäistä ja viimeistä. Ylipäätään hänen tyylinsä vetosi paljon paremmin porukan juniori- kuin senioriosastoon.

Norrgård ei todellakaan ole ainoa syyllinen kohtaloonsa. Muita kokkeja löytyy mm. Hiihtoliiton toimistosta sekä suomalaisesta muutosvastarintaisuudesta.

Eräs kauden aikana sattunut episodi on hyvä esimerkki siitä, mitä kaikkea huoltopäällikön pitää pahimmillaan sietää. Eräs A-maajoukkueen marginaaliin valunut urheilija uhkasi juristilla, kun katsoi saavansa vähemmän suksihuoltopalvelua kuin Hiihtoliiton urheilijasopimus hänen mielestään lupasi.

Urheilullisesti Norrgårdin saldossa ei ollut valittamista: kaksi riemukasta MM-mitalia, joista toinen vieläpä vapaalla hiihtotavalla ja peräti neljä kokonaan uutta arvokisamitalistia.

Toivottavasti Norrgård nähdään vielä hiihtourheilun parissa – ja toivottavasti hän tiedostaa, ettei ole todellakaan ainoa syypää kohtaloonsa.

Ja vielä:

Suomen huoltotiimi sai Oberstdorfin MM-kisoissa sisäpiiriläisten mukaan jopa ratkaisevaa apua maastohiihdon entisen huoltopäällikön Pekka Kempin fluoriluistovoiteisiin liittyneistä oivalluksista. Erään hiihtäjän mukaan Kempin osuus varsinkin MM-kisojen alkuosan kilpailuedusta oli jopa ratkaisevaa luokkaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?