Iivo Niskanen asetti itselleen historiallisen kovan tavoitteen – näin Harri Kirvesniemi arvioi: ”Se vastaa arvokisakultaa”

Julkaistu:

Maastohiihto
Jos Iivo Niskanen todella voittaisi maailmancupin, Harri Kirvesniemi nostaa saavutuksen äärimmäisen korkealle.
Kun arvokisoista vietetään hiihdossa välivuotta, kolminkertainen arvokisavoittaja Iivo Niskanen, 27, päätti tavoitella kuuta taivaalta. Hänen tavoitteensa on lopettaa alkava kausi ensimmäisenä suomalaismiehenä, joka voittaa maailmancupin kokonaiskilpailun.

Sen jälkeen, kun maailmancupia alettiin 1981 virallisessa muodossa kilpailla, kolmen joukkoon ovat kokonaiskilpailussa yltäneet Ilta-Sanomien asiantuntija Harri Kirvesniemi, Jari Isometsä ja Mika Myllylä.

Kirvesniemen mukaan viime kauden kärkimiehet Johannes Hösflot Kläbo ja Aleksandr Bolshunov ovat suvereeneja cup-suosikkeja nytkin. Norjalaisen ase ovat sprintit ja varsinkin hitaat massalähdöt, venäläisen taas huikea monipuolisuus ja turnauskestävyys.

– Iivolle erinomainen kausi olisi, jos yltäisi vaikka samaan kuin Matti Heikkinen kaudella 2015–16, Kirvesniemi toteaa.

Heikkinen oli tuolloin kokonaiskilpailun viides. Niskanen on parhaimmillaan, 2016–17, sijoittunut 14:nneksi.

Maailmancupin 35:stä henkilökohtaisesta kilpailusta 40 prosenttia on sprinttejä, 20 prosenttia väliaikalähtöjä, loput massalähtöjä ja takaa-ajoja. Niskasen pahin haaste ovat seitsemän vapaan hiihtotavan sprinttiä.

– Iivo on perinteisellä potentiaalinen kärkikaveri koko ajan ja sprinteissäkin jopa välierätasoa. Vapaalla tavalla hänelle sopivat paremmin massalähdöt ja takaa-ajot kuin väliaikalähdöt. Viime kauden tulokset osoittivat, etteivät puheet satsaamisesta heikompaan tekniikkaan olleet tyhjiä. Suoritusvarmuutta on tullut lisää.

Kestääkö terveys?

Eniten Kirvesniemeä arveluttaa, miten Niskanen kestää kokonaisrasituksen.

– Iivo on aiemmin kilpaillut harkiten, terveyttään varjellen ja arvokisojen päämatka mielessä. Cupin kokonaisvoittoa tavoitteleva ei toimi niin. Sitten kilpaillaan välillä sellaisessakin fyysisessä tilassa, jossa kilpailu aiemmin olisi jäänyt väliin. Kestääkö Iivon terveys sen? Tiheää kilpailurytmiä sinänsä en arvele ongelmaksi, arvokisoissahan on kulkenut tunnetusti päätösmatkallakin, Kirvesniemi viittaa mm. vuoden 2018 olympiakultaan 50 km:llä (p)..

Niskasen kausiin on usein mahtunut 1–2 suvereenia kilpailua, yleensä 15 km:llä (p).

– Sellaisia ei ehkä nähdä, koska jos kokonaisvoitto on tavoite, yksittäisiin kilpailuihin ei tulla vastustajiin nähden niin täydellisen valmistautuneena ja latautuneena. Ylipäätään kokonaisvoittaja on läpi arvokisattoman kauden noin 96 prosentin kunnossa. 100 prosentin vetoa kun seuraa helposti fyysinen notkahdus ja sairastuminen.

Kauden pitää sisältää myös tarpeeksi harjoittelua, jottei kilpailukunto romahda. Samalla harjoittelu pitää absoluuttisen huippuvireen käsivarrenmitan päässä.

– Se taas estää sen kropan tyhjentävän 100 prosentin vedon, joka on kyllä arvokisoissa poikaa, muttei kokonaiscupin voittotaistelussa.

Vaikka tavoite kokonaisvoitosta karkaisi jopa jo ennen joulun jälkeen alkavaa Tour de Skitä, Kirvesniemi toivoo Niskasen pitävän raskaasta kilpailusuunnitelmastaan kiinni ja nousevan mm. ensimmäistä kertaa Tourin päätösetapin eli Alpe Cermis -vuoren laelle.

– Kunnioitettavaa, että Iivo hyppää tällä lailla vähän tuntemattomaan. Aktiivit arvostavat kokonaisvoittoa todella paljon, enemmän kuin suuri yleisö. Omalla asteikollani se vastaa arvokisakultaa, Kirvesniemi sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt