Riitta-Liisa Roponen, 42, hymyili leveästi Rybinskin hiihtostadionin maalialueella 25. tammikuuta 2015, vähän ennen kuin Falunissa alkoivat MM-kisat. Kokenut urheilija oli onnistunut 7,5+7,5 kilometrin yhdistelmäkilpailussa erinomaisesti ja sijoittunut kolmanneksi Venäjän Julia Tshekalevan ja Norjan Martine Ek Hagenin jälkeen.
Kun Ilta-Sanomat maanantaina, 5,5 vuotta kyseisen kilpailun jälkeen, otti yhteyttä Roposeen asian tiimoilta, viesti oli sinänsä iloinen. Kansainvälinen hiihtoliitto FIS on kaikessa kesähiljaisuudessa hylännyt kaikki Tshekalevan henkilökohtaiset tulokset Sotshin olympiakisojen jälkeisestä ajasta lähtien siihen saakka, kunnes nykyään 36-vuotias venäläinen 2017 lopetti hiihtouransa.
– Jaahas. Kuulen asiasta ensimmäistä kertaa ja aion käydä vielä FIS:n sivuilta varmistamassa. Muistan kilpailun erittäin hyvin. Eikä ole muuten ensimmäinen kerta, kun vuosien varrella soitat minulle ja kerrot jonkun sijoitukseni hypähtäneen ylöspäin kilpailijan jäätyä kiinni testeissä, ensi viikonvaihteen SM-rullahiihtokisoihin valmistautuva Roponen naurahti.
Roposen muistikuvat pitävät paikkansa. Maailmancupissa jo 1998 debytoineen pohjoispohjalaisen kansainvälisen uran aikana pelkästään venäläisiä naishiihtäjiä on jäänyt dopingvalvonnassa kiinni 11.
– Ensimmäisen kerran jo ensimmäisissä arvokisoissani, Roponen muistelee vuoden 2002 Salt Lake Cityn olympiakisoja, joissa positiivisen näytteen antoivat tähtihiihtäjät Larisa Lazutina sekä Olga Danilova.
Tshekaleva oli useita vuosia Venäjän johtava naishiihtäjä viime vuosikymmenellä. Suomessa hänet muistetaan parhaiten vuoden 2013 MM-viestin ankkuriosuudelta. Tshekaleva nappasi Val di Fiemmessä Suomen Riikka Sarasoja-Liljan pitkältä takamatkalta kiinni ja nosti Venäjän pronssimitalistiksi.
Norjalaislehti Dagbladetin viime viikolla esiin nostama FIS:n kurinpitopäätös tarkoittaa siis myös sitä, että Roponen on kansainvälisen liiton verkkosivujen tulosarkistossa nostettu Rybinskin kilpailussa toiselle sijalle. Kolmanneksi nousee Saksan Stefanie Böhler.
Tshekalevan suoritukset Sotshin olympiakisoissa talvelta 2014 mitätöitiin jo vuonna 2017 – osana suurta venäläishiihtäjiin kohdistunutta dopingtutkintaa. Nyt peräti 72:n henkilökohtaisten tuloksen perässä vuosilta 2014–2017 lukee FIS:n tulosarkistossa kirjainlyhenne DPO, joka tarkoittaa suorituksen mitätöintiä dopingrikkomuksen vuoksi.
Roponen menetti Rybinskissä muutakin kuin yhden sijoituksen. Maailmancupin osakilpailun kakkossijasta maksettiin tuolloin Rybinskissä 10 000 Sveitsin frangia ja kolmostilasta 5000. Euroiksi muutettuna erotus on nykyrahassa noin 4600 euroa. Tshekalevalle maksettiin voitosta 15 000 frangia.
– En ihan tältä seisomalta usko, että niitä rahoja enää näkisin. Tärkeintä tässä nyt on se, että oikeus on jossakin mittakaavassa toteutunut. Myöhässä, mutta kuitenkin.
Riitta-Liisa Roponen (toinen oik.) hiihti loistavan kolmososuuden, kun Suomi saavutti 2010 viestihiihdon olympiapronssia joukkueella Pirjo Muranen–Virpi Kuitunen–Roponen–Aino-Kaisa Saarinen.
Myös Martine Ek Hagen sanoo Dagbladetissa, ettei ole ainakaan FIS:n suunnalta kuullut minkäänlaisia viestejä palkintorahojen jakamisesta lopullisten tulosten perusteella. Hänelle jälkipostissa tullut osakilpailuvoitto oli ainoa jo päättyneellä uralla.
Riitta-Liisa Roposen, aviomies Toni Roposen ja tytär Idan koti sijaitsee nykyään USA:n Coloradossa, jossa Toni Roponen toimii denveriläisen yliopiston hiihtovalmentajana. Coloradon osavaltiossa on todettu noin 45 000 koronatartuntaa, ja kuolleiden määrä ylittää pian 2000:n rajan.
– Elokuussa piti palata, mutta oma oleskeluni Suomessa taitaa tilanteen vuoksi venyä. Toni ja lukion aloittava Ida kuullevat lähiaikoina, miten opinnot yliopistoissa ja lukioissa Denverissä laitetaan käyntiin.
Vaikka Riitta-Liisa Roponen ei enää tähtää kansainväliseen huippumenestykseen, hän on harjoitellut kevään ja kesän hyvin. Veteraani haluaa sparrata miehensä valmentamaa maajoukkuehiihtäjää Eveliina Piippoa.