OLYMPIAKISOISSA viime talvena kolmesti henkilökohtaisen mitalin hiihtäneen Krista Pärmäkosken taloudellisiin selkänojiin on koko 2010-luvun kuulunut opetusministeriön veroton urheilija-apuraha.
Lahtelainen on saanut veikkausvoittovaroista maksettavaa apurahaa vuosina 2010–18 yhteensä 142 500 euroa, ja summa on mennyt urheilemisesta tulleisiin kuluihin.
Vuonna 2010 Pärmäkoski, silloinen Lähteenmäki, sai nuorten urheilijan 7 500 euron apurahan, mutta sen jälkeen joka vuosi täyden version, joka vuodesta 2013 saakka on ollut 20 000.
Enemmän urheilija-apurahaa ovat Pärmäkosken kollegoista saaneet vain Aino-Kaisa Saarinen, Sami Jauhojärvi ja Riitta-Liisa Roponen. Kerttu Niskanen on saanut eurolleen saman verran.
KUN VIIME vuotta koskevat verotiedot julkaistaan torstaina, Pärmäkoski tietää jo, mikä odottaa. Seuraavaa apuraha-anomusta on turha postittaa, sillä apurahaurheilijoille on määritelty verotettaviin tuloihin 80 000 euron yläraja.
– Saattaapa siinä niin käydä. Sääntö on sääntö, Pärmäkoski totesi tiistaina Vierumäellä lehdistöpäivänsä yhteydessä.
Hän ei muuten halunnut etukäteen kertoa, paljonko tulot nousevat 63 780 eurosta, jotka hän ilmoitti verottajalle 2016.
– En edes tarkasti muista, sillä kaikki tärkeimmät paperini eivät tule Lahteen, vaan osa menee Kuortaneelle.
Nousu on todennäköisesti dramaattinen, sillä Pärmäkoski nousi kaudella 2016–17 Suomen kirkkaasti menestyksekkäimpien yksilöurheilijoiden joukkoon. Lahden MM-kisoissa hän saavutti ensimmäisen henkilökohtaisen arvokisamitalinsa, takaa-ajon pronssin, lisäksi samanvärisen mitalin viestistä.
Hän sijoittui toiseksi sekä Tour de Skillä että maailmancupissa ja haravoi Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n maksamaa palkintorahaa kauden aikana peräti 134 500 euroa, uransa ennätyslukemat.
Pärmäkoski kertoi, että juuri palkintosummat aiheuttivat sen, että tulorajat paukkuivat mennen tullen vuoden 2017 verotuksessa.
– Ongelma on tietysti sinänsä positiivinen, eikä raha tuo onnea.
Tulorajat olivat poissa vuonna 2016, mutta ne palautettiin heti sen jälkeen. Ministeriö on joskus tulojensa takia apurahatta jääneille urheilijoille muistuttanut, että kyse ei ole menestymisestä maksettavasta palkinnosta vaan harjoitteluapurahasta.
Myös Pärmäkoski on uransa aikana käyttänyt urheilutulon rahastointimahdollisuutta. Valmennusrahastosta voi nostaa rahaa verotta suoriin urheilukustannuksiin tositteita vastaan.
Urheilijarahastoon uranjälkeistä aikaa odottamaan urheilija voi siirtää vuodessa enintään 50 prosenttia urheilutuloistaan, maksimissaan 100 000 euroa. Kun rahoja aikanaan nostaa, niistä maksetaan tulovero.
Pärmäkosken manageri Aki Pajunoja totesi, että apurahasäännöt ovat yksiselitteiset.
Mutta kun menettää 20 000 nettoeuroa, se tarkoittaa, että tilalle pitäisi markkinoilta löytää noin 30 000 bruttoeuroa.
– Ei sellaisia sponsoreita tuolla vapaalla mitään jättiläislaumaa juokse. Ja huippu-urheilija ei voi käyttää energiaansa niiden etsimiseen, Pajunoja sanoi.
Krista Pärmäkoski juoksi mäkeä tiistaina Vierumäellä.