Ruotsin hiihdon menestysvalmentajan yllätyspotkut hämmentävät syvästi – Harri Kirvesniemi: ”Edes Norjassa ei päästy samalle tasolle” - Maastohiihto - Ilta-Sanomat

Ruotsin hiihdon menestysvalmentajan yllätyspotkut hämmentävät syvästi – Harri Kirvesniemi: ”Edes Norjassa ei päästy samalle tasolle”

Rikard Grip teki Ruotsin maajoukkueessa vakuuttavaa työtä. Moni on ihmetellyt, miksei se jatku enää tällä kaudella.

Julkaistu: 18.11.2019 6:17

Rikard Grip ei johda alkavalla kaudella Ruotsin hiihtomaajoukkuetta. Monet tähtihiihtäjät olisivat pysyneet mieluusti Gripin ohjauksessa.

Kymmenen vuotta, 35 mitalia. Kevään MM-kisoissa Seefeldissä viisi, vuoden 2018 talviolympialaisissa Pyeongchangissa kuusi mitalia.

Ruotsin hiihtomaajoukkueen päällikkönä ja päävalmentajana toimineen Rikard Gripin aikakausi oli monin tavoin menestyksekäs. Moni olikin ihmeissään, kun Ruotsin lajiliitto ilmoitti keväällä valmentajan jättävän tehtävänsä.

Virallisen version mukaan kyseessä oli yhteinen päätös. Syyskuun lopussa ruotsalaislehdet Expressen ja Aftonbladet kuitenkin paljastivat, että tosiasiassa Grip, 38, sai potkut.

Tilanne on hämmästyttänyt lajin ystäviä ympäri hiihtomaailmaa. Norjan naisten maajoukkueen vastuuvalmentaja Ole Morten Iversen kertoi Expressenille olevansa tapahtuneesta häkeltynyt.

– Rikard on tehnyt todella hyvää työtä. En ymmärrä, miten voidaan kokea, että hänet on varaa menettää, kokenut hiihtoluotsi sanoi.

– Rikard oli yhtä kuin Ruotsin maastohiihto.

Myös takavuosien huippuhiihtäjä ja Ilta-Sanomien lajiasiantuntija Harri Kirvesniemi pitää Ruotsin valmentajanvaihdosta erikoisena.

– Gripin väistyminen oli kieltämättä yllätys. Varsinkin Ruotsin naiset esiintyivät viime vuonna aivan loistavasti – ainakin yli minun odotusteni. Olen kuullut hänen ajastaan hyvin positiivisia asioita, hiihtomaailman käänteitä tiiviisti seuraava Kirvesniemi sanoo.

– En tiedä, mitä siellä oli oikeasti taustalla, mutta voisin kuvitella, etteivät ainakaan naisjoukkueen tulokset.

Ruotsin huippuhiihtäjien keskuudessa Grip on nauttinut suosiota. Moni olisi jatkanut kernaasti Uppsalasta kotoisin olevan luotsin siipien suojissa. Olympia- ja MM-voittaja Stina Nilsson, 26, ilmoitti kesällä jatkavansa yhteistyötä Gripin kanssa henkilökohtaisella tasolla.

– En muista kuulleeni, että urheilijat olisivat arvostelleet häntä. Pikemminkin hänet nostettiin positiivisessa valossa esiin Ruotsin naishiihdon kehittäjänä, Kirvesniemi pohtii.

– Ehkä todelliset syyt hänen lähtöönsä johtuvat joistain toimintatavoista tai henkilösuhteista.

Stina Nilsson halusi jatkaa yhteistyötä Rikard Gripin kanssa.

Ristiriitaista tietoa

Expressen kertoi syksyllä sisäpiirilähteisiinsä nojaten, että Gripin potkujen taustalla oli Ruotsin hiihtoliiton maastohiihtopäällikkö Johan Sares. Lehden mukaan Sares päätti työsuhteen päättämisestä yksin konsultoimatta muita liiton jäseniä.

Sares kiisti väitteet Expressenille. Sittemmin hän irtisanoutui lajipäällikön tehtävästään.

Ruotsin liitossa on todistettu harjoituskaudella muutenkin erikoista sirkusta, sillä Gripin tilalle keväällä nimitetty Jonas Peterson sai lähteä tehtävästään elokuussa – oltuaan siinä vain 143 päivää.

Nykyään maajoukkueen päävalmentajan vastuun jakavat Lars Selin ja Karin Ersson.

Ruotsin olympiakomitean palveluksessa nykyisin työskentelevä Grip ei ole halunnut kommentoida väitteitä potkuistaan.

– Kunnioituksesta kaikkia maajoukkueessa työskenteleviä kohtaan en halua kommentoida tapahtunutta. Haluan, että he saavat rauhan keskittyä täysillä tulevaan kauteen, Grip viestitti Expressenille syyskuussa.

Iso merkitys

Harri Kirvesniemen mukaan Grip ansioitui paitsi Ruotsin naishiihdon myös sprinttihiihtäjien harjoittelun kehittäjänä.

– Hyviä sprinttityyppejä on varmaan kaikissa maissa, mutta jotenkin tuntuu, että Gripin aikaan heitä osattiin jalostaa huipulle selvästi suuremmalla prosentilla kuin missään muualla. Edes Norjassa ei päästy naisissa sinne päinkään samalle tasolle, Kirvesniemi arvioi.

Gripin ja ruotsalaisvalmentajien kyky kehittää sekä sprintti- että normaalimatkoilla pärjääviä urheilijoita on tehnyt hiihtovalmennuksen saloihin perehtyneeseen Kirvesniemeen vaikutuksen.

– Kun muualla ruvetaan kehittämään hyviä nuoria sprinttihiihtäjiä paremmiksi distanssihiihtäjiksi, aika usein tahtoo käydä niin, että sprinttiominaisuudet heikkenevät samalla. Ruotsista on löytynyt kuitenkin viime vuosien aikana monta tyyppiä, jotka ovat tulleet kuvioihin sprinttihiihtäjinä, mutta kehittyneet samalla normimatkoilla.