Timo Ritakallio harkitsee lähtemistä Olympiakomitean puheenjohtajan paikalta. - Maastohiihto - Ilta-Sanomat

Kommentti: Finanssimaailmasta kaapattu olympiapomo Timo Ritakallio miettii lähtöä – se avaisi oven historialliseen valintaan

Jäikö Iivo Niskasen voitto Timo Ritakallion viimeiseksi kohokohdaksi Olympiakomitean puheenjohtajan asemasta?

Julkaistu: 25.5. 8:33

Jos Timo Ritakallio lähtee Olympiakomiteasta, järjestö saanee vihdoin ensimmäisen naispuheenjohtajansa, kirjoittaa Pekka Holopainen.

Olympiakomitean puheenjohtaja Timo Ritakallio todisti muutaman kymmenen muun suomalaisen seurassa, miten Iivo Niskanen 24. helmikuuta 2018 sivakoi 50 kilometrillä jo uransa toisen olympiakultamitalin, Pyeongchangin vaatimattomalla hiihtostadionilla.

Ritakallion edeltäjä, tehtävään useita kertoja jo ennen valintaansa kysytty Risto Nieminen tyytyi vain yhteen kauteen 2012–2016. Sen jälkeen puheenjohtajaksi junailtiin kulisseissa varsin yksimielisesti suomalaisen finanssielämän raskaimman sarjan jyriin kuuluva Ritakallio, joka heti Pyeongchangin olympiakisojen jälkeen aloitti OP Ryhmän pääjohtajana.

Miljarditulos vaateena

Joku saattoi jo tuolloin hämmästellä, millä kapasiteetilla edes kolmen loppututkinnon tohtorismies johtaa samaan aikaan suomalaisen urheilun ja liikunnan keskusjärjestön strategiatyötä ja pitää miljardiluokan tulosta joka vuosi tavoittelevan finanssikonsernin omistajat tyytyväisinä.

Merkittävän urheilujärjestön korkea luottamustehtävä koettiin menneessä maailmassa suuryrityksissä kunnianosoitukseksi. Nykyään tämän kaliiperin yhtiöt haluavat tähtitieteellisten korvausten ehdoksi puristaa korkeimmasta johdostaan jokaisen hikipisaran omiin tarkoitusperiinsä.

Kun tulevan kesän urheilukartta jopa kansallisesti ja varsinkin kansainvälisesti näyttää edelleen kovin utuiselta ja epävarmalta, kabinettipuolelle veikataan sentään mielenkiintoisia aikoja.

Lähtökuopissa?

Useat, asioista yleensä hyvin perillä olevat tahot arvioivat, että Ritakallio ei olisi enää kiinnostunut jatkamaan puheenjohtajana, kun neljän vuoden periodi marraskuussa tulee täyteen. Kyse olisi nimenomaan hänen omasta valinnastaan; ainakaan varteenotettavaa haastajaa ei kulmilla pyöri.

Tämä tekisi Ritakallion toimikaudesta erikoisen. Häneltä jäisi kesäolympiakisat kokonaan puheenjohtajana kokematta – koronaviruksen aiheuttaman Tokion kisojen vuoden siirron, pahimmillaan jopa perumisen, takia.

Seuraaja taas kokisi neljän vuoden periodillaan 2020–2024 parhaimmillaan peräti kolme viiden renkaan globaalia kokoontumisajoa.

Ei tämä Ritakallion aikakaudesta täysin ainutlaatuista tekisi, sillä edeltäjistä Urho Kekkosen puheenjohtajakaudella 1937–1946 maailma keskittyi sotimaan ja olympialiike piti taukoa. Kekkosen isolla myötävaikutuksella sotasyyllisenä vankilassa istuneen ex-pääministerin, Jukka Rangellin, kaksivuotinen kausi taas sijoittui erikoisesti Rooman ja Tokion edellisten kisojen väliin 1961–1963.

Pitkäaikainen presidentti Urho Kekkonen teki erittäin merkittävän urheilujohtajan uran, mutta hänen puheenjohtajakautensa aikana 1937–1946 ei voitu järjestää yksiäkään olympiakisoja.

Kun Ilta-Sanomat tiedusteli Ritakalliolta tämän suunnitelmia, mies lupasi tiedottaa niistä ennen juhannusta ja arveli, että vain oma vaimo on aikeista 100-prosenttisesti kartalla.

Koska pääjohtaja tuskin suuttuu vastauksensa tulkinnasta ja spekuleerauksesta, harrastetaan sitä hieman. Jos hän olisi jatkoaikeissa, sen ehtisi varmasti ilmaista myöhemminkin tai saattaa puskaradiolla niin urheilun sisäpiirien kuin työnantajan pureskeltavaksi. Se tuskin mitään erillisilmoitusta vaatisi.

Jos Ritakallio ennen kuin päivä alkaa lyhentyä kertoo vetäytyvänsä, peliliike on herrasmiesmäinen. Se jättäisi suomalaisen urheilun ykkösluottamuspaikkaa hamuaville aikaa kampanjoida – paljastaa korttinsa hyvässä ja pahassa.

Ennen kuin Ritakallio on iskenyt tiskiin omat lappunsa, kukaan ei tietenkään poterostaan liikahda. Liika innokkuus harvoin kantaa pitkälle näissä kuvioissa. Ulospäin vähiten kiinnostuneelta vaikuttava monesti tuulettaa lopussa.

Keistä haarukoidaan seuraajaa, jos Ritakallio tyytyy yhteen kauteen ja yksiin kisoihin?

Vahvoja seuraajaehdokkaita istuu jo hallituksessakin kolme: Susanna Rahkamo, Sari Multala ja Olli-Pekka Karjalainen. Urheiluliiton nuorelta puheenjohtajalta Sami Itanilta ei uuvu kunnianhimoa.

Vaisto sanoo, että jos tehtävä Sari Multalaa kiinnostaa, hänen purjeensa ovat pullollaan. Eikä missään nimessä vain siksi, ettei nainen koskaan aiemmin ole Olympiakomiteassa johtanut puhetta.

Ja vielä...

Pika-aitojen hallitsevalla maailmanmestarilla Grant Hollowaylla, ei ollut aivan vähäinen tavoite alkavaan kesään, jos olympiakisat olisi järjestetty. Holloway haaveili myös paikasta USA:n joukkueeseen kummassakin viestissä, kertoo EME News.

Grant Hollowaylla oli hurjat tavoitteet Tokion olympiakisoihin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?