Dopingista kärynnyt itävaltalaishiihtäjä ryöpyttää urheilumaailmaa: ”Pomot pitävät valhetta yllä”

Dopingista kärynnyt Johannes Dürr kertoo Ilta-Sanomille, että ”dopingin käyttö on urheilussa harvinaisen iso ongelma”.

Johannes Dürr jatkaa hiihtouraansa dopingpannan kärsittyään.

26.2.2019 9:44

Puheluun vastaa hämmentyneen oloinen mies.

Hän on itävaltalainen maastohiihtäjä Johannes Dürr, joka kärysi epo-hormonin käytöstä Sotshin olympialaisissa 2014. Sama mies, joka on nyt alkuvuodesta 2019 aiheuttanut rajua kohua dopingsyytöksillään – viimeksi maanantaina.

– Mistä sait numeroni? En yleensä jakele sitä eteenpäin, Innsbruckissa asuva Dürr kysyy puhelun aluksi.

– Ei se mitään, puhutaan vaan.

Lyhyiden esittelyjargonien jälkeen pääsemme itse asiaan, dopingiin. Teemaan, josta Dürr on laukonut tiskiin kovan luokan väitteitä.

Ensin tammikuussa ulos tulleessa, saksalaisen ARD-kanavan esittämässä dokumentissa Dürr puhisi, että ”dopingin käyttö on erittäin yleistä urheilussa”.

Dokumentissa Dürr myös kertoi yksityiskohtaisesti, millä tavoin käytti itse dopingia ja millaisia tuntemuksia se hänessä aiheutti.

– Voidaan sanoa, ettei televisiosta näkemänne ole todellista. Se on suuri illuusio, jolla ei ole mitään tekemistä todellisen elämän kanssa, kärystään kahden vuoden kilpailukiellon saanut Dürr sanoi dokumentissa.

Paluuta kilpaladulle tehnyt Dürr kertoi ohjelmassa hautoneensa jopa itsemurhaa.

– Halusin hypätä ikkunasta. Tunne oli niin pinnassa, että muutin mieleni vasta viime hetkellä, kun katsoin alas kaiteelta, hiihtäjä paljasti.

Teema nousi uudestaan isoksi puheenaiheeksi maanantaina Seefeldin MM-kisoissa, kun Dürr antoi palaa ruotsalaisen Expressenin haastattelussa. Sotshin yhdistelmäkisassa kahdeksanneksi sivakoinut Dürr sivalsi epäilyksiä muun muassa Norjan hiihtotähden Therese Johaugin kasvoille.

Dürr ei ole lainkaan vakuuttunut Johaugin tarinasta, jonka mukaan steroidikäry aiheutui huulivoiteesta. Se on hänen mukaansa julkisuutta varten valmisteltua roskapuhetta.

– Uskon, että se on keksitty tarina, niin kuin kaikki muutkin. Ei siinä ole eroa. Norjalla on lääkäri, joka on työskennellyt liitossa 30 vuotta ja tekee tuollaisen virheen rasvan kanssa? En usko. Mutten myöskään tiedä, ei minulla ole todisteita, Dürr latasi lehdelle.

Therese Johaug on palannut kilpaladuille kärsittyään kilpailukieltonsa.

Maanantaina Johaugilta kysyttiin tästä väitteestä Norjan joukkueen lehdistötilaisuudessa. Johaug oli äimissään ja sanoi:

– En ole yhtään nähnyt, mitä hän on sanonut. Eli en tiedä mitään, Johaug totesi.

– Hän voi vastata omista puheistaan. En aio kommentoida hänen puheitaan, Johaug kuittasi.

Uutta kovaa puhetta

IS:n tavoittama Dürr on edelleen samaa mieltä kuin tammikuisessa dokumentissa. Hän ei usko puhtaaseen urheiluun. Emme lähde toistamaan jo Expressenin-jutussa esiin tulleita asioita, joiden takana hän tuntuu yhä seisovan.

Nyt Dürr puhuu laajemmin dopingongelmasta, josta hänellä on omien sanojensa mukaan uskottavaa tietoa.

– Doping on harvinaisen iso ongelma huippu-urheilussa. Tilanne on sama esimerkiksi hiihdossa, pyöräilyssä, jalkapallossa, uinnissa tai alppihiihdossa – kaikissa niissä lajeissa, joissa haetaan maksimaalista tulosta, Dürr linjaa.

Hän muistaa tarkasti muun muassa Lahden MM-kisojen 2001 dopingskandaalin, samoin sen jälkeen omassa maassaan nähdyn ison dopingvyyhdin. Dürr on seurannut tarkasti myös esimerkiksi norjalaishiihtäjien käryjä.

– Olisi väärin syyttää sormella jotain tiettyä lajia. Siitä ei ole kysymys. Hiihto on yksi ongelmalajeista, kuten on useiden dopingkäryjen myötä nähty. Mutta ei silläkään ole väliä, tuletko Norjasta, Venäjältä, Ruotsista, Itävallasta tai Suomesta. Parhaaksi nouseminen vaatii äärimmäisiä keinoja, eikä kiellettyihin keinoihin turvautuminen ole ainoastaan minkään tietyn maan ongelma. Kysymys on kollektiivisesta epäkohdasta.

Uskotko siihen, että tunnetuissa urheilulajeissa voisi saavuttaa arvokisamenestystä ilman dopingia?

– En halua herättää epäilyksiä mitalin saavuttaneiden ylle, koska se ei olisi reilua. Haluan edelleen korostaa, että dopingia käytetään useissa lajeissa, ja ongelma on suurempi kuin myönnetään. Tätä tosiasiaa ei pääse pakoon, Dürr ilmaisee painokkaasti.

Therese Johaug on kertonut käyttäneensä Trofodermin-huulivoidetta.

Itävaltalainen puhuu ”limiitille menemisestä”. Hänen mukaansa doping tulee mukaan kuvioihin usein siinä vaiheessa, kun huippu-urheilija saavuttaa oman luontaisen suorituskykynsä äärirajat.

– Jokainen urheilija hakee harjoittelulla omaa luontaista maksimiaan. Kun tullaan äärirajoille, monilla kroppa ei enää kestä, ja siinä kohtaa houkutus dopingin käyttämiseksi kasvaa suureksi, Dürr näkee.

– Myös ihmismieli on paha vastustaja urheilijoille. Monet eivät halua hyväksyä oman luontaisen suorituskykynsä rajoja. On hirvittävän vaikea pitää ajatukset kirkkaana ja hyväksyä, ettei oma kapasiteetti riitäkään unelmia vastaavalle tasolle. Siinäkin kohtaa moni sortuu.

Dürr: Haluan herättää keskustelua

Dürr ei ole ainakaan hetkeen saamassa cocktail-kutsuja Kansainvälisen hiihtoliiton FISin tilaisuuksiin, eikä sen koommin muiden isojen globaalien lajijärjestöjen. Mikä on hänen motiivinsa? Onko raju dopingkritiikki vain katkeroituneen miehen puhetta?

Dürr perustelee ulostulojaan sillä, että ”hän haluaa herättää keskustelua”.

– On tärkeää, että lasten ja nuorten vanhemmat oppivat tietämään, millaisia riskejä huippu-urheiluun liittyy. Kaikki ei ole sitä, miltä ulospäin näyttää, Dürr linjaa.

– Jos urheilussa eletään jatkuvasti illuusioiden varassa, se on väärin kaikkia kohtaan. Nuorten urheilijoiden vanhemmilla on oikeus tietää totuus huippu-urheilun arjesta. Olen ollut huolissani, ettei näin tapahdu.

Mitä esimerkiksi FISin tulisi tehdä väitetyn ongelman kitkemiseksi?

– Ensin FISin pitäisi ottaa ongelma vakavasti. Toistaiseksi dopingongelmasta ei ole käyty yhtään järkevää keskustelua. Se johtuu siitä, että FIS ja muut lajiliitot haluavat kaikin pitää kiinni urheilun puhtaasta imagosta. Niiden pomot haluavat pitää valheellista kuvaa yllä. Sitä ei haluta tuhota, koska kyse on niiden tuotteesta, rahasta.

Petter Northug uhosi vetävänsä Johannes Dürriä turpaan.

Puheidensa myötä Dürristä on tullut hiihtopiireissäkin varsin halveksittu hahmo. Esimerkiksi norjalainen Petter Northug ilmoitti jo Dürrin käryn jälkeen vetävänsä itävaltalaista turpaan, jos tämä tulisi ladulla vastaan.

Nyt Seefeldissä monet hiihtovaikuttajat tuntuvat olevan vihaisia itävaltalaiselle. Varsinkaan hiihtopomot eivät tunnu ymmärtävän häntä.

– He (pomot) ovat siis vihaisia minulle? Tähän koko ongelma kulminoituu. He sulkevat korvansa kaikilta puheiltani, eivätkä edes vaivaudu kysymään, mistä olen saanut tietoja väitteideni tueksi, Dürr sanoo.

– Miksi he eivät soita minulle? Jos he haluaisivat aidosti puuttua ongelmaan, minua jututettaisiin. Siitä päästäisiin eteenpäin. Mutta kukaan ei ota asiaa vakavasti. Vuosittain paljastuu niin paljon dopingkäryjä, että olisi naurettavaa väittää, ettei urheilussa ole tätä ongelmaa.

Dürr ei päässyt Itävallan Seefeldin MM-kotikisajoukkueeseen. Seuraavaksi hän kilpailee maaliskuussa Ruotsissa perinteisessä Vasaloppetissa.

– Odotan tapahtumaa suurella innolla. Minulla ei ole enää kilpailullisia tavoitteita hiihdossa, mutta harrastan sitä jatkossakin. Hiihtourheilu on minulle suuri nautinto, Dürr summaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?