Kari-Pekka Kyrö pöyristyi Norjan hiihtotähden astmakommenteista: ”Se on valetta ja selittelyä”

Julkaistu:

Maastohiihto
Astrid Uhrenholdt Jacobsen ilmaisi huolensa liittyen nykyiseen kilpailumäärään. Kari-Pekka Kyrö kutsuu puheita valheeksi ja hölynpölyksi.
Hiihdon olympiavoittaja ja maailmanmestari Astrid Uhrenholdt Jacobsen piti viikonloppuna Norjassa järjestetyssä seminaarissa huolestuneen puheenvuoron.

Norjan maajoukkueen 32-vuotias konkari kertoi olevansa tyytymätön hiihdon maailmancupin kilpailumäärään.

Jacobsenin mukaan Kansainvälinen hiihtoliitto FIS luo hiihtäjille painetta osallistua kauden aikana mahdollisimman moneen kilpailuun. Norjalainen pelkäsi sen johtavan terveysongelmiin ja vihjaisi, että kasvanut kilpailumäärä voi lisätä tulevaisuudessa astmadiagnooseja.

– Nyt olemme lähes pakotettuja sairastumaan astmaan, moninkertainen arvokisamitalisti ilmoitti.

Jacobsen sanoi sittemmin norjalaislehti VG:lle, ettei ole yksin ajatustensa kanssa. Muun muassa kilpasisko Maiken Caspersen Falla on ollut huolissaan keuhkojensa kestävyydestä kovan kisarupeaman vuoksi.

Suomen hiihtomaajoukkueen entinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö pitää Jacobsenin puheita käsittämättöminä.

– Se on valetta ja selittelyä. Maastohiihdon hengityselimistölle aiheuttama kuorma on tosiasiassa pienentynyt verrattuna aikaisempaan, Kyrö kommentoi Ilta-Sanomille.

Maastohiihtomaailman käänteitä tarkasti seuraava Kyrö sanoo, että kauden kilpailumäärä on toki kasvanut, mutta se ei tarkoita, että kisojen aiheuttama kuormitus olisi automaattisesti suurempi. Takavuosien maajoukkueluotsi korostaa, että kisat käydään nykyään monin tavoin kevyemmissä olosuhteissa.

– 1970- ja 1980-luvuilla maailmancupin kisoja oli jopa puolet vähemmän, mutta ne olivat jopa puolta pidempiä, raakoja kisoja todella kovissa sääolosuhteissa.

– Hiihtoon kuuluvia rajuja pakkaskisoja on ollut kymmenen viime vuoden aikana korkeintaan kerran talvessa, jos sitäkään. Vielä 1970- ja 1980- ja 1990-luvuilla Pohjoismaissa ja Venäjällä oli tavallista, että kilpailuja hiihdettiin -15, jopa -25 asteen pakkasissa. Ne aiheuttivat hengityselimistölle tietenkin todella kovan stressin.


Urheilun erivapauskäytäntöä kovin sanoin kritisoinut Kyrö uskoo, että Jacobsenin kommenttien tavoitteena on tosiasiassa pönkittää norjalaista järjestelmää. Norjan maajoukkueen astmalääkityksen käyttö on puhuttanut hiihtopiirejä kiivaasti viime vuosina.

– Tämä on taitavaa norjalaistyylistä harhaanjohtamista maan urheilun tueksi. Siinä ovat mukana Norjan urheilujärjestelmä ja urheilijat, mutta ihmettelen, kuinka Norjan kaltaisen vapaan länsimaan media on aiheessa täysin kritiikitön.

– Jacobsenin perustelu on ihan kestämätön. Toivottavasti kukaan muu kuin norjalainen media ja norjalainen yleisö ei usko enää tuohon tarinaan.

Kyrön mukaan norjalaiset voivat jättäytyä maailmancupista pois, jos kokevat sarjan kilpailuohjelman ongelmaksi.

– Maastohiihtomaailma voi paljon paremmin, kun yksikään norjalainen astmaatikko ei osallistu ylivoimallaan maailmancupiin. Emme tarvitse sairaita norjalaisia tähän lajiin. He voivat järjestää oman astmacupin muiden astmaatikkojen kanssa.


Kyrö kritisoi jo Seefeldin MM-hiihtojen aikana voimakkaasti urheilun erivapauskäytäntöä. Maailman antidopingtoimisto Wada voi myöntää urheilijalle poikkeusluvan dopingainetta sisältävän lääkkeen käyttöön, jos urheilijalla on todettu kyseistä hoitoa vaativa sairaus.

Hiihtopiireissä on käyty aiheesta pitkään tulista keskustelua. Kovimpien kriitikoiden mukaan erivapauksia suorituskykyä parantavien lääkkeiden käyttöön myönnetään liian heppoisin perustein. Kyrön mukaan kirjava nykysysteemi ei ole tasa-arvoinen.

– Käytännön korjaaminen vaatisi, että erivapaudet peruutetaan ja Wada perustaa keskitetyn Genevessä, Lausannessa tai muualla puolueettomalla maaperällä toimivan erivapauskeskuksen. Siellä sairaat testattaisiin puolueettomasti ja katsottaisiin paljon tiukemmalla seulalla, kenellä on oikeus käyttää dopinglääkkeitä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt