Perikunta myi suomalaisen hiihdon olympia­voittajan mitalit – hinta­pyyntö löi asiantuntijan ällikällä - Maastohiihto - Ilta-Sanomat

Perikunta myi suomalaisen hiihdon olympia­voittajan mitalit – hinta­pyyntö löi asiantuntijan ällikällä

Veikko Hakulisen mitalit myytiin asiantuntijan mielestä erittäin edullisesti. Perikunta sanoo, ettei raha ollut pääasia.

Viestin sankariankkuria Veikko Hakulista (kesk.) juhli Squaw Valleyn olympiakisoissa 1960 myös nuori, tuleva hiihtokuningas Eero Mäntyranta (vas.). Hakulisen uraa kunnioitetaan Helsingin Olympiastadionille avattavassa, uudistetussa Urheilumuseossa.­

30.4. 12:24

Kun Olympistadionilla sijaitseva Urheilumuseo avautuu remontin jälkeen ensi syksynä, sen kokoelmiin on liitetty uusi historiallinen aarre: hiihtokuningas Veikko Hakulisen palkintokokoelma olympia- ja MM-mitaleineen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö teki loppuvuodesta 2019 Suomen Urheilumuseosäätiön hakemuksesta erityisavustuspäätöksen 80 000 euron summasta, jolla kokoelma lunastetaan Hakulisen perikunnalta.

Sekä hakija että myöntäjä katsoivat kokoelman kulttuuri- ja urheiluhistorialliseksi kansallisomaisuudeksi, johon veikkausvoittovarojen käyttö on perusteltua.

Veikko Hakulisen palkintokaappi kiinnosti 1950-luvun lopulla hiihtäjän vanhempaa poikaa, tuolloin yksivuotiasta Pekkaa.­

Kokoelman omistavat puoliksi Hakulisen leski ja kolme lasta. Myyntiasiaa on hoitanut perikunnan nimissä ”Haku-Veikon” kuopus, isästään kirjankin tehnyt Lassi Hakulinen, 50.

– Nimiä ei vielä ole koronapandemian aiheuttamien hidasteiden takia papereissa, mutta asiat on valmiiksi neuvoteltu. Isä kuoli tapaturmaisesti 2003, joten hänen mielipidettään ei voi enää kysyä. Mutta olen varma, että hän olisi mielellään nähnyt palkintonsa Urheilumuseossa, Lassi Hakulinen sanoo.

Myyntihinta edullinen

Vaikka 80 000 euron summa saattaa kuulostaa merkittävältä, olympiamitalien kansainvälisiä jälleenmyyntimarkkinoita tunteva lahtelainen Antero Verto ei ainakaan ahneudesta perikuntaa syytä. Hänet hintapyyntö lyö suorastaan ällikällä.

– Kyllä valtio on tehnyt tässä erinomaiset kaupat. Veikon kokoelman markkina-arvo olisi merkittävästi isompi, jos myyjät sitä olisivat lähteneet mittauttamaan.

Lassi Hakulinen toteaa tietävänsä asian.

Veikko Hakulisen pojat Lassi (vas.) ja Pekka olivat 2009 paikalla, kun heidän isänsä muistolaatta paljastettiin tämän syntymäpaikassa, luovutetun Karjalan Kurkijoella.­

– Halusimme kokoelmasta jonkinlaisen korvauksen, mutta emme hakeneet taloudellista hyötyä, vaan kansallisomaisuudelle arvokasta loppusijoituspaikkaa. Tämä myös varmistaa, että kokoelma pysyy kaikissa tilanteissa yhtenäisenä.

Maastavientikielto

Urheilumuseon johtaja Pekka Honkanen sanoo, että säätiö ei olisi ollut kiinnostunut yrittämään kokoelman ostamista esimerkiksi kansainvälisestä huutokauppakamarista, koska mahdollisesti korkean hinnan päälle olisi tullut vielä jopa 20 prosentin komissiomaksu.

Honkasen arvion mukaan Museovirasto laittaisi tämänkaltaiselle palkintokokoelmalle sen historiallisen arvon vuoksi jopa väliaikaisen maastavientikiellon, jos ostaja olisi ulkomaalainen.

Veikko Hakulisen MM- ja olympiamitaleita oli esillä Lahden MM-kisoissa 2001. Syksyllä kokoelma siirtyy Lahden hiihtomuseosta Olympiastadionille Urheilumuseoon.­

Lassi Hakulinen kertoo, että hänen isänsä lahjoitti eläessään kokoelmastaan palkintoja erilaisiin tarkoituksiin mielellään. Tällä hetkellä Hakulisen vitriinien kruununjalokivet ovat Lahden hiihtomuseossa.

– Jatkossakin osa Veikon palkinnoista ja muusta muistoesineistöstä on Lahdessa ja hänen pitkäaikaisen kotikaupunkinsa Valkeakosken Myllysaaren museossa, Pekka Honkanen sanoo.

Urheilumuseoon tulevat nähtäville kaikki Hakulisen arvokisamitalit, mutta myös muita Suomi-urheilun jättiläisen suuresti arvostamia tunnustuksia.

– Isä arvosti suuresti presidentti Urho Kekkosta, jonka antama Taistelijan malja oli hänelle erittäin arvokas. Samalla lailla isä suhtautui 1976 saamaansa Suomen urheilun suureen ansioristiin, joka voi kerrallaan olla vain 12:lla elossa olevalla henkilöllä, Lassi Hakulinen sanoo.

Kohtalokas ensilumi

Suomen urheiluhistorian kärkinimiin kuuluvan Hakulisen elämä päättyi traagisesti lokakuun lopussa 2003.

Sotaveteraani oli juoksulenkillä, jonka aikana satoi Valkeakoskelle näkyvyyttä heikentänyt ensilumi. Hakulinen, 78, jäi auton alle ja sai törmäyksessä kuolettavat päävammat.

Hänestä tuli ikoninen urheilija jo ensimmäisissä olympiakisoissaan Oslossa 1952, kun evakkopoika voitti 50 kilometrin hiihdon klassisella ajalla 3.33.33. Tämän jälkeenkin Hakulinen palasi kultamitalistina kaikista arvokisoista vuoteen 1960 saakka.

Tämän jälkeen Hakulinen kilpaili vielä ampumahiihtäjänä, vuoden 1964 olympiakisoja myöten.

Oslon voiton lisäksi Hakulisen olympiasuorituksista ikimuistoisimpana pidetään vuoden 1960 olympiaviestin kultaista ankkuriosuutta. Hakulinen löi Kalifornian Squaw Valleyssä niukasti Norjan samoissa kisoissa pikamatkan voittaneen Håkon Brusveenin.

Hakulinen valittiin Vuoden urheilijaksi peräti neljästi (1952, 53, 54 ja 60), mikä on koko äänestyshistorian ennätys. Hiihtäjistä kolmeen valintaan ovat päässeet Marjo Matikainen-Kallström sekä Iivo Niskanen.

Hän saavutti olympiakisoissa 1952–60 kolme kultaa, kolme hopeaa ja yhden pronssin sekä MM-kisoissa 1954–58 täsmälleen saman mitalisarjan. Hänen arvokisamitaliensa virallinen määrä on kuitenkin 21, koska olympiamitalit laskettiin aikanaan myös MM-mitaleiksi.

Ampumahiihtäjänäkin Hakulinen saavutti 1962 joukkuekilpailussa MM-hopeaa.

Hintapyyntö liikaa

Urheilumuseo neuvotteli taannoin myös Veikko Hakulisen mantteliperijänä pidetyn 1960-luvun hiihtokuninkaan Eero Mäntyrannan mm. kolme olympia- ja kaksi MM-kultaa sisältävän palkintokokoelman lunastamisesta kokoelmiinsa.

Mäntyrannan tällä hetkellä Lahden Hiihtomuseossa esillä olevan palkintokokoelman omistaa tuntemattomana pysyttelevä mesenaatti, joka lunasti kokoelman 2013 edesmenneen lappilaisen perikunnalta.

Pekka Honkasen mukaan hintapyyntö kokoelmasta oli liian korkea. Honkanen ei kommentoi summaa, mutta se oli Ilta-Sanomien tietojen mukaan 160 000–200 000 euroa.

– Eeron perikunta oli nykyiseltä omistajalta saamaansa hintaan tyytyväinen. Mesenaatti haluaa pitää kokoelman yhtenäisenä. Se on nyt Lahden Hiihtomuseossa, mutta jatko on auki, sanoo Mäntyrannan kokoelmaa hallinnoiva Antero Verto.

Hakulisen ja Mäntyrannan arvokkaimmista palkinnoista pyydettyjä tai maksettuja summia voi suhteuttaa siihen, mitä amerikkalaisen Jesse Owensin olympiakultamitaleista on pulitettu.

Amerikassa kaikki on isoa: olympiahistorian jättiläisiin kuuluvan Jesse Owensin perikunta on ansainnut noin kaksi miljoonaa euroa myymällä kaksi neljästä olympiakultamitalista.­

Olympiahistorian suurimpiin sankareihin ja merkittävimpiin vaikuttajiin kuuluneen, Berliinissä 1936 neljä kultaa voittaneen tummaihoisen pikajuoksija–pituushyppääjän kultamitaleista yksi myytiin vuonna 2013 ja toinen vuonna 2019. Perilliset ansaitsivat kaupoista yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?