Kolumni: Suomen ensimmäinen naishiihtotähti lopetti vain 22-vuotiaana – olivatko syynä Hiihtoliiton miesjohtajat?

Julkaistu:

Kolumni
On kulunut päivälleen 70 vuotta suomalaisen naishiihdon ensimmäisestä suurvoitosta. Sen hankkinut Kerttu Pesonen lopetti uransa vain 22-vuotiaana.
Tiistaina 15. tammikuuta tulee kuluneeksi 70 vuotta suomalaisen naishiihtäjän ensimmäisestä merkittävästä kansainvälisestä voitosta. Sveitsin Grindelwaldissa hiihdettiin 15.1.1949 kutsukilpailu, jonka nopein oli varkautelainen Kerttu Pehkonen.

Vuonna 1928 syntynyt nuori nainen oli 1940-luvun lopulla maailman paras naishiihtäjä, mutta hän on painunut unholaan, koska ei ehtinyt koskaan kilpailla MM- tai olympiakisoissa. Naisten hiihto tuli ohjelmaan talvella 1952 Oslon olympialaisissa, mutta silloin Pehkosen ura oli jo ohi.

Pehkonen oli tavannut herra Pesosen, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1951. Rouva Pesonen jätti urheilun saman tien ja ryhtyi kotirouvaksi. Myöhemmin hän palasi työelämään ja toimi pitkään Ahlströmin tehtailla palkanlaskennassa. Joulukuussa 1949 vuoden naisurheilijaksi valittu Pesonen kuoli viime talvena kaikessa hiljaisuudessa. Vain Varkauden Lehti muisti hiihtosankaria muistokirjoituksella.

***

Miksi Pehkonen ei jatkanut hiihtämistä avioitumisensa jälkeen? Ehkä yksi syy löytyy miespuolisista hiihtopomoista, joita toinen 1950-luvun suurhahmo Siiri Rantanen on kuvannut Jaana Karin haastattelussa.

”Sellaset naisethan pärjäs, jotka anto itteään lääppiä. Miesten suosioon päässeet saivat kaikkia etuja, nehän sai rahallistakin hyötyä. Ne pääs paremmille matkoille. Pomot otti omakseen. Ja jos ei antanut lääppiä, ni ol huono, omapäinen. Kyllähän tollanen suututti. Yhdenkin naisen valmennusrahat annettiin jo lopettaneen lellikkitytön koulutusrahoiksi. Mikäs tuossa, Hiihtoliiton johtaja vaan päätti.”

Siiri Rantanen oli MeToo-kampanjan esitaistelija, joka joutui kärsimään rohkeutensa takia.

”Pomot oli paskoja. Ne ol liaan tärkeitä. Halusivat vain määräillä. Ei ne keskustellu, määräilivät vain.”

***

Naisten ääni -sivuston haastattelussa Rantanen kertoo Tuulikki Ritvaselle lisää naisten kokemasta vääryydestä hiihtourheilussa.

”Naishiihtäjät olivat aivan lapsipuolen asemassa. Ei meihin luotettu eikä uskottu meidän pärjäävän. Yhdet sukset sai talvessa ja niillä oli pärjättävä. Ilmeni joskus sellainenkin asia, että suksitehdas oli antanut naisillekin useammat jopa nimetyt varasukset, mutta miehet möivät ne ja käyttivät rahat.”

Lahdessa järjestetään tammikuun lopulla nuorten MM-hiihdot. Kilpailijat pääsevät samalla ihailemaan hiihtostadionilla sijaitsevaa Rantasen patsasta. Toivottavasti nuoret naishiihtäjät ymmärtävät, millainen #MeToon esitaistelija Siiri on ollut.

”Itse myös voitelin aina sukseni. Ei ollut sellaista palvelua kuin nyt. Suksihuoltoon meni paljon aikaa ja energiaa juuri ennen kilpailuja, mutta aina minä voitelin sukseni itse. Eivät tahtoneet aina antaa meille voiteitakaan, vaikka tehtaat olivat niitä lahjoittaneet.”

Tyttöjen välinen ystävyys oli käsin kosketeltavaa. Rantasen mukaan ”tytöt pesivät aina kilpailun jälkeen saunassa kisan voittajan”.

Ja vielä...

Jos Urheilugaalan järjestäjät ovat hereillä, he kutsuvat Riku Riskin jakamaan Vuoden urheilija -palkinnon.

Lisää Juha Kanerva kolumneja voit lukea täältä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt