Iivo Niskanen, 26, on antanut kovimmat urheilunäyttönsä hiihtoladuilla mm. kahden olympia- ja yhden MM-kullan muodossa.
Parhaat perinteisen hiihtotekniikan taitajat ovat yleensä myös erittäin hyviä ja nopeita juoksijoita, sillä kyseinen hiihtotapa mittaa ankarasti myös maksimaalista hapenottoa. Iivo Niskanen ei ole poikkeus. Hän kertoo Ilta-Sanomille olevansa klassisessa 12 minuutin Cooperin testissä varmasti yli 4 000 metrin mies, mikä tarkoittaa kolmen minuutin kilometrivauhtia.
– En ole joulukuussa parhaassa juoksukunnossani, mutta vähän aikaa sitten juoksentelin salitreenin jälkeen radalla 3 000 metriä epätasaisella vauhdinjaolla yhdeksään minuuttiin, vaikka alla oli pitkähkö rasitustesti.
Norjalainen hiihtosivusto langrenn.com on listannut norjalaishiihtäjien parhaita juoksuaikoja eri matkoilta vuosikymmenien varrelta, ja Niskanen on tutkinut sivustolta erityisen kiinnostuneena juuri 3 000 metrin aikoja. Omien tuntemustensa pohjalta hän heittääkin tiskiin kovan lupauksen.
– Piikkarit jalassa ja juoksukuntoni virittäneenä menisin radalla 3 000 metriä 8.30:een. Menen vielä joskus juoksemaan sen. Itse asiassa heti, kun tiedän, että se menee.
Niskasen hyvän ystävän, keihäänheittäjä Tero Pitkämäen manageri Tero Heiska on myös Kuortaneen juhannuskisojen urheilijahankkija.
– Hän on sanonut, että voisi mielellään ottaa niin kovan juoksijan Kuortaneelle jo viivallekin, Niskanen naurahtaa.
Nyky-Suomessa 8.30 olisi erittäin hyvä kansallinen noteeraus. Viime kaudella tilaston yhdeksäs aika oli Joonas Harjamäen 8.28,58, ja 8.30,00 olisi riittänyt hyvällä marginaalilla 10. sijaan.
Langrenn.comin tilastojen mukaan Norjassa 8.30 radalla juostuna riittäisi hiihtäjienkään keskuudessa vasta kaikkien aikojen 29. sijaan. Kärkiaikaa 8.02,77 pitää hallussaan edelleen ylipitkiä matkoja hiihtävä Anders Aukland, jonka kanssa Niskanen muutama vuosi sitten kävi yhteisellä harjoitusleirillä Espanjassa.
Kaikkien aikojen paras maastohiihtäjä Björn Dählie on 11:ntenä ajalla 8.18,76. Nykymaajoukkueesta kovin juoksija on Didrik Tönseth, joka olisi ilman hiihtokiireitä edustanut Norjaa äskettäin maastojuoksun EM-kisoissa. Tilastoitu aika 8.35,24 ei vastaa hänen nykytasoaan.
Suomen hiihtäjistä kovinta tilastoitua aikaa 3 000 metrillä pitää hallussaan tiettävästi Ilta-Sanomien lajieksperttinäkin työskentelevä Harri Kirvesniemi, joka statistiikkaraamattu Tilastopajan mukaan juoksi tasan 8.10 vuonna 1981.
Niskanen muistuttaa hiihdon lajievoluutioon liittyvästä asiasta, jonka takia nykyinen sukupolvi on tiukoilla vanhoja juoksuaikoja haastaessaan.
– Perinteisen hiihdossa tasatyönnön ja sen kautta yläkropan voimatasojen merkitys on dramaattisesti kasvanut lyhyessä ajassa. Se taas tarkoittaa lisää lihaksia eli elopainoa, mikä hidastaa juoksuvauhtia.
3 000 metrin SE-aika 7.43,20 on Ari Paunosen (1977) hallussa. Lasse Viren juoksi käsiajanotolla saman ajan 1972. ME-aika on Kenian Daniel Komenin 7.20,67 vuodelta 1996. Noteerausta pidetään yhtenä koko yleisurheilumaailman kovimmista maailmanennätyksistä.
