Maastohiihto

Kommentti: Vuoden urheilija -valinta on tällä kertaa murskaavan selvä – Veikko Hakulisen ennätyskin on uhattuna

Julkaistu:

Vuoden urheilija
Iivo Niskanen saavuttaa nyt Marjo Matikainen-Kallströmin ja ehtii tavoittaa vielä myös Veikko Hakulisen Vuoden urheilijana, kirjoittaa Pekka Holopainen.
Jos Vuoden urheilija -äänestys oli viime kerralla maailmanmestari Iivo Niskasen näytös, tällä kerralla se on olympiavoittaja Iivo Niskasen paraatimarssia. Kuopiolainen on jo lupautunut saapumaan palkintotilaisuuteen eli Urheilugaalaan torstaina 17. tammikuuta, vaikka muu hiihtomaajoukkue matkustaa jo silloin maailmancupiin Viron Otepäähän.

Kuninkuusmatkana pidetyn 50 kilometrin hiihdon olympiakultaa helmikuussa voittanut Niskanen ei saavu gaalaan turhaan. Hänet kuulutetaan viidellä yrittämällä jo kolmannen kerran Vuoden urheilijaksi. Näin Niskanen tavoittaa Marjo Matikainen-Kallströmin ja Tero Pitkämäen, jotka eivät enää saldoaan kasvata.

Valintahetkellä vasta 27-vuotias Niskanen ehtii vielä tavoittaa ja jopa ohittaa kaikkien aikojen useimmin, neljästi, Vuoden urheilijaksi valitun kollegansa, edesmenneen Veikko Hakulisen.

Viimeinen lista

Tällaisen kymmenen kärjen sähköpostitin tällä kertaa Urheilutoimittajain liittoon. Virallisessa statuksessa rankkaus jää allekirjoittaneen viimeiseksi, sillä seuraavassa sähköpostissa pyysin eroa liiton jäsenyydestä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
  1. Iivo Niskanen, hiihto. Niskanen tiivisti aika hyvin Ilta-Sanomien jouluhaastattelussa, miksi tulee taas valituksi. Perinteinen laji, kuninkuusmatkan kulta 58 vuoden tauon jälkeen ja ylipäätään olympiavoiton harvinaisuus nyky-Suomessa. Vuodesta 2004 olympiakultaa on tullut kolmesti; kahdesti Niskasella on ollut näppinsä pelissä.
  2. Mikko Rantanen, jääkiekko. Colorado Avalanchen sensaatiomaisen järkevästi ja tehokkaasti pelaava laitahyökkääjä on rakentanut karriääriään muutaman valovoimaisemman kollegan varjossa. On vakavissaan kiinni NHL:n runkosarjan pistepörssivoitossa eli historiallisessa suomalaissaavutuksessa.
  3. Krista Pärmäkoski, hiihto. Kolme olympiamitalia oli täyttä realismia, mutta oli hurja temppu, ettei niistä yksikään tullut viesteissä. Monipuolisin suomalaishiihtäjä, ainoa jolla eväitä menestyä koko ajan myös arvokisojen ulkopuolella.
  4. Kaisa Mäkäräinen, ampumahiihto. Täydelliset epäonnistumiset olympiakisoissa eivät ole sattumaa, mutta ei ole sekään, että nousee kalkkiviivoilla vaikeista lähtökohdista kolmannen kerran maailmancupin kokonaisvoittajaksi ja dominoi lajiaan 35-vuotiaana.
  5. Petra Olli, paini. Ensimmäinen lajin suomalaismaailmanmestari 21 vuoteen, kultaa myös EM-kisoista. Kesäolympialajin MM-kulta on harvinaista herkkua – vaikka se ei tullut painoluokassa, jossa Olli joutuu vääntämään Tokion olympiamolskilla 2020.
  6. Aleksandr Barkov, jääkiekko. Monien asiantuntijoiden mielestä Floridan sentteri on Suomen paras jääkiekkoilija ja maailmassakin 10:n joukossa. Kilpailluimmalla ja vaativimmalla pelipaikalla ylintä eliittiä.
  7. Lukas Hradecky, jalkapallo. A-maajoukkueen karsintasensaation takuumies ja Bundesliigan Bayer Leverkusenissa pitkälti osaton siihen, että omiin mennyt keskimäärin lähes kaksi osumaa per ottelu ja jopa europaikka on tiukassa.
  8. Lauri Markkanen, koripallo. Chicago Bullsin suomalaissensaatio ja tuleva supertähti hyytyi surkeassa joukkueessa viime loppukaudesta. Tällä kaudella päässyt vammasta toivuttuaan arvonsa mukaiseen vauhtiin lähellä vuodenvaihdetta.
  9. Patrik Laine, jääkiekko. Jos unohdetaan Kimi Räikkönen, Winnipegin maaleja erikoisesti ryöppyinä iskevä laituri on maan kuumin urheilutähti. Tähän vaikuttavat myös ulkourheilulliset seikat. Yhä 50 maalin vauhdissa, vaikka viime aikoina hiljaista.
  10. Mika Poutala, pikaluistelu. Lajin arvostetuimman matkan, 500 metrin, neljäs tila olympiakisoissa oli viiden renkaan tapahtuman kovimpia suomalaisvetoja. Poutalan lopetettua laji valitettavasti kadonnut täysin tutkakuvasta.
Vuoden joukkue: miesten salibandyn maailmanmestarit. Kohisten kasvava, huipulla ammattimaistuva laji ansaitsee arvostuksensa.

Vuoden valmentaja: Tapio Kangasniemi, naisten lentopallomaajoukkue. Entinen huippulibero vei joukkueen EM-kisoihin, joskin laajennettuihin, ensimmäisen kerran 30 vuoteen.

Ja vielä...

Urheilutoimittajia syytetään keihäänheittäjien suosimisesta Vuoden urheilija -äänestyksessä. Vuosina 1998–2017 kävi 8 kertaa niin, ettei yksikään keihäri mahtunut kymppikärkeen. Nyt käy 9. kerran. Samaan aikaan 12 äänestyksessä keihäänheittäjää ei ole löytynyt kolmen parhaan joukosta.

TARJOUS: Urheilulehti puoleksi vuodeksi

49,00 €/6 kk * (norm. 87 €)

Tilaa »
  • Painettu Urheilulehti viikoittain kotiin kannettuna
  • Kaikki tilausjakson aikana ilmestyvät kausioppaat, mm. Veikkausliiga

* Määräaikainen 6 kk:n tilaus, joka ei jatku automaattisesti.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt