Harri Kirvesniemi nostaa esiin poikkeuksellisen ominaisuuden – tämän vuoksi Joni Mäki voi olla Suomen seuraava hiihtotähti - Maastohiihto - Ilta-Sanomat

Harri Kirvesniemi nostaa esiin poikkeuksellisen ominaisuuden – tämän vuoksi Joni Mäki voi olla Suomen seuraava hiihtotähti

Joni Mäki on hiihtokauden kiinnostavin suomalaisnimi. Hänen henkilökohtainen valmentajansa Juho Halonen ja IS:n hiihtoasiantuntija Harri Kirvesniemi kertovat, miksi.

Joni Mäeltä voi odottaa kovia suorituksia.­

21.11. 10:57

Helpotus. Niin valmentaja Juho Halonen luonnehtii suojattinsa Joni Mäen sensaatiomaista dominanssia hiihtokauden avausviikonloppuna Vuokatissa.

Mäki oli tehnyt kesällä ennätyksiään lajinomaisissa laboratoriotesteissä, mutta suorituskyvystä ei ollut mitään takeita ennen sprinttinäytöstä.

25-vuotiaan suksijan viime kausi päättyi sairasteluun jo helmikuussa, ja koronapandemian sävyttämä harjoituskausi oli valoisista signaaleista huolimatta kompromissien sävyttämä.

– Jonilla oli yhdeksän kuukauden tauko kilpailuista, ja noin selvä ylivoima oli kieltämättä melkoinen yllätys. Oli todella helpottavaa huomata, että harjoituskaudella näkynyt kokonaisvaltainen kehitys realisoitui heti myös kisatilanteessa, Halonen huokaisee.

Mäki kilpailee tänä viikonloppuna Taivalkosken Suomen cupissa.­

Marraskuisten ensilumikilpailuiden pohjalta on turhaa vetää yltiöpäisen hurjia ennustuksia olympiamitaleista tai Iivo Niskasen kruununperijän asemasta.

Mutta kovaksi yltyneelle hehkutukselle on myös syynsä. Mäen puolesta puhuu yksi ominaisuus, jota suomalaisilla miessprinttereillä ei ole totuttu näkemään pitkään aikaan – jos koskaan.

– Jonilla on selvä fyysinen kyvykkyys loppukiriin myös kovilla maitohapoilla. Hän saa rekrytoitua äärirajoillaankin lihaksesta tehoja, mikä muilla suomalaisilla on ollut perinteisesti haasteena. Sen vuoksi hänellä on käytössään taktisesti hyvin laaja skaala, IS:n hiihtoasiantuntija Harri Kirvesniemi analysoi.

Kirvesniemi on sprinttihiihdon syvimmän olemuksen ytimessä, sillä irtiottokyky on lopulta se ratkaisevin ominaisuus noin kolmen minuutin kivuliaassa happokylvyssä. Se on lahjakkuuden ja oikeanlaisen harjoittelun myötä syntyvä spesialiteetti.

Sen avulla voitetaan kilpailuja.

– Kirikyky ei ole alkuunkaan riippuvainen perusnopeudesta, vaan nopeus lopussa on ihan eri asia kuin kyky esimerkiksi kiihdyttää. Se on ehdottomasti lahjakkuusasia, mutta väärällä harjoittelulla myös äärimmäisen helposti tuhottavissa, Kirvesniemi muistuttaa.

Mäki, 25, osoitti huimaa alkukauden kuntoa Vuokatin Suomen cupissa marraskuun alussa.­

Lähes kymmenen vuotta Mäkeä valmentanut Halonen myöntää kipuilleensa, miten kestomenestyjiä haastavasta huippuhiihtäjästä rakennetaan heiltä viimeisessä nousussa karkuun ampaiseva, raaka kiritykki.

Se on visainen pähkinä, jonka on ratkaissut vain harva.

– Itse pitäisin Jonin suurimpana vahvuutena sitä, miten rennosti ja helposti hän kykenee tuottamaan sen kovan vauhdin. Loppukirien kannalta oleellisinta on se, että hän on nyt kokonaisvaltaisesti paremmassa kunnossa kuin aiemmin eikä hän joudu niin tiukoille lähdöstä asti.

– Uskon, että kohentunut suorituskyky konkretisoituu loppuratkaisuissa jo tällä kaudella, povaa Halonen.

Mäki on pysytellyt kirkkaimman valokeilan katvealueella, vaikka on kuulunut suomalaisen mieshiihdon kärkinimiin jo useamman vuoden ajan.

Hän oli Suomen paras mieshiihtäjä jo Seefeldin MM-kisojen sprintissä 2019, mutta kehitys ei ole ollut lupaavista merkeistä huolimatta järin suoraviivaista.

Ongelmien lähde on ollut sama kuin liian monella muullakin nuorella kestävyysurheilijalla: terveenä pysymisen sietämätön vaikeus.

Halonen myöntää, että takavuosina liian moni harjoituskausi oli rikkonainen.

– Sairastelua on ollut liikaa, mutta nyt näyttää jo paremmalta. Olemme huolehtineet riittävästä energiansaannista kovimmilla harjoitusjaksoilla ja uskaltaneet lisätä kalenteriin lisää puhtaita lepopäiviä. Niillä olemme saaneet kelkkaa käännettyä.

Mäellä on monipuolinen urheilutausta. Hän pelasi tavotteelisesti jalkapalloa 18-vuotiaaksi saakka.­

Vaasan Hiihtäjien kasvatin harjoittelu on ollut muutenkin nuoralla tanssimista.

Kirvesniemi kehuu vuolaasti, kuinka määrätietoisesti ja maltillisesti Halonen on kehittänyt umpilahjakkaaksi tiedetyn Mäen heikkouksia kajoamatta kuitenkaan tämän poikkeusominaisuuksiin.

Liikuntatieteiden maisteriksi kouluttautunut Halonen naurahtaa, ettei se ole ollut alkuunkaan helppoa.

– Olemme halunneet kehittää distanssihiihtoa, mutta meillä ei ole ollut varaa heittäytyä siihen projektiin satasella, ettemme menetä niitä nopeuteen, herkkyyteen ja voimantuottoon liittyviä ominaisuuksia. Se on ollut jatkuvaa tasapainoilua, eikä aina riittävän laadukasta sellaista.

 

Marraskuun alun sprinttikyykytys oli huojentava väliaikatieto siksikin, että Mäki ja Halonen ovat panostaneet kuluvana vuonna vielä aiempaa tarmokkaammin normaalimatkojen suorituskykyyn. Syykin on painava.

Mäki itse ilmoitti Urheilulehden haastattelussa unelmoivansa viestimitalista helmi-maaliskuun MM-hiihdoissa Oberstdorfissa. Sen eteen on tehty uhrauksia – mahdollisesti myös sprinttimenestyksen kustannuksella.

Mäki ei esimerkiksi rynnännyt kilpaladuille viime viikonloppuna, vaan teki myyttisen ”erikoisharjoituksen” Vuokatin tunnetusti karuissa nousuissa Halosen valvovan silmän alla.

– Oberin vapaan lenkki on tosi tiukka ja lopussa on erittäin raastava kuokkanousu, jossa ratkaisut tehdään. Olemme tehneet erikoisharjoituksia juurikin sitä nousua silmällä pitäen – ja onhan se selvää, että tuollaista nousua varten treenaaminen voi syödä terävintä herkkyyttä sprinttipuolelta, valmentajavelho pohtii.

 

Ylämäkihiihtoon panostaminen voi nousta arvoon arvaamattomaan 5. maaliskuuta, jolloin Oberstdorfissa mitellään viestimitaleista.

Suomella on heittää MM-viestiin erittäin kilpailukykyinen joukkue, mikäli kaikki tähdet ovat kohdillaan. Ristomatti Hakola, Iivo Niskanen ja Perttu Hyvärinen muodostavat potentiaalisen – jopa huimaavan – rungon. Avausosuuksien vauhtileikittely ja orastavat irtiotot eivät kuitenkaan riitä, sillä mitalit ratkaistaan 2020-luvun viestihiihdossa vasta viimeisellä kilometrillä.

Kirvesniemi näkee, että Mäki voisi olla Suomen kaivattu ase ankkuriosuuden kiritaistelussa.

– Joni olisi juuri se puuttuva lenkki, jolla Suomen viestijoukkue voitaisiin rakentaa niin, että jokainen saisi itselleen mahdollisimman optimaalisen osuuden. Sitten meillä olisi vihdoin se kirimies ratkaisemaan, hän ennakoi.

Halonen kilpailee itsekin kansallisella tasolla. Kuva Val Senalesin leiriltä 2019.­

Mäki voitti nuorten MM-pronssia sprintissä 2014. Maailmancupissa hän on noussut palkintokorokkeelle kerran.­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?