Maastohiihto

Kommentti: Pärmäkoski selvisi pelleilystään nollarangaistuksella – eikö sääntöjen Sopupeli-kohtaa täydy noudattaa?

Julkaistu:

Kommentti
Krista Pärmäkosken saama kirjallinen varoitus ei rangaistuksena riitä poistamaan sopuhiihtojen mahdollisuutta jatkossakin, kirjoittaa Petri Seppä.
Kirjallinen varoitus kuulostaa terminä vakavalta. Siinä on kaikuna sellainen, että jos tekee samanlaisen teon uudelleen, niin sen jälkeen rytisee ja pahasti, ja seuraukset ovat ankarat.

Onko Krista Pärmäkosken Hiihtoliitolta saama kirjallinen varoitus sellainen? Vakava muistutus uhkaavista ankarista seurauksista?

Valitettavasti ei.

Päätöksenä Hiihtoliiton kirjallinen varoitus Pärmäkoskelle on käytännössä nollarangaistus. Tai edes minkäänlainen uhkaus pahemmasta penaltista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Pärmäkosken saama varoitus on voimassa pelkästään kotimaan kansallisissa kilpailuissa – siis Suomen cupin osakilpailuissa ja vielä tätäkin pienemmissä kyläkisoissa.

Lisäksi kirjallinen varoitus vastaa luonteeltaan sääntörikkeestä tulevaa keltaista korttia. Toisesta keltaisesta kortista tulee vain hylkäys kyseisestä kansallisen tason kilpailusta – ja sen jälkeen ”varoitustili” on taas nollattu.

Mitäpä luulette, millä todennäköisyydellä Pärmäkoski edes hiihtää kansallisen tason pikkukisoja ennen keväthankia? Ja millaisesta rangaistuksesta – tai edes rangaistuksen uhasta on kysymys, vaikka Pärmäkoski joutuisikin hylätyksi esimerkiksi kansallisen tason kilpailussa Sonkajärvellä?
Hiihtoliiton tiedotteessa Pärmäkoski ilmaisi katuvaisuuttaan ja sanoi ottavansa opikseen. Tietenkin ilmaisi.

En kuitenkaan ihmettelisi, jos suljettujen seinien sisällä suu kääntyisi vapautuneeseen hymyyn, sillä Hiihtoliiton antama kirjallinen varoitus ei koske Pärmäkosken hiihtokautta käytännössä mitenkään.

Lisäksi kirjallinen varoitus on hyvin lepsu ”rangaistus” äärimmäisen vakavan sääntökohdan rikkomisesta. Kirjallista varoitusta suositellut maastohiihdon TD-ryhmä totesi, että ”Pärmäkoski ei ole noudattanut kilpailusääntöjen kilpailumanipulaatiota koskevaa sääntökohtaa, jonka mukaan kilpailutilanteessa on pyrittävä parhaaseen lopputulokseen”.

Missä muussa lajissa kilpailumanipulaatiota koskevaa sääntökohtaa rikkonut urheilija saa kirjallisen varoituksen, joka ei käytännössä tarkoita yhtään mitään? Monessa muussa lajissa siitä saa pitkiä kilpailukieltoja – jopa linnaa.

Maailmanlaajuisesti kilpailu- ja tulosmanipulaatiota voi pitää nykyurheilun pahimpana vitsauksena dopingin ohella.

Hiihtoliiton päätös antaa myös vaarallisen signaalin ulospäin. Sopuhiihto ei olekaan niin rangaistavaa. Vaikka päästäisinkin loppusuoralla pari kilpailijaa ohitseni ja putoaisin tahallani jatkosta, niin seuraukseksi tulee vain kirjallinen varoitus ja keltainen kortti kansallisen tason kilpailuihin.
Tästä saatiin juuri ennakkopäätös keskiviikkona. Eli ei muuta kuin hiihtäjät, sopuilkaa rauhassa! Kuka käyttää sitä seuraavan kerran hyödykseen, kun ennakkopäätös sääntötulkinnasta on annettu?

Samaisessa maastohiihdon kilpailusääntöjen pykälässä 1.3.2. Sopupeli todetaan vielä, että ”... urheilija, joka osallistuu tulosten sopimiseen, asetetaan määräajaksi toimintakieltoon.”

Haluaisin Hiihtoliitolta vielä kysyä, millainen sopiminen on niin selvää, että kilpailukielto on syytä antaa.

Siihen ei näköjään riitä se, että on vastustajille kertonut aikeistaan jo ennen starttia. Pärmäkoski sanoi Rovaniemellä Iltalehden mukaan näin:

– Maaret (Pajunoja) ja Johanna Ukkola tiesivät ratkaisuni jo ennen starttia. Kysyin vain, että miten hiihdetään. Oli reilua, etten tyrkkää itseäni jatkoon. Muut saavat jatkaa, kun en itse ole mukana.

Lisäksi Pärmäkoski vahvisti Ylen haastattelussa heti hiihdon jälkeen, ettei edes halunnut hiihtää jatkopaikkaa, ja kyllähän loppusuoran pelleily ja nyrkkitervehdys maalissa Pajunojan kanssa kertoivat, että ennalta sovittu myös toteutui.

Ainakin äkkiseltään on vaikea kuvitella selvempää sopimista.

Tietenkin on otettava huomioon, että Pärmäkoski oli varmasti vilpittömästi ajattelematon. En hetkeäkään usko hänen tahallaan rikkoneen sääntöjä. Tuskinpa loppusuoralla höllätessä mielessä olivat kilpailusääntöjen kiemurat.

Sääntörike on kuitenkin aina sääntörike – on se sitten tehty vaikka ajattelemattomasti. Muutoin kaikki olisi liian helppoa selitellä ajattelemattomuudella.

On luonnollista, ettei Hiihtoliitolla ollut varaa tuomita naisten hiihdon ykköstähteä kilpailukieltoon, mutta siitä huolimatta ankarampi rangaistus olisi ollut paikallaan.

Esimerkiksi niin, että kirjallisessa varoituksessa olisi ollut maininta, että uusi sääntörike johtaa auttamatta kilpailukieltoon. Silloin varoituksessa olisi ollut se tehoste- ja uhkavaikutus – jos mokaa uudelleen, niin sen jälkeen tuntee seuraukset nahoissaan. Eikä vain niin, että hylätään yhdestä kilpailusta.

Hiihtoliiton keskiviikon päätös ei todellakaan ollut minkäänlainen pelote sopuhiihtojen lopettamiseksi.

TARJOUS: Urheilulehti puoleksi vuodeksi

49,00 €/6 kk * (norm. 87 €)

Tilaa »
  • Painettu Urheilulehti viikoittain kotiin kannettuna
  • Kaikki tilausjakson aikana ilmestyvät kausioppaat, mm. Veikkausliiga

* Määräaikainen 6 kk:n tilaus, joka ei jatku automaattisesti.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt