Iivo Niskanen juoksi kovan ajan 3000 metrillä - Maastohiihto - Ilta-Sanomat

Näin kovan ajan Iivo Niskanen tykitti juoksuradalla – jätti noudattamatta Topi Raitaselta saamaansa ohjetta

Iivo Niskasen käsiaika 3000 metrillä mahtuisi melkein kauden kärkikymmenikköön. Ensi kesänä aikeissa on kellottaa virallinen kilpailuaika.

Iivo Niskanen oli matkalla kohti kelpo aikaa toissa keväänä Helsingin puolimaratonilla, mutta harhautui epäonnistuneen opastuksen takia reitiltä ja projekti meni myttyyn.­

4.8. 6:01

Maastohiihdon kaksinkertainen olympiavoittaja, maailmanmestari Iivo Niskanen kertoi viime viikolla ilmestyneessä blogikirjoituksessaan harjoitelleensa tänä kesänä reippaasti myös juoksuradalla, ensimmäistä kertaa sitten lukiovuosien.

Niskanen on jo pitkään haaveillut kellottavansa virallisen kilpailuajan 3000:lla tai 5000 metrillä, mutta vielä tällä harjoituskaudella hän tyytyi käsiajanottoon testijuoksuissaan.

– Toukokuussa 3000 metriä meni 8.38 ja heinäkuun puolenvälin tietämillä 8.28, rataharjoituksissaan ennen kaikkea maksimaalisen hapenoton kehittämiseen keskittynyt Niskanen kertoi Ilta-Sanomille.

Se tarkoitti useita epämiellyttäviä hetkiä. Tyypillinen harjoitus kun oli esimerkiksi 8 kertaa 1000 metrin veto. Niskasen kovemman kellotuksen laadusta saa osviittaa vertaamalla sitä kauden kotimaiseen tilastoon. Kolminkertainen Vuoden urheilija jäisi niukasti kärkikymmenikön ulkopuolelle.

Kymmenentenä on 8.27,85 juossut Leevi Keronen ja 11:ntenä 8.28,15 kipittänyt Miika Tenhunen. Kaikkina aikoina 640 suomalaismiestä on juossut alle 8.28:n.

Niskanen korostaakin, ettei missään nimessä paukuttele juoksuajoillaan henkseleitään.

– Uskon, että löytyy aika iso joukko kovia mieshiihtäjiä, jotka pystyvät juoksemaan kolmetonnia 8.15–8.45.

Suomen paras kestävyysjuoksija, myös 3000 metrin sileän kärkiaikaa (7.52,89) pitävä esteässä Topi Raitanen antoi ratatreeneissä lenkkareita käyttäneelle Niskaselle jopa 10 sekunnin arvoisen vinkin, johon tämä ei vielä uskaltanut tarttua.

– Topi sanoi, että piikkarit jalassa menisi joka kilometri 3–4 sekuntia nopeammin. Hankinkin piikkarit ja kokeilussa huomasin, että kyllä ne nostavat kantapään mukavasti radasta ylös. Mutta huomasin myös, että tottumaton voi saada niillä jalat todella kipeiksi.

Niskanen olisi kukaties yrittänyt virallista aikaa 3000:n tai 5000 metrin kilpailussa jo tänä kesänä, muttei löytänyt kilpailukalenterista aikatauluihinsa optimaalisesti sopivaa kilpailua, koska päätyö kuitenkin sijaitsee maastohiihdon puolella.

– Nyt alkavat maajoukkueleiritykset, joten juoksutavoitteisiin täytyy palata ensi kaudella, ratarääkeissään kiriapua mm. entiseltä MM-suunnistajalta Hannu Airilalta saanut Niskanen kertoi.

Anders Aukland (kesk.) eteni kesäisin vauhdikkaasti muuallakin kuin rullasuksilenkeillä. 3000 metriä on sujahtanut hiihtäjäksi todelliseen huippuaikaan 8.02,77.­

3000 metrin ratajuoksu on ollut varsinkin norjalaisten hiihtäjien suosiossa. Sikäläisistä latuhirmuista kovinta vauhtia on mennyt Anders Aukland, 8.02,77. Björn Dählie juoksi aikanaan 8.18,76.

Didrik Tönseth on kestävyysjuoksijanakin Norjan eliittiä, mutta ainakaan 3000 metrin matkaa (ennätys 8.35) hän ei ilmeisesti ole joko juossut vakavissaan tai aivan huippukunnossa.

– Hans Christer Holundin kuulin juosseen tänä kesänä 8.33, Niskanen tiesi.

Suomalaisista mieshiihtäjistä kaikkien aikojen parhaana juoksijana pidetään Harri Kirvesniemeä. Hän juoksi 3000 metriä 23-vuotiaana heinäkuussa 1981 aikaan 8.10,0. Matkan Suomen ennätystä 7.43,20 jakavat Ari Paunonen ja Lasse Viren.

Harri Kirvesniemi (vas.) oli hyvässä vedossa jo talvella 1981, ja kesällä syntyi sivulajissa 3000 metrillä aika 8.10,0. Se on huippuhiihtäjien epävirallinen Suomen ennätys.­

Niskanen suorastaan hämmentyy, kun kuulee, miten kovaa hiihtäjä on parhaimmillaan edennyt kyseisen matkan. USA:n Benjamin True, nyt 34, edusti kotimaataan nuorten MM-hiihdoissa kaksi kertaa, mutta lahjakkuus viittasi toisaalle. Kolmen tonnin ennätys on hirmuinen 7.36,59.

– Siinä ei enää puhuta hölkkäsarjan kaverista, Niskanen naulaa.

Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n tulospalvelun mukaan True kilpaili viimeisen kerran lumella 2008. Hänen tulossatonsa juoksuradalta on veret seisauttava: 1500 metriä 3.36,05, 5000 metriä 13.02,74 ja 10 000 metriä 27.41,17.

Vuonna 2015 hän sijoittui Pekingin MM-kisoissa 5000 metrillä peräti kuudenneksi.

Keskimäärin huippuhiihtäjät olivat 1960–80-luvuilla jopa kovempia juoksijoita kuin nykyään. Tämä johtuu pitkälti nykyhiihdon ylävartalon voimatasoille ja lihaskestävyydelle asettamista vaatimuksista, joiden täyttäminen vaatii myös jonkin verran paljon happea syövää lihasmassaa. Juoksun osuus harjoittelussa on vähentynyt ja muuttunut.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?