Hiihtolupaus Anita Korva, 20, lähti vuodeksi armeijaan – ”Ei olisi ollut mitään järkeä palvella vain puoli vuotta”

rac

Julkaistu:

Maastohiihto
Tiedustelija Anita Korva etsii latua maailman huipulle.
Kesän festarit jäivät parikymppiseltä Anita Korvalta väliin. Eikä rannallekaan tarvinnut juuri vaivautua.

Arjet ovat sujuneet maiharit jalassa ja maastopuku päällä rynnäkkökivääriä kantaen Kainuun prikaatissa ja viikonloput on pyhitetty harjoittelulle.

– Kun on intissä, niin viikonloppulomilla on hyvin aikaa treenata. Eikä rannallakaan ole voinut hirveästi olla, kun ei ole aurinko paistanut, Korva nauraa.

Hiihtäjä ei kadu vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen hakeutumista. Puolustusvoimien Urheilukoulun talvilajien edustajat laskevat aamujaan Kainuun prikaatissa.

– Olen edelleen sitä mieltä, että oli hyvä valinta tulla Urheilukouluun. Varusmiespalvelukseen hakeutuminen ei ole kaduttanut yhtään, Korva tunnustaa.


Puolustusvoimilla on töissä muutamia määräaikaisia liikunta-aliupseereja, jotka pystyvät panostamaan täysillä omaan uraansa. Tuohon joukkoon myös Anita Korva tähtää ja näin ollen palvelusaika on täydet 347 vuorokautta.

– Minun tilanteessani ei olisi ollut mitään järkeä palvella vain puoli vuotta, sillä tavoitteenani on yhä päästä Puolustusvoimiin töihin, aliupseerikoulua käyvä oppilas Korva toteaa.

Urheilukoulun varusmiehistä koulutetaan tiedustelijoita. Liikkumaan siis pääsee muutenkin kuin pelkillä harjoitusvapailla.

– Minusta on mukava vetää maastopukua päälle ja käydä välillä metsässäkin. Tiedostan sen, ettei tämä ole urheilulle optimaalisinta koko ajan, mutta en jaksa siitä stressata.

Ensi viikolla on tiedossa valtion tarjoamaa liikuntaa yllin kyllin. Unesta voi tulla kuitenkin uupelo (puute).

– Juttujen mukaan meidän lumilajiryhmän haastavin leiri on nyt tulossa. Siellä ei ehditä kuulemma paljoa nukkumaan. Kun metsään ollaan lähdössä, niin sääennusteita katsotaan tarkkaan. Hirveää vesisadettahan se joka kerran lupaa, mutta ihan hyvin on kuitenkin pärjätty.


Sairastelujen välttäminen sekä harjoittelun ja levon yhteensovittaminen on yksi varusmiesajan suurimmista haasteista. Riskit korostuvat, kun kyse on huippu-urheilijasta.

– Vielä ei ole ollut sen suurempia ongelmia. Totta kai koko ajan valmentajan kanssa tunnustellaan ja tehdään testiä, ettei vain pääse ylirasittumaan.

– Sairastelin alkukaudesta muutaman kerran flunssaa ja sitten minulta leikattiin nielurisat. Edellisestä linjaharjoituksesta minulla meni kroppa aika sekaisin ja meni tosi pitkään siitä palautuessa, hiihtäjä kertoo.

Varusmiespalveluksen yhteen sovittaminen ja huippu-urheilijan tarkka harjoitusrytmi ei ole helpoiten koottava palapeli.

– Pyrimme harjoittelussa siihen, että katkonaisuudesta huolimatta pyritään tekemään mahdollisimman hyviä yksittäisiä treenejä ja niihin väleihin sitten mahdollisimman ehjää laadukasta harjoittelua, Korva kuvailee treenikuvioitaan.

Maajoukkuerinkiin keväällä nousseen 20-vuotiaan hiihtäjän tavoitteet ovat tulevan talven laduilla. Yleisen sarjan MM-kisoja ei ole ensi kaudella, mutta tarjolla on paljon kisoja, joissa numeroliivin saa vetää ylleen.

– Yksi tavoite on 23-vuotiaiden MM-kisat. Tavoitteena on myös päästä kiertämään maailmancupia sprinttipainotuksella, mutta myös normimatkoja hiihdetään. Sprintissä pitäisi pystyä välieriin hiihtämään. Jos kaikki menee hyvin, niin realistisesti se on mahdollista. Siellä vain voi erävaiheessa kaikenlaista sattua.

– Normimatkoilla sitten mc-pisteille hiihtäminen ja mieluusti ei ihan sinne häntäpäähän. Jos puolessavälissä alkaa olemaan, niin sitten on jo aika kova, Korva pohtii tulevaa.


Viime kauden päätteeksi Korvan taustavoimissa tapahtui suuri muutos. Vuokatin urheilulukion ajan hiihtäjää valmentanut Esko Paavola jäi eläkkeelle ja remmiin astui Iivo Niskasen valmentajana valmentajien ykköskaartiin noussut Olli Ohtonen.

– Valmennus muuttui vaihdoksen myötä tosi paljon. Ollin johdolla paneudutaan enemmän minun henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja tarpeisiin. He ovat myös valmentajina erityyppiset ja ajatuksetkin ovat erilaisia, Anita vertailee valmentajiaan.

Mikään kiltti tuppisuu ei Korva valmennettavana ole.

– Minä tahdon kyseenalaistaa asioita. Tahdon itse oppia ja tietää asioista. Tavoitteena on, että joskus pystyisi enemmän itsekin miettimään ja tekemään ratkaisuja, eikä valmentajaa aina tarvitsisi kertomaan mitä tehdä, Anita Korva kaavailee.

”Ethän vain palelluta itseäsi”

Eläväinen ja sanavalmis Anita Korva on aktiivinen sosiaalinen mediassa. Kotiväeltä ei ole tullut moitetta nuoren naisen kuvista.

– Seefeldin kuvista he sanoivat, että ethän sinä vain palellulta itseäsi siellä. Toki he silloin alussa vähän kyselivät, että mitä tämä on, kun eivät itse siellä somessa. Mutta ei siellä ilmeisesti mitään niin pahaa ole ollut, että olisivat puuttuneet asiaan, Anita naurahtaa.

– Viime talvena heräsin siihen, että pitää ehkä vähän miettiä mitä sinne laittaa. Nyt siitä on tullut luonnollinen tapa, nuori nainen jatkaa.
Elokuussa katsojia keräsi hiihtäjän video armeijan kuntoradalta. Video levisi somen kautta eri nettilehtiin ja sai paljon katsojia.

– Sen kuvasin ihan itse. Laitoin vain puhelimen puuta vasten ja kameran päälle, Korva nauraa.

Vaikka osa kuvista otetaan työn puolesta – eli yhteistyökumppanien toiveesta – niin muitakin kuvia tililtä löytyy.

– On siellä myös sellaista omaa minua, ihan tavallisia kuvia ja videoita. Ne on kuvattu ja laitettu sinne hetken mielijohteesta. Enkä kyllä yritä väkisellä ottaa joka välissä kuvia ja videoita, vaan otan niitä silloin kun hyvältä tuntuu, Korva kertoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt