Kari-Pekka Kyrö Ylelle: Dopingin käyttöön on yksinkertainen syy – astmalääkkeiden poikkeusluvat saavat veren kiehumaan: ”Toivon, ettei Frida Karlssonilla...”

Dopingin käyttäjät eivät ole pahoja ihmisiä, vaan he eivät vain voi luottaa antidopingjärjestelmän toimivuuteen, sanoo Kari-Pekka Kyrö.

Kari-Pekka Kyrö toivoo, ettei Ruotsin sensaatiohiihtäjä Frida Karlssonilla ole poikkeuslupaa astmalääkkeen käyttöön.

5.3.2019 5:52

Kari-Pekka Kyrö ei säästellyt sanojaan maanantaina Ylen Urheiluhullut-ohjelmassa, kun hän puhui Seefeldin dopingtapauksesta. Hiihtovalmentaja pui ohjelmassa dopingasioita tutun suorasukaiseen tyyliinsä yhdessä Ilta-Sanomien erikoistoimittajan Pekka Holopaisen kanssa.

Kyrö muistutti ohjelman aikana, etteivät dopingin käyttäjät lähtökohtaisesti puno ilkeitä juonia. Seefeldin MM-kisojen kohdalla viisi maastohiihtäjää eivät jääneet kiinni veridopingista testeissä, vaan heidän jäljilleen pääsivät Itävallan ja Saksan viranomaiset.

Jos urheilun antidopingjärjestelmä ei pysty kitkemään kiellettyjen aineiden käyttöä, se nähdään entistä laajemmin menestykseen vaadittavana keinona, Kyrö painotti.

– Oman kokemukseni perusteella motivaattori ei ole huijaaminen, vaan luottamuksen puute puhtaana urheilemisen mahdollisuuteen. Testaus ei ole kunnossa, eikä valvonta ole luotettavaa, Kyrö lataa.

Kyrön mielestä dopingvalvonta on uskottu vääriin käsiin, ja järjestelmä pitäisi uusia. Hän antaa vielä esimerkiksi Harri Kirvesniemen, joka kärähti monen muun suomalaisen tapaan Lahden MM-hiihdoissa.

– Kirvesniemi ei ole mikään urheiluhuijari. Enimmillään hän on joutunut miettimään sitä, voiko tähän (puhtaana urheilemisen) julistukseen luottaa. Nyt voi päätellä, että ei. On otettava oikeus omiin käsiin.

Jelena Välbe moitti norjalaisten lääkepoikkeuslupia.

Poikkeusluvat kuumentavat

Yksi asia, jota Kyrö toistaa ohjelmassa useaan otteeseen on, ettei hän pidä lääkeaineiden erivapauskäytännöstä. Wada voi myöntää urheilijalle poikkeusluvan esimerkiksi dopingainetta sisältävän lääkkeen käyttöön, jos urheilijalla on todettu kyseistä hoitoa vaativa sairaus.

Eritoten Kyröä kaihertavat monien maastohiihtäjien astmalääkepoikkeusluvat. Ohjelman lopuksi Holopainen sanoo uskovansa sataprosenttisella varmuudella, että kisoissa voitettiin useita kultamitaleja puhtain keinoin.

Kyrö sanoo puolestaan, että poikkeusluvilla urheilleiden joukossa on myös huijareita.

– Aivan varmuudella voi sanoa, että aivan liian paljon palkintojenjaoissa oli urheilijoita, joilla oli väärennetyllä diagnoosilla hankittu erivapaus käyttää dopinglääkkeitä. Se on ensimmäinen asia, mistä pitäisi aloittaa, Kyrö sanoi.

Samasta asiasta puhui aiemmin myös Venäjän hiihtopomo Jelena Välbe. Ria Novostin haastattelussa Välbe kehui norjalaisten suorituksia, mutta heitti myös piikin poikkeusluvista.

Frida Karlsson voitti kolme MM-mitalia Seefeldissä.

– Toisaalta terveiden urheilijoiden keskuudessa olimme parhaita, ja se tuntuu hyvältä. Tämä alkaa olla järjetöntä. Käytännössä kaikilla urheilijoilla on poikkeuslupa kovien aineiden käyttöön. En ujostele sanoa siitä: se on laillista dopingia. Yhdelläkään urheilijoistamme ei ole poikkeuslupaa mihinkään aineeseen, Välbe sanoi.

– Jos totuus on, että naisten kymppikärjessä vain venäläiset eivät käytä astmalääkkeitä, onhan se aivan järkyttävää, Kyrö alleviivasi.

– Todella toivon, ettei Frida Karlssonilla ole erivapautta käyttää Salbutamolia. Todella toivon. Se viesti muuten suomalaisillekin junnutytöille olisi, että kaikista tärkein lahjakkuuden laji olisi saada hommattua erivapaus astmalääkkeiden käyttöön. Aivan paskaa!

19-vuotias Karlsson oli kisojen tulokassensaatio. Hän voitti MM-kultaa viestissä sekä kaksi henkilökohtaista mitalia. 10 kilometrin kilpailussa tuli hopeaa, 30 kilometrillä pronssia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?