Maastohiihto

Riitta-Liisa Roponen on ollut huipulla jo 20 vuotta – kertoo, mitä maajoukkueen nuoret ajattelevat: ”Eivät he ilkeitä ole”

Julkaistu:

Maastohiihto
Riitta-Liisa Roposelle tuli täyteen 20 vuotta ensimmäisestä maailmancupin kisasta. Uran piti loppua jo kauteen 2006.
Suomen edustushiihtäjiin jo vuosituhannen alkuvuosista saakka kuulunut Riitta-Liisa Roponen, 40, nautti keskiviikkona aamukahvit pienissä juhlatunnelmissa. Hänen ensimmäisestä maailmancupin osakilpailustaan tuli täyteen päivälleen 20 vuotta eli puolet elämästä.

Kilpaurheilun parissa on hujahtanut elämästä kolme neljäsosaa.

Marraskuun 28. päivänä 1998 silloinen Riitta-Liisa Lassila sijoittui 5 kilometrin (v) kilpailussa 70:nneksi kaksi minuuttia voittajalle, Tshekin Katerina Neumannovalle hävinneenä.

– Vitsi, miten vanha! Näin mietin silloin parikymppisenä Neumannovasta, joka on vain viisi vuotta vanhempi kuin minä, Roponen naureskeli viime viikonloppuna Rukalla, jossa viimeksi kuului Suomen naisten edustusjoukkueeseen.


Viime keväänä lopettaneelle Aino-Kaisa Saariselle ehti kertyä ajallista etäisyyttä ensimmäisen ja viimeisen maailmancupin osakilpailun välille 20 vuotta ja puolitoista viikkoa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Se on virallisessa maailmancupissa Suomen ennätyslukema. Roponen kuitenkin ohittaa Saarisen 8. joulukuuta Beitostölenissä, jossa kilpaillaan vapaan hiihtotavan erikoisnaiselle sopiva 15 kilometrin väliaikalähtö.

– Siihen nähden hyvin, että uran piti päättyä viimeistään Torinon olympiakauteen 2006, niin kuin Aino-Kaisankin. Ei tämä ihan niin mennyt, viesteissä seitsemän arvokisamitalia 2005–15 saavuttanut Roponen totesi.

Hänen paras henkilökohtainen sijoituksensa MM-tasolla on viides sija 2007 ja olympiakisoissa kuudes sija 2010.

Vaikka ura cupissa alkoi 1998, paikka vakiintui 2000-luvun alussa. Tytär Idan syntymä aiheutti noin puolentoista vuoden kilpailutauon 2003–04.

– Perhe on ollut tärkein. Toni (aviomies ja valmentaja Roponen) ja muu perhe ovat mahdollistaneet huippu-urheilun vaatiman kuvion perheen kärsimättä. Siksi tämä on voinut jatkua kauan, teini-ikäiseksi varttuneen hiihtäjätytön äiti tuumi.

Isoimpia arvokisapettymyksiä ovat olleet olympiakisat 2006 ja 2014 ja MM-kisat 2011. Vuonna 2017 Lahden MM-kisat jäivät selkäleikkauksen takia väliin.

– Voin kuvitella, mitä maajoukkueen parikymppiset tytöt tuumivat siitä, että nelikymppinen on täällä mukana. Samaa kuin itsekin olisin tuuminut parikymppisenä, mutta eivät he ilkeitä ole, Roponen nauroi.

Maailmancupin osakilpailumäärässä (nyt 225) viime vuosina kansainvälisellä tasolla harvakseltaan kilpaillut Roponen ei ohita Saarista, joka nousi viime kaudella ME-naiseksi (354).


Ajallinen SE kuuluisi Harri Kirvesniemelle, joka kiersi cupia 1978–2001. Kansainvälinen hiihtoliitto virallisti kuitenkin cupin vasta kaudeksi 1981–82.

Muissa pohjoismaisissa hiihtolajeissa mäkihyppääjä Janne Ahosen ensimmäistä ja viimeistä maailmancupin osakilpailua erotti 25 vuotta ja hieman yli 9 kuukautta.

Yhdistetyssä Hannu Manninen kilpaili cupissa ensimmäisen kerran 4. maaliskuuta 1994 ja viimeisen samalla päivämäärällä Lahdessa, 24 vuotta myöhemmin.

Kumpikin oli kuitenkin välillä pitkiä aikoja poissa lajinsa parista.

TARJOUS: Urheilulehti puoleksi vuodeksi

49,00 €/6 kk * (norm. 87 €)

Tilaa »
  • Painettu Urheilulehti viikoittain kotiin kannettuna
  • Kaikki tilausjakson aikana ilmestyvät kausioppaat, mm. Veikkausliiga

* Määräaikainen 6 kk:n tilaus, joka ei jatku automaattisesti.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt