Kuortaneen uusia, väliaikaisia nähtävyyksiä on Krista ja Tommi Pärmäkosken purkutyömaa, kun pariskunnan talovanhus lanataan maan tasalle uuden tieltä.
Kun päättyvä hiihtokausi saadaan taputeltua valmiiksi, varsin pieniksi atomeiksi Pärmäkoski haluaa purkaa myös periodin 2020–21 tapahtumat.
Ennen kaikkea naista kiinnostanee, miksi kävi niin, että huippukunto puhkesi esiin viikkokausia myöhässä, lähes kuukausi Oberstdorfin MM-kisojen jälkeen.
Vaikka MM-kisoissa nähty viestiosuus oli Pärmäkosken uran absoluuttisesti parhaita yksittäisiä vetoja, Ristijärven SM-kisoissa hän oli sekä viestissä että toisella henkilökohtaisella matkalla sellaisessa vedossa, että voidaan täysin surutta puhua kansainvälisestä top6-vauhdista.
Sunnuntain uuvahdusta 30 kilometrillä (v) selittivät massiiviset suksiongelmat, mutta myös lauantain suorastaan epäinhimillinen veto viestin ankkuriosuudella.
Vaikka kauden loppuosa kiistatta osoittaa, että tervettä ydintä on jäljellä ja kansainvälinen mitalikärkikään ei toivottoman kaukana, tänä keväänä Pärmäkoski laittanee henkilökohtaisen valmentajansa Matti Haaviston paljon kovemmille kuin kertaakaan ennen.
Nyt koeponnistetaan yli 17 vuotta kestäneen yhteistyön raameja rajummin kuin kertaakaan ennen, ja urheilija vaatii täysin oikeutetusti analyyttisiä ja konkreettisia ehdotuksia korjausliikkeiden tekemiseksi.
Miksi kävi niin, että huippukunto viivästyi juuri kohtalokkaat viikot?
Vuosina 2014–16 Haavisto saatteli Pärmäkosken reitille, jonka varrelta nainen poimi mm. neljä henkilökohtaista arvokisamitalia 2017–2018. Vuonna 2019 sellainen jäi vielä yhden sekunnin päähän, sittemmin railo on revennyt.
Jopa ulkopuolisen valmennuskonsultin rekrytointia yhteistyön tueksi on Ilta-Sanomien tietojen mukaan mietitty.
Pöydällä on varmasti myös jo kertaalleen kokeiltu vaihtoehto A-maajoukkueen ulkopuolella valmistautumisesta, vaikka Hiihtoliiton tarjoamat resurssit tulevatkin nyt erityiseen tarpeeseen, sillä Pekingin olympiakisat hiihdetään korkeassa ilmanalassa.
Pärmäkosken luottamus siihen, että A-maajoukkueen valmennuksesta tulisi tilanteeseen hänen kannaltaan ainakaan akuuttia apua, ei liene kovin korkea. Aikaa ei kolmekymppisellä urheilijalla riitä tuhlattavaksi, sillä hiihtouraa on parhaan tiedon mukaan jäljellä kaksi kautta ja kahdet arvokisat.
Hiihtokevään kova valmentajauutinen oli Toni Roposen yllätyspaluu USA:sta Suomeen. Puoliso Riitta-Liisa Roponen olikin sunnuntaina liekeissä, kun sai taas kilpailla valmentajasiipan katseen alla.
Roposen valinta Tanhuvaaran urheiluopiston rehtoriksi avaa kiinnostavia näköaloja. Rehtorin valitsi opistosäätiön hallitus, jota johtaa Hiihtoliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Heikki Hämäläinen, Roposen pitkäaikainen ystävä ja tukimies Mikkelistä.
Liike-elämän kova vaikuttaja on aikanaan kärkiehdokkaita Hiihtoliiton puheenjohtajan Markku Haapasalmen manttelinperijäksi. Silloin olisi Roposellakin vankka kabinettiselkämys, johon nojata, jos vaikka sellainen työ kuin maajoukkueen päävalmentajuus sattuisi kiinnostamaan.
Hiihtokausi oli monen rintaman torjuntavoitto, vaikka kilpailukalenteri saikin rajusti koronan punakynää. Kotimaantason kärkikilpailutoiminta saatiin kovien rajoitusten keskellä vedettyä läpi, ja nuorten MM-kisoissa Vuokatissa tuli tulevaisuudenuskoa vahvistavaa menestystä.
Uusi normaali tällainen tilanne ei voi olla, vaan täydellinen poikkeus.
Hiihtoliiton talous on yhteiskunnan avokätisten koronatukien ansiosta erittäin siedettävissä kantimissa.
Merkittävin muutos liittyy medianäkyvyyteen. Maastohiihto siirtyy parhaan tämänhetkisen tiedon mukaan maksullisen näkyvyyden piiriin. Lajin seuraajaprofiilia tuntien se tarkoittaa tv-katsojamäärien jopa romahdusmaista laskua.
A-maajoukkueen näkyvyyskumppanuuksien arvo on suomalaisen urheilun eliittiä. Miten kumppanit suhtautuvat ajan kanssa siihen, että niiden saama näkyvyys romahtaa katsojamäärien mukana?
Ja vielä:
Toni Roposta nauratti, kun puoliso kertoi Ilta-Sanomissa miehen salanneen täysin uuden työnhakunsa. Mies kertoi, että Riitta-Liisa Roponen lupasi hänelle aikanaan lopettaa uransa keväällä 2006. ”Jos on lopettanut, niin hyvin on pitänyt senkin salassa.”
