Kari-Pekka Kyrö esittää kovia ja konkreettisia ehdotuksia dopingluotettavuuden edistämiseksi – ”Koko järjestelmä tervehtyisi”

Jyväskyläläisvalmentajalla on esittää pari kovaa ja konkreettista ehdotusta dopingluotettavuuden edistämiseksi.

Kari-Pekka Kyrö mukaan valtaa Wadassa pitävät ne, jotka voittavat eniten kultamitaleja.

6.3.2019 5:56

Hiihtovalmentaja Kari-Pekka Kyrö on seurannut silmät tarkkana ja korvat höröllään Seefeldin MM-kisoissa viime viikolla paljastunutta dopingvyyhtiä.

Itävallan poliisi otti mahtipontisessa ja näyttävässä dopingratsiassa kiinni viisi hiihtäjää, jotka myöhemmin tunnustivat veridopingin käytön. Sittemmin muutamat muut urheilijat ovat jo ehtineet tunnustaa oma-aloitteisesti dopingin käytön.

Kyrö vieraili maanantaina Ylen Radio Suomen Urheiluhullut-ohjelmassa, jossa hän löi tiskiin kovan luokan dopingnäkemyksiä.

Suomen maastohiihtomaajoukkueen ex-päävalmentajalla ei ole ollut näissä asioissa substanssiongelmaa.

– Mikä on pääsanoma näillä ratsioilla? Edelleenkään, vuonna 2019, kivikautisintakaan dopingmenetelmää eli verellä tankkaamista vastaan ei ole uskottavaa menetelmää, Kyrö latasi ohjelmassa.

Kyrö toisti ohjelmassa useaan otteeseen, ettei hän pidä lääkeaineiden erivapauskäytännöstä. Kansainvälinen antidopingtoimisto Wada voi myöntää urheilijalle poikkeusluvan esimerkiksi dopingainetta sisältävän lääkkeen käyttöön, jos urheilijalla on todettu kyseistä hoitoa vaativa sairaus.

Eritoten Kyröä kaihertavat monien maastohiihtäjien astmalääkepoikkeusluvat. Hänen väitteensä mukaan poikkeusluvilla urheilleiden joukossa on myös huijareita.

– Aivan varmuudella voi sanoa, että palkintojenjaoissa oli aivan liian paljon urheilijoita, joilla oli väärennetyllä diagnoosilla hankittu erivapaus käyttää dopinglääkkeitä. Se on ensimmäinen asia, mistä pitäisi aloittaa, Kyrö sanoi.

Nyt Kyrö jatkaa aiheesta Ilta-Sanomien haastattelussa. Hän pohjustaa teemaansa korostamalla yhä, että ongelman keskiössä on ”dopingtestaamisen epäluotettavuus”.

– Wada on epäonnistunut tehtävässään. Uskomatonta, että viranomaiset joutuvat hoitamaan hommat sen puolesta, kuten nyt Itävallassa viime viikolla nähtiin, Kyrö sanoo.

– Elämäntehtäväni ei kuitenkaan ole kritisoida Wadaa hautaan asti tai vastustaa puhdasta urheilua, ei ollenkaan. Yritän ainoastaan vaikuttaa siihen, että dopingtestaaminen saataisiin reilun pelin arvojen mukaiseksi. Wadassa tehdään paljon hyviä asioita, totta kai, Kyrö sanoo.

”Ihan ensimmäiseksi kaikki urheilijoiden kiellettyjen aineiden erivapaudet tulisi peruuttaa”.

– Se on kuitenkin ollut hautaan tuomittu ajatus, että urheilu valvoisi itse itseään luotettavasti.

Kyrö katsoo, että Wada toimii pitkälti urheiluväen itsensä komennossa. Hän ei usko sen riippumattomuuteen.

– Urheilun valvonta on annettu järjestelmälle, jota urheiluihmiset itse johtavat. Valtaa Wadassa pitävät ne, jotka voittavat eniten kultamitaleja, joten ilman muuta siihen järjestelmään mahtuu myös paljon paskaa, Kyrö linjaa suorasukaiseen tyyliinsä.

– Urheilun mädännäisyys ei poistu, ennen kuin tämä asia muutetaan.

Kyrön mielestä ”viisaat kyllä tietävät”, että hyvä valvonta lähtee riippumattomuudesta ja tasapuolisuudesta. Jyväskyläläisvalmentajalla on esittää pari kovaa ja konkreettista ehdotusta dopingluotettavuuden edistämiseksi.

– Ihan ensimmäiseksi kaikki urheilijoiden kiellettyjen aineiden erivapaudet tulisi peruuttaa. Siinä on niin kirjavaa käytäntöä, että ketkä lääkärit niitä diagnooseja oikein tekevät. Tietysti Wada sanoo, että tämä on paskapuhetta, ja että heidän diagnostiikkansa on relevanttia. Kaikki lääkärit eivät kuitenkaan toimi samalla tavalla, Kyrö näkee.

– Samaan aikaan tulisi perustaa Wadan nimeämä riippumaton laboratoriokeskus, jossa näistä urheilijoiden erivapauksista päätettäisiin keskitetysti – eikä niin, että joku tekee sitä Joensuussa, toinen Oslossa. Kun urheilijoiden sairaudet todettaisiin riippumattomien lääkärien ja viranomaisten valvonnassa, koko järjestelmä tervehtyisi.

Kyrö jatkaa, että tämän jälkeen tarvittaisiin vielä yksi uudistus: erivapauksia saavien urheilijoiden lähtölistoihin tulisi hänen mielestään laittaa merkintä kiellettyjen aineiden käytön sallivasta poikkeusluvasta. Ja myös merkintä siitä, koska erivapaus oli saatu.

– Merkintä pitäisi laittaa poikkeusluvalla urheilevan nimen ja kansalaisuuden perään. Okei, joku sanoo heti, että sairaustiedot ovat salaisia, mutta ei kenenkään tarvitsekaan tietää, mistä sairaudesta tai lääkkeestä on kyse. Riittää, että olisi se merkintä, Kyrö ehdottaa.

– Aivan varmasti huijarien määrä saataisiin näillä keinoilla vähenemään, väärin perustein tekaistujen sairausdiagnoosien osalta jopa ratkaisevasti. Kysymys on vain siitä, mitä Wada ja muut urheiluväki oikeasti haluavat.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?