Ampumahiihtäjä Mauri Lahtelan, 43, kuolemaan liittyi vahva epäilys – Harri Kirvesniemi muistaa traagisen ilmoituksen huoltokopilla - Maastohiihto - Ilta-Sanomat

Ampumahiihtäjä Mauri Lahtelan, 43, kuolemaan liittyi vahva epäilys – Harri Kirvesniemi muistaa traagisen ilmoituksen huoltokopilla

Mauri Lahtela (vas.) lähetti Erkki Lahtelan matkaan Lahden MM-esikisojen viestissä keväällä 1980.

Mauri Lahtela (vas.) lähetti Erkki Lahtelan matkaan Lahden MM-esikisojen viestissä keväällä 1980.

Julkaistu: 13.11. 12:17

Fluorivoiteiden terveysvaikutuksista puhuttiin jo 1990-luvun alussa, mutta ei lähellekään siinä määrin kuin nykyään.

Norjalaislehti Dagbladet on tarkastellut viime päivinä julkaistussa juttusarjassaan fluoria sisältävien suksivoiteiden vaarallisuutta ihmisen terveydelle.

Erittäin tehokkaiden, mutta haitallisten fluorivoiteiden käytön on epäilty olleen yhteydessä jopa tappaviin sairauksiin. Sen vuoksi Euroopan unioni on kieltämässä tietynlaisten fluoriyhdisteiden käytön alueellaan.

Dagbladet kertoi tiistaina fluorivoiteiden mahdollisesta suomalaisuhrista, maajoukkuetason ampumahiihtäjästä Mauri Lahtelasta. Urheilu-uransa jälkeen Lahtela työskenteli edustusjoukkueiden suksihuollossa ampuma- ja maastohiihdossa. Hän kuoli vain 43-vuotiaana keuhkosyöpään vuonna 1992.

Lahtelan ystävän, ampumahiihtolegenda Heikki Ikolan mukaan suuri osa Lahtelan läheisistä uskoi fluorivoiteiden aiheuttaneen hänen sairastumisensa keuhkosyöpään.

– Siihen aikaan fluorivoiteet olivat uusi asia, eikä niiden vaarallisuudesta tiedetty juuri mitään. Työturvallisuus, kuten hengityksen suojaaminen tai työtilan ilmastointi, oli täysin alkeellista. Ihan eri planeetalta, jos vertaa nykypäivään, Ikola sanoi Ilta-Sanomille.

Entinen huippuhiihtäjä ja IS:n lajiasiantuntija Harri Kirvesniemi sanoo, että puhetta fluorivoiteiden vaarallisuudesta on riittänyt hiihtopiireissä pitkään.

– Swixin Cera-voide tuli markkinoille 1980-luvun lopulla. Italialaiset ottivat fluorivoiteet ensimmäisinä käyttöön. Silloin huhuttiin kovasti, että yksi italialainen huoltomies, joka käytti fluorivoiteita, olisi menehtynyt syöpään aika nopeasti sen jälkeen. Ne käryt ensimmäisten voiteiden kanssa olivat ihan kauheita, Kirvesniemi, 61, muistelee.

”Mauria ei näkynyt enää kopilla”

Kirvesniemi muistaa Mauri Lahtelan hiihtojoukkueen huoltohommista. Kirvesniemi ei kuullut syöpädiagnoosista Lahtelalta itseltään, mutta surulliset uutiset olivat laajasti hiihtoväen tiedossa.

– Asia tuli tietoon huoltoporukoilta, kun Mauria ei näkynyt enää kopilla.

Hiihtolegendan mukaan vasta nelikymppisen ja hyväkuntoisen Lahtelan sairastumisen syytä spekuloitiin tuolloinkin.

– Maurin kuolema osui aikaan, kun fluorivoiteiden terveysvaikutuksista oli alettu puhua enemmän. Siinä oli varmaan jonkinlaisia oletuksia, että voiteiden käytöllä olisi ollut seurauksensa.

– Tietenkin myös rakennustyöt ja asbestin käsittely ovat voinut vaikuttaa. Näitä on mahdotonta sanoa jälkikäteen, jos asiaa ei ole pystytty aikanaan todentamaan, Kirvesniemi viittaa Lahtelan nuorena tekemiin putkieristystöihin.

Kirvesniemen mukaan hiihtoväki alkoi heräillä 1990-luvun puolella fluorivoiteiden terveyshaittoihin.

– 1990-luvun ensimmäisellä puoliskolla fluoripulvereita alkoi tulla monelta merkiltä, ja niiden käyttö lisääntyi. Voiteluporukat alkoivat havaita, ettei fyysinen olo ollut ihan samantyyppinen kuin käytettäessä niin sanottuja normaaleja voiteita.

Harri Kirvesniemen mukaan suhtautuminen fluorivoiteiden käsittelyyn on muuttunut huippuhiihdon piirissä huomattavasti varovaisemmaksi.

Harri Kirvesniemen mukaan suhtautuminen fluorivoiteiden käsittelyyn on muuttunut huippuhiihdon piirissä huomattavasti varovaisemmaksi.

Voiteista tulevat rajut höyryt saivat huoltajat käyttämään suojaimia jo tuolloin, mutta Kirvesniemen mukaan suhtautuminen suojautumiseen oli pitkään leväperäistä.

– Tosin suojaimetkin saattoivat olla silloin sellaisia, joista pahimmat pienhiukkaset tulivat heittämällä läpi.

Kirvesniemen mukaan on selvää, että fluorivoiteilla on ihmisen terveydelle merkittäviäkin vaikutuksia. Hän kaipaa monen muun tavoin enemmän tieteellistä tutkimusta aiheen tiimoilta.

– Jos fluorivoiteita laittavat ihmiset ovat olleet huoltokopeilla puutteellisilla suojauksilla, heille on noussut usein illalla kuume. Jos päivän touhuamisen jälkeen on lähdetty hiihtolenkille, on tuntunut, ettei happi liiku yhtään, Kirvesniemi kuvailee.

– Aika usein olo on kuitenkin ollut jo seuraavana aamuna ok. Onneksi ihmiset suhtautuvat asiaan nykyisin vakavasti, käyttävät moottoroituja naamareita ja huoltokoppien ilmastoinnit on muutenkin hoidettu paremmin.