Joni Mäki kasvoi viileäksi ja laskelmoivaksi loppusuoran tappajaksi - Maastohiihto - Ilta-Sanomat

Ujosta pojasta kasvoi viileä loppusuoran tappaja – tällainen on Suomen sankariankkuri Joni Mäki: ”Kun hänet sai ärtymään, alkoi tapahtua”

Joni Mäki nousi kansakunnan kaapin päälle sensaatiomaisella ankkuriosuudellaan sunnuntain maailmancupviestissä. Ladulla nähtiin poikkeuksellisen kylmäpäinen ja härski suomalaishiihtäjä.

Joni Mäki osoitti kylmäpäisyytensä Salpausselän ankkuriosuudella sunnuntaina.­

26.1. 5:55 | Päivitetty 26.1. 8:31

Maastohiihtäjä Joni Mäki juhli 26-vuotissyntymäpäiväänsä sunnuntaina ikimuistoisissa tunnelmissa ankkuroituaan Suomen maailmancupin viestissä toiseksi.

Mäen suoritus oli sensaatiomainen – mutta tapa, jolla hän peittosi venäläistähti Aleksandr Bolshunovin jotain täysin unohtumatonta.

Mäki kertoi härnänneensä maailmanmestaria pitkin matkaa mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla, mikä sai Bolshunovin raivon valtaan.

Mäen jäänviileä ja härski suoritus ällistyttivät suomalaista hiihtokansaa. Hänet paremmin tuntevia ei niinkään.

Pitkän linjan jalkapallovalmentaja Jyrki Rajamäki muistaa Mäen elävästi. Hän koutsasi Vaasan Palloseuran juniorijoukkuetta, mukaan lukien Mäkeä, seitsemänvuotiaista nassikoista 14-vuotiaiksi teineiksi.

Hiihtoa jo tuolloin aktiivisesti harrastanut poika erosi ikätovereistaan monellakin tavalla.

– Joni oli valmentajan ihannepelaaja. Hän teki säntillisesti kaiken, mitä käskettiin eikä näyttänyt ikinä nyrpeää naamaa toisin kuin moni muu. Hän oli periksiantamaton, kova harjoittelemaan ja taitavakin, Rajamäki muistelee.

Keskikentän keskustassa pikkujunnuna pelannut ja myöhemmin puolustajaksi siirtynyt Mäki jaksoi juosta Rajamäen mukaan enemmän kuin muut. Hän pelasi kesät ja hiihti talvet, kunnes päätti panostaa kaiken nykyiseen leipälajiinsa 18-vuotiaana.

– Jonilla olisi ollut varmasti saumoja Veikkausliigaankin, mutta hän päätti jo nuorena keskittyä hiihtoon, mikä oli poikkeuksellista näillä leveysasteilla.

Joni Mäki, sprintin hallitseva Suomen mestari.­

Rajamäki kuvailee kentän ulkopuolista Mäkeä leppoisaksi ja rauhalliseksi, mutta se on vain osa totuutta. Ujosta pojasta kuoriutui kentällä kovaluonteinen taistelija.

– Sitten kun hänet sai ärtymään, alkoi tapahtua. Muistan, kun joukkuekaverit kertoivat, että joskus Joni rupesi ihan murisemaan, kun häntä oli otettu kovaa, ja lähti pää punaisena perään ottamaan palloa pois. Niissä tilanteissa näkyi se määrätietoisuus ja kovapäisyys.

Nuorten sarjoissa menestystä niittänyt Mäki nousi hiihdossa nuorten maajoukkueeseen 18-vuotiaana, vuonna 2013. Seuraavalla kaudella hän voitti nuorten MM-pronssia vapaan sprintissä Val di Fiemmessä.

Hiihtovalmentaja Jussi Piirainen tutustui Mäkeen vielä samana keväänä aloitettuaan nuorten maajoukkueen päävalmentajana. Hän sai käsiinsä hiomattoman timantin.

– Muistan Jonin olleen tosi rauhallinen ja vähän ujokin kaveri. Toki tiesin, että hän on ominaisuuksiltaan monella tapaa poikkeuksellinen: nopeus- ja kestävyyspuoli olivat jo silloin kunnossa, mutta erityisesti hän erottui kimmoisuudellaan ja teknisellä taidollaan.

Joni Mäki Lahden mc-sprintin karsinnassa maaliskuussa 2015.­

Mäen lahjat tiedettiin lajipiireissä, mutta lopullista läpimurtoa jouduttiin odottamaan vuosia. Kehitystä jarruttivat nuorelle hiihtäjälle tyypillinen sairastelukierre ja optimaalisten harjoitusmäärien ja -tapojen löytyminen.

– Jonihan oli todella kova lahjakkuus ja kirimies, mutta tällä kaudella hän on vihdoin ollut terve ja päässyt näyttämään niitä kiistattomia lahjojaan. Hän on siinä kunnossa, jossa hänen olisi kuulunut olla ominaisuuksiensa perusteella jo viisi vuotta, entinen maajoukkuetoveri Matias Strandvall tiivistää.

Mäen tasonnosto ei ole pelkästään terveyshuolien kaikkoamisen tai kohentuneen fysiikan ansiota.

– Hän on saanut paljon lisää itsevarmuutta, kovuutta ja ammattimaisuutta tekemiseensä. Joni on ollut aina voittajatyyppiä, mutta kokemuksen myötä se taistelijapuoli tulee nyt entistä enemmän esiin kilpailutilanteessa, Piirainen pohtii.

Piirainen nostaa esiin muutaman vuoden takaiset ajat, jolloin kokeneet sprinttiketut, esimerkiksi Martti Jylhä ja Strandvall, koulivat Mäkeä ja muita maajoukkueen keltanokkia.

– He kävivät keskenään paljon läpi erilaisia taktisia ratkaisuja ja jakoivat tietoaan, mitä vastustajat tekevät tietyissä tilanteissa. Se on varmasti auttanut osaltaan myös Jonia.

Matias Strandvall lopetti komean uransa keväällä 2018. Kuva edellisen vuoden MM-kisoista Lahdessa.­

Strandvall kertoo jakaneensa auliisti taktisia neuvoja nuoremmille kollegoilleen. Mäki oli usein keskusteluissa mukana, mutta Strandvallin mukaan enimmäkseen kuuntelijan roolissa.

– Esimerkiksi Verneri Suhonen ja Lauri Vuorinen kyselivät meiltä paljon enemmän. Joni varmasti kuunteli neuvoja, mutta hän seurasi vähän sivusta ja halusi oppia ne asiat itse. Ehkäpä sen tietyn ujoutensa ja suojamuurinsa takia hän ei osallistunut niihin keskusteluihin sen enempää.

Lahden hiihtostadionilla nähtiin sunnuntaina se sama määrätietoinen ja kovapäinen jalkapalloilijanalku, joka vakuutti vuosituhannen alussa Vaasassa. Pää punaisena tosin ryntäsi tällä kertaa vastustaja, ei Mäki itse.

Strandvall on innoissaan siitä, miten itsevarmasti ja kylmäpäisesti syntymäpäiväsankari toteutti ennakkoon laatimaansa suunnitelmaa.

– Joni pääsi Bolshunovin ihon alle puheillaan ja psyykkasi tätä jokaisessa laskussa. Hän ei nostanut selkäänsä ja jäänyt perään vaan laski ohi näyttäen paikkansa. Siitä se koko homma lähti.

Mäki näytti kyntensä Salpausselän viestikilpailun ankkuriosuudella.­

Historiankirjoihin ulkourheilullisista syistään jäävä loppukiritaistelu oli Strandvallin mukaan taktinen mestariteos.

– Ihan oppikirjamainen loppuratkaisu. Joni luotti itseensä ja uskalsi iskeä jo Inkkarikukkulan päältä ja lähteä ensimmäisenä alamäkeen. Aika moni muu ei sitä olisi uskaltanut tehdä, vaan jäänyt odottamaan Bolshunovin ratkaisua.

Niin ruotsalaiset kuin venäläisetkin asiantuntijat ovat sättineet Mäen ratkaisua sulkea Bolshunovin linja loppusuoralla. Suomalainen hiihtovaikuttaja Kari-Pekka Kyrö kuvaili Ilta-Sanomien haastattelussa tekoa turhaksi ja epäurheilijamaiseksi.

Yle Sportenilla sunnuntain viestiä kommentoinut Strandvall hymähtää kritiikille.

– Tuo on ihan arkipäivää nykyhiihdossa. Suomalaisilta on nähty niin monta kertaa, ettei uskalleta ottaa sitä paikkaa, vaan pyydellään ennemmin anteeksi. Se oli kaikkea muuta kuin sikailua.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?