Ruotsin hiihtomaajoukkueessa kuohuu – Harri Kirvesniemi ihmettelee: ”Viimeisenä kaikista maista siellä pitäisi olla tällainen tilanne” - Maastohiihto - Ilta-Sanomat

Ruotsin hiihto velloo kohun keskellä – sotkua seurannut Harri Kirvesniemi: ”Vaikutti lähinnä poissavustamiselta”

Ilta-Sanomien asiantuntija Harri Kirvesniemi arvioi Stina Nilssonin lajinvaihtoa ja Ruotsin maastohiihdon tilannetta.

Julkaistu: 27.3. 6:17

Harri Kirvesniemi yllättyi Stina Nilssonin päätöksestä ja hämmästelee Ruotsin hiihdon tilannetta.

Yksi Ruotsin maastohiihdon huippunimistä, 26-vuotias Stina Nilsson ilmoitti viime viikonloppuna vaihtavansa lajia ampumahiihtoon.

Nilssonin päätös tuli yllätyksenä monille, niin myös Harri Kirvesniemelle.

– Yllätyin todella paljon. Somen ja lehtien palstojen perusteella monet suhteellisen lähellä häntä olleet ja seuranneetkin vaikuttavat yllättyneen, joten suunnitelmat onnistuttiin ilmeisesti pitämään pienessä piirissä, IS:n hiihtoasiantuntija Kirvesniemi sanoo.

Nilssonin kulunut kausi meni pieleen kylkivaivojen takia. Kirvesniemi pitää ruotsalaisen siirtoa ampumahiihtoon erittäin kiinnostavana ratkaisuna, kehittyihän Nilsson viime vuosina valtavasti normaalimatkojen hiihtäjänä.

– Nilssonin ominaisuudet sopinevat ampumahiihtoon todella hyvin. Hän pystyy tuottamaan kovat tehot ja ylläpitämään todella kovia tehoja lyhyillä pätkillä, joita ammuntojen välipätkät pääasiassa ovat. Hän on myös sprintterinä ollut nopea palautuja ja melkein toistuvasti hiihtää paremmin, mitä enemmän hiihdetään. Toki palautumisaika on erilainen, Kirvesniemi summaa.

Se, miten Nilsson selviää kisatilanteessa ammunnasta eri olosuhteissa, selviää tietysti vasta kilpailujen kautta.

On kuitenkin selvää, että jotain kykyjä Nilssonilla on oltava myös ammuntaan – ja tietysti kyseessä on myös harjoiteltava taito.

– Uskoisin, että jotain näkemystä taustalla on oltava siitä, että hänellä on peruslahjakkuutta ammuntaan, kun tuolta tasolta siirrytään ampumahiihtoon. Ruotsissa on myös hyviä valmentajia taustalla, Kirvesniemi muistuttaa.

Stina Nilsson (keskellä) voitti sprintin olympiakultaa Pyeongchangissa 2018.

Ruotsin maastohiihdon tilanne on ollut kuuma puheenaihe Ruotsissa myös muuten kuin Nilssonin lajinvaihdon takia.

Expressen-lehden mukaan Nilssonin ratkaisu oli nimittäin vasta alkua.

Kriisistä puhuva lehti väitti tietolähteisiinsä nojaten, että usean tähtihiihtäjät harkitsevat maajoukkueen jättämistä. Etenkin naisten puolella on tyytymättömyyttä harjoitusohjelmiin, miesten valmentajat ovat päättäneet jo lopettaa ja lääkintähenkilökunnan jatkaminenkin on hämärän peitossa.

Menestysvalmentaja Rikard Grip lähti päävalmentajan pallilta elokuussa 2019.

– Tuntuu, että sekä valmennuksen puolella, niihin liittyvissä johtotehtävissä että osittain huoltopuolellakin on näkynyt olevana erimielisyyksiä. Näin ulkopuolisen silmin esimerkiksi Gripin lähtö vaikutti lähinnä poissavustamiselta. Hänen aikanaan saatiin kuitenkin valtavan hyvää tulosta ja nousua etenkin naisten puolella. Sikäli se oli hyvin eriskummallista, Kirvesniemi hämmästelee.

– Välit vaikuttavat moneen suuntaan tulehtuneilta. Tämä ei ole ollenkaan tavanomainen ruotsalainen tilanne, jossa asiat keskustellaan selviksi. Tuntuu jopa, että viimeisenä kaikista maista juuri Ruotsissa pitäisi olla tällainen tilanne.

Kirvesnemestä on selvää, että tilanne ei olla vaikuttamatta hiihtäjiin – vaikka menestyneimmistä ja huipulla olevista hiihtäjistä suurin osa selviytynee kuivin jaloin.

– Isoimmat haasteet asettuvat niiden hiihtäjien kohdalle, jotka ovat tavalla tai toisella toiminnallisessa suhteessa näihin henkilöihin, joilla on sisäisiä kitkoja.

Rikard Grip joutui sivuun tehtävästään viime vuonna.

Yksi epävarmuustekijä on, jos hiihtäjien mieltä kalvaa se, ovatko huoltoryhmä tai valmentajat riittävän osaavia.

– Ruotsilla on erittäin paljon hiihtäjiä, joilla on resursseja olla maailman kymmenen parhaan hiihtäjän joukossa, mutta nyt ollaan käytännössä ennemminkin 30 parhaan tai 50 parhaan hiihtäjän joukossa. Sellaisiin urheilijoihin tämä vaikuttaa varmasti enemmän.

Erityisen huolestuttavana Kirvesniemi pitää Ruotsin mieshiihtäjien tilannetta. Maailmancupin kokonaiskisassa parhaiten maan hiihtäjistä menestyi Jens Burman, joka oli 14:s.

Tilanne on samalla ikävä koko miesten maastohiihdon kannalta. Kirvesniemi toivoo, että etenkin Keski-Euroopan maat ja Yhdysvallat pystyisivät tuomaan uusia hiihtäjiä huipulle – Suomeakaan unohtamatta.

– Selkeästi vahvempaa Ruotsia tarvittaisiin kuten myös muutamaa muutakin maata, etteivät Norja ja Venäjä hallitsisi niin selvästi. Naisissa tilanne on kokonaisuutena hieman tasapainoisempi, vaikka maailmancupin kärkisijoilla onkin norjalaisvoittoista, Kirvesniemi linjaa.

Ruotsin naisista Ebba Andersson oli maailmancupin kokonaiskisassa seitsemäs ja normaalimatkoilla kolmas, Linn Svahn ja Jonna Sundling ottivat sprintticupissa kaksoisvoiton.