Mikä meni pieleen? IS ruoti, miksi Suomi saavutti vain yhden mitalin MM-hiihdoista - Maastohiihto - Ilta-Sanomat

Mikä meni pieleen? IS ruoti, miksi Suomi saavutti vain yhden mitalin MM-hiihdoista

MM-hiihdot sujuivat Suomelta vaisusti. Kuvassa Krista Pärmäkoski.

MM-hiihdot sujuivat Suomelta vaisusti. Kuvassa Krista Pärmäkoski.

Julkaistu: 4.3. 10:35

Ilta-Sanomat kävi läpi kaikki Seefeldin kilpailut, joissa Suomella oli ennakkoon mitalisauma.

Naisten yhdistelmähiihto 7,5 (p) + 7,5 (v) km (la 23.2.)

Ennakkoasetelma: Krista Pärmäkoskelta odotettiin jopa mitalia heti avauskisassaan. Suomalaistoiveet nousivat entisestään, kun Ruotsin Ebba Andersson vetäytyi kisasta sairastumisen vuoksi. Todella tiukka mitalitaisto luvassa.

Lopputulos: Pärmäkoski tuli maaliin kahdeksantena. Pettymys. Mitalitaisteluun ei ollut missään vaiheessa edes kunnon mahdollisuuksia. Kisan jälkeen suomalaistähti vihjaili huonoista suksista.

Kirvesniemen analyysi: Krista ei hävinnyt suksissa ratkaisevasti, vaan esimerkiksi pidoissa monella oli perinteisellä vaikeuksia. Hän ei vaikuttanut kolmen viikon tauon jälkeen valmiilta kisaan. Suoritus oli selvä pettymys.

Miesten yhdistelmähiihto 15 (p) + 15 (v) km (la 23.2.)

Ennakkoasetelma: Iivo Niskanen ilmoitti ennakko-oletuksista poiketen osallistuvansa kisaan. Mitalin uskottiin olevan kaiken onnistuessa kohdalleen mahdollinen. Niskasen piti saada ryhmä rikottua itselleen vahvemmalla perinteisen osuudella.

Lopputulos: Niskanen kaatui juottopaikalla huoltomiesten jalkoihin noin neljän kilometrin kohdalla ja kertoi myöhemmin satuttaneensa rytäkässä reittään. Hän kuroi kärjen kiinni ja lähti pitämään vauhtia 10 kilometrin kohdalla. Vapaan osuudelle Niskanen lähti seitsemän hiihtäjän kärkijoukossa, eikä pystynyt vastaamaan kärkimiesten loppukiriin. Oli lopulta neljäs.

Kirvesniemen analyysi: Kaatuminen meni Iivon piikkiin. Ilman sitä hän olisi varmasti aloittanut vetonsa perinteisellä jo aiemmin. Silloin vapaalle olisi todennäköisesti lähtenyt paljon pienempi kärkiryhmä. Jossiteltavaa jäi.

Anne Kyllönen päätyi pikahälytyksellä parisprinttiin, kun Kerttu Niskanen sairastui.

Anne Kyllönen päätyi pikahälytyksellä parisprinttiin, kun Kerttu Niskanen sairastui.

Naisten parisprintti (p)

(su 24.2.)

Ennakkoasetelma: Edellisviikonloppuna maailmancupin kisan voittaneen, huippukuntoon nousseen Kerttu Niskasen ja Pärmäkosken piti muodostaa mitaleista taisteleva joukkue. Niskanen kuitenkin sairastui yllättäen edellisiltana, ja Anne Kyllönen komennettiin pikahälytyksellä ladulle. Samalla katosivat myös mitaliodotukset.

Lopputulos: Pärmäkoski ja Kyllönen ylsivät finaaliin, jossa hiihtivät läpi kisan keskijoukoissa. Lopputulos eli seitsemäs sija oli pettymys.

Kirvesniemen analyysi: Tulos oli todella vaatimaton, Kyllösen ja Pärmäkosken tekeminen oli pehmeää. Keli suosi sprintterispesialisteja. Ei niinkään Pärmäkosken ja Niskasen kaltaisia vahvoja kestävyysurheilijoita. Voi olla, ettei Suomella olisi ollut ”Kepankaan” kanssa saumoja mitaleille.

Miesten parisprintti (p) (su 24.2.)

Ennakkoasetelma: Ensimmäinen varma suomalaismitali! Iivo Niskanen ja Ristomatti Hakola olivat antaneet myrskyvaroituksia toisensa perään, eikä mitalilta voisi käytännössä edes välttyä. Niskasen edellispäivän yhdistelmäkisan rasitus oli pieni kysymysmerkki, mutta siinä kisassa olivat hiihtäneet lähes kaikki päävastustajatkin.

Lopputulos: Kaikki oli auki Hakolan ankkuriosuudelle lähdettäessä. Toiseksi viimeisen nousun päällä koko porukka pysähtyi, eikä kukaan halunnut lähteä ensimmäisenä kohti stadionia. Kirikykyinen Hakola sai jonosta hyvän paikan, ja mitalin suhteen kaikki näytti hyvältä. Hän kuitenkin astui laskussa kohtalokkaasti kilpakumppanin sauvan päälle ja kaatui ryminällä. Suomi tuli lopulta maaliin seitsemäntenä.

Kirvesniemen analyysi: Hakolalla oli huippusuksi allaan, ja Suomella ilman muuta selvä mitalisauma. Se kuitenkin meni harmittavaan kaatumiseen. Hakola oli loistoasemissa ja olisi lentänyt peesistä helposti kolmospaikalle viimeisessä nousussa. Se seisoskelu oli irvokasta katsottavaa, eikä siitä voi syyttää muuta kuin liian helppoa latuprofiilia.

Ristomatti Hakola esitteli parisprintin jälkeen kaatumisensa aiheuttamia jälkiä.

Ristomatti Hakola esitteli parisprintin jälkeen kaatumisensa aiheuttamia jälkiä.

Naisten 10 km (p)

(ti 26.2.)

Ennakkoasetelma: Pärmäkosken päämatka. Yhdistelmäkisa loi kysymysmerkin kunnon suhteen. Suomalainen laskettiin kuitenkin jälleen mukaan tiukkaan mitalitaistoon. Kerttu Niskanen palasi sairastelun jälkeen ladulle, ja hänellä oli edellisviikonlopun maailmancupin kisan perusteella saumat kärkikymmenikköön.

Lopputulos: Karvas neljäs sija. Pärmäkoski jäi mitalista vain 1,4 sekuntia. Hiihto oli nousujohteinen, ja Pärmäkoski kiristi hurjasti loppua kohden. Se oli maksimisuoritus. Sairastelu otti veronsa, ja Niskanen romahti sijalle 22. Uutta tilaisuutta ei hänelle enää tullut.

Kirvesniemen analyysi: Todella hyvä loppu osoitti, että Krista hiihti nyt kaiken mitä lähti. Ei ollut otettavissa enempää irti. Ei jäänyt jossiteltavaa. Toinen sen pronssin saa, ja nyt oli Ingvild Flugstad Östbergin vuoro.

Iivo Niskanen otti Suomen ainoan mitalin Seefeldin MM-kisoista. Etualalla Juha Mieto.

Iivo Niskanen otti Suomen ainoan mitalin Seefeldin MM-kisoista. Etualalla Juha Mieto.

Miesten 15 km (p)

(ke 27.2.)

Ennakkoasetelma: Maamme-laulu oli viritetty valmiiksi jokaiseen laitteeseen. Piti vain malttaa odottaa, että puolustava maailmanmestari Iivo Niskanen käy hakemassa omansa pois. Venäjän Aleksandr Bolshunov oli ainoa uhka suomalaisjuhlille. Hakolalla nappionnistumisella saumat kymmenen joukkoon.

Lopputulos: Niskanen kiristi lopulta pronssille vaiherikkaassa kilpailussa. Olot olivat haastavat, ja rata puuroa. Suomalainen oli silmin nähden pettynyt tulokseen ja kertoi valinneensa juuri ennen kisaa väärän suksiparin, joka maksoi nyt kullan. Bolshunov romahti kahdeksanneksi, Hakola 29:nneksi.

Kirvesniemen analyysi: Jo 2,3 kilometrin kohdalla huomasi, että Iivolla on hankalaa sohjoisissa kohdissa. Varsinaisilla laduilla kulki paremmin, mutta uskon kyllä Iivon puheita siitä, ettei ollut voittosuksi alla. Kyllä sen siinä näki. Suksivalinta kaatui johonkin pieneen virhearvioon. Keli oli armoton, ja suksivalinta oli kaikille todella haastava. Pronssi oli kuitenkin kova suoritus.

Naisten viesti 4 x 5 km (to 28.2.)

Ennakkoasetelma: Kerttu Niskanen jätettiin rannalle, mutta pronssitoiveita oli Ruotsin ja Norjan takana ilmassa nelikolla Mononen, Pärmäkoski, Riitta-Liisa Roponen ja Eveliina Piippo. Pärmäkosken pitäisi karata toisella osuudella päävastustajilta.

Lopputulos: kuudes sija, katastrofaalinen sukellus. Kaikki epäonnistuivat, ja ero kärkeen kasvoi lähes neljään minuuttiin. Pärmäkoski hyytyi kakkososuudella, eikä pystynyt nostamaan Suomea kärkitaisteluun. Sitten peli olikin pelattu. Monosta lukuun ottamatta kaikki haukkuivat sukset.

Kirvesniemen analyysi: Kerttu Niskanen olisi pitänyt ehdottomasti valita joukkueeseen! Oli tiedossa, että rankoissa oloissa vapaan osuudet ovat poikkeuksellisen raskaita. Siihen ei tunnuttu reagoivan. Saksa ja Venäjä kestivät toisella osuudella yllättävän hyvin. Kun Krista lähti lisäksi ylikovaa, siihen kaatuivat lopullisesti Suomen mahdollisuudet.

Miesten viesti 4 x 10 km (pe 1.3.)

Ennakkoasetelma: Loistava pronssisauma joukkueella Hakola, Niskanen, Matti Heikkinen ja Perttu Hyvärinen. Päävastustajat Ruotsi ja Ranska. Niskanen tappaa vastustajat kakkososuuden hirmuvedollaan, ja Heikkinen pääsee karkuun kärkiporukassa.

Lopputulos: Hyvärinen taipui maalisuoralla Ranskan Richard Jouvelle. Kitkerä nelossija. Kisa eteni täysin käsikirjoituksen mukaan kolmannen osuuden loppupuoliskolle, jolloin Heikkinen katkesi kohtalokkaasti, ja Ranska nousi kantaan. Hyvärinen yritti karistaa sprintteriä kannoiltaan siinä onnistumatta ja oli lopulta kirissä vailla mahdollisuuksia.

Kirvesniemen analyysi: Jälkikäteen voidaan sanoa, ettei Heikkisen olisi pitänyt vetää itseään niin hapoille. Urheilijan on kuitenkin niin pirun vaikeaa antaa tuollaisessa tilanteessa periksi, ja siinä mielessä ymmärrän Matin ratkaisun. Eroa Ranskaan olisi pitänyt olla kolmososuuden jälkeen kymmenisen sekuntia enemmän. Sitten mitali olisi tullut.

Matti Heikkisen taktiset valinnat puhuttivat miesten viestin jälkeen.

Matti Heikkisen taktiset valinnat puhuttivat miesten viestin jälkeen.

Naisten 30 km (v) (la 2.3.)

Ennakkoasetelma: Pärmäkoskella onnistuessaan mitalisauma. Nälkää riittää varmasti, ja tiistain kymppi herätti lupauksia.

Lopputulos: Pärmäkoski romahti 11:nneksi. Vielä 18 kilometrin kohdalla tehdyn suksenvaihdon jälkeen näytti siltä, että suomalainen on mukana mitalitaistossa. Ne toiveet haihtuivat kuitenkin nopeasti. Sekä Pärmäkoski että kolme muutakin suomalaista haukkui suksensa kilpailun jälkeen.

Kirvesniemen analyysi: Surkea suoritus Suomelta. Jäi arvoitukseksi, mihin Pärmäkoski olisi yltänyt paremmilla suksilla. Tuskin ihan mitalitaistoon. Vaikea arvioida, mikä sen suksen vaikutus lopulta oli.

Yhdistetty, kaksi henkilökohtaista kisaa + kaksi joukkuekisaa

Ennakkoasetelma: Suomen joukkue löysi alkukaudella täysin kateissa olleen mäkivireensä kreivin aikaan. Ilkka Herolalla ja Eero Hirvosella olisi nappionnistumisella ohuet mitalisaumat molemmissa henkilökohtaisissa kilpailuissa ja parisprintissä. Joukkuekisassa mitali vaatisi jo jättipaukkua.

Lopputulos: Mäkivire katosi yhtä nopeasti kuin se aiemmin löytyikin. Suomalaiset olivat täysin hukassa Innsbruckin suurmäessä, eikä hiihto-osuuksille jäänyt mitään panosta. Herola parhaana 11:s suurmäen kisassa. Sama mies romahti parikisan mäkiosuudella, ja Suomi oli lopulta seitsemäs. Seefeldin normaalimäessä hyppy kulki jo paremmin. Herola nousi hirmuhiihdolla komeasti viidenneksi. Leevi Mutru oli samassa kisassa kymmenes. Joukkuekisassa Suomi oli viides, mutta mitali jäi kauas.