Maastohiihto

Ari Palolahti teki historiaa 21 vuotta sitten – harvinainen video Tapio Suomisen selostamasta uroteosta: ”Ruotsalainen on lyöty”

Julkaistu: , Päivitetty:

Maastohiihto
Ari Palolahti vietti sunnuntaina 50-vuotissyntymäpäiviään.
Vigorellin velodromi Milanossa 10. joulukuuta 1997. Paikka ja aika ovat osa hiihtohistoriaa, josta kuitenkin vain harva suomalainen on päässyt nauttimaan tv-kuvan välityksellä. Kyse on maastohiihdon historian ensimmäisestä miesten maailmancupin sprintistä, jonka ykköseksi kruunattiin rovaniemeläinen rajavartija Ari Palolahti.

Vain kourallinen suomalaisista näki kilpailun suorana tv:stä, sillä esittäjänä oli maksukanava Canal+.

Milanon sprinttifinaalin ratkaisuhetket Ylen selostamana voit katsoa artikkelin pääkuvana olevalta videolta.

– Oli se mahtava hetki, jonka eteen olin tehnyt töitä niin paljon ja josta olin unelmoinut. Sen jälkeen joku oli jopa kiinnostunut haastattelemaan minua, sunnuntaina 50-vuotissyntymäpäiviään juhlinut Palolahti muistelee 21 vuoden takaista voittoaan.

Lähellä oli kuitenkin, että voitto olisi karannut käsistä karmean arviointivirheen takia. Milanon sprintti käytiin vapaalla hiihtotavalla mies miestä vastaan -periaatteella, ja kun tv-kuvissa lähtöviivalla esiteltiin Palolahtea ja hänen finaalivastustajaansa Ruotsin Thobias Fredrikssonia, suomalainen oli vielä suksiaan vailla.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Kylmä hiki ehti nousta otsalle, kun kuulutettiin, että minuutti lähtöön. Kun lopulta sain sukset kiinnitettyä, lähtölaukaus tuli välittömästi, Palolahti kertaa kisan tapahtumia.

Finaali sujui Palolahden komennossa.

– Minun silmiini ruotsalainen näyttää väsyneeltä, Ylen Tapio Suominen totesi selostuksessaan, kun hiihdettiin viimeistä kierrosta lyhyellä sprinttiradalla.

– Fredriksson on lyöty, Suominen tunnelmoi Palolahden pitäessä ruotsalaisen takanaan myös loppukirissä.

Palolahdesta tuli Milanon voittonsa myötä vasta kuudes suomalaismies, joka oli pystynyt voittamaan henkilökohtaisen maailmancupin osakilpailun. Ennen rovaniemeläistä tempussa olivat onnistuneet Harri Kirvesniemi (5 voittoa), Mika Myllylä (3) ja kertaalleen Asko Autio, Kari Härkönen sekä Jari Isometsä.

Kolme päivää Milanon kisan jälkeen Palolahtea odotti kuitenkin paluu arkeen, kun 300 kilometriä Milanosta koilliseen sijaitsevassa Val di Fiemmessä hiihdettiin 10 kilometrin perinteisen väliaikalähtö.

– Koska olin toisena maailmancupin pisteissä, lähdin matkaan kuumassa ryhmässä. Cupia johtanut Björn Dählie ajoi minut kiinni jo kahden kilometrin kohdalla ja paineli saman tien maisemaan. Nauroimme joukkueen kesken, että jos edellisessä kisassa luku sata oli ollut pistesaldoni, niin nyt se tarkoitti käytännössä sijoitustani, Palolahti sanoo.

Palolahti jäi tuolloin sijalle 99 ja hävisi voittoon hiihtäneelle Dählielle yli kaksi ja puoli minuuttia.

Normaalimatkoilla Palolahdesta ei koskaan ollut maailmanluokan kärkimenijäksi, sillä parhaimmillaankin ”tykkihiihto” toi maailmancupissa sijan 20 Kiirunan kympillä marraskuussa 1996. Palolahden juniorivuosien ainoaksi SM-mitaliksi jäi 10 kilometrin perinteisen pronssi Anjalankoskella 1986.


Palolahti kiittääkin työnantajaansa Rajavartiolaitosta, jonka palvelukseen hän päätyi toukokuussa 1991.

– Ennen vuotta 1996 ja nousua A-maajoukkueeseen pääsin sitä kautta nauttimaan Puolustusvoimien valmennusryhmien eduista: oli leirejä kotimaassa, käytössä testi- ja lääkäripalvelut ja sain harjoitella myös työaikanani.

– Nuorena merkittävä apu oli puolestaan Urheilupyörä osakeyhtiö, jossa tein osa-aikatöitä ennen lähtöäni armeijaan Sodankylään 1988 ja vielä pari vuotta palveluksen jälkeen. Oman kylän pojasta pidettiin huolta, Palolahti sanoo.

1980- ja 1990-luvun taitteeseen ajoittuvat myös Palolahden hiihtorakkauden eli sprintin ensiaskeleet. Palolahti muistelee, että viihteellisiä sadan metrin kisoja käytiin muun muassa Salpausselällä päätapahtumia edeltävänä iltana yleisön lämmittelymielessä.

Merkittävä askel kohti maailmancupin statusta tapahtui 1995, kun Keski-Euroopassa järjestettiin joulun pyhien jälkeen kolmen kisan sprinttisarja. Kisapaikkoina olivat Itävallan Kitzbühel, Saksan Garmisch-Partenkirchen ja Sveitsin Engelberg.

– Kitzbühel oli kaupunkisprintti, jonka pituus oli vajaa kilometri ja kisatyyli mies miestä -vastaan. Garmischin versio oli neljällä miehellä 1,5 kilometrin matkalla, ja Sveitsissä taas 2,5 kilometrin radalla oli samaan aikaan kahdeksan miestä.

– Hiihtäjiltä kysyttiin palautetta, ja neljä sai kannatusta. Sillähän sitten hiihdettiinkin Lahdessa 2001, Palolahti sanoo ja viittaa sprinttihiihdon debyyttiin arvokisoissa.

Lahdessa Palolahti taisteli lopulta finaaliin, jossa sijoittui neljänneksi Tor Arne Hetlandin, Cristian Zorzin ja Håvard Solbakkenin jälkeen. Suomalaisen paukut oli kuitenkin syöty jo ennen finaalia, sillä välierissä hän joutui todella koville.

– Kun laskettiin stadionille, Anders Högberg sulki sisäväylän. Jouduin kiertämään hänet ulkokautta, ja sen jälkeen olin jo ihan hapoilla.

– Laskin, että finaalissa mitali voisi olla mahdollinen hiihtämällä fiksusti. Kävi mielessä, että menevätkö kaverit mykkyrään, kun Hetland paineli sisäkautta J-mutkaan. Hienosti he selvittivät kuitenkin tilanteen.


Palolahden nelossija jäi lopulta Suomen mieshiihtäjien parhaaksi sijoitukseksi Lahden dopingsotkujen jälkeen. Hän kertoo, ettei edes harkinnut lopettamista, vaikka oli tuolloin jo 32-vuotias.

– Kisat menivät omalta osaltani niin hyvin, ettei lopettaminen käynyt mielessä. Oli myös tärkeä taata jatkumo joukkueessa, kun pakka meni kertaheitolla uusiksi. Salt Lake Cityn olympialaisiin oli kuitenkin enää vain vuosi.

Salt Lake Cityssä Palolahden kohtalona oli karsiutua jo aika-ajoissa. Samoin kävi vuotta myöhemmin Val di Fiemmen MM-kisoissa, jotka jäivät hänen viimeisiksi arvokisoikseen. Kansainvälisen uransa Palolahti paketoi lopullisesti Salpausselän maailmancupissa maaliskuussa 2005.

– Vaikka mitalit ovat aina niitä, joita tavoitellaan, ne osuvat silti vain harvojen kohdalle. Olen tyytyväinen, että minun kohdalleni osui edes se yksi maailmancupin voitto.


Palolahden Milanossa 1997 nappaama maailmancupin osakilpailuvoitto on vielä tänäkin päivänä ainoa laatuaan sprintissä suomalaismiehiltä.

– Joutaisi joku muu jo nappaamaan sen seuraavan, Palolahti sanoo ja heittää haasteen Ristomatti Hakolalle ja muille miessprinttereille.

Urheilusta voimaa arkeen

Vaikka uran päättymisestä on jo lähes 13 vuotta, Palolahti on edelleen kivenkovassa kunnossa. Hän kertoo olevansa lähellä kilpailupainoaan, eikä rasvaprosenttikaan ole noussut seitsemästä kuin 15:een. Kuntoilukilometrejä kertyy vuodessa noin neljä tuhatta.

– Hiihdosta tulee kaksi tuhatta ja toinen mokoma rullasuksin, pyöräillen ja juosten. Lenkki per päivä kuuluu arkeen. Sillä jaksaa painaa töitä ja pysyä pirteänä, Rovaniemellä asuva mutta 170 kilometrin päässä Sallassa rajaa vartioiva Palolahti sanoo.


Cooperin testissä parhaimmillaan 3 910 metriä juossut entinen sprintteri arvioi, että nykykunnossa 12 minuutissa juoksumetrejä kertyisi vielä 3 200–3 300.

– Kuukauden kovalla työllä 3 500 olisi vielä mahdollinen, Palolahti sanoo.

– Viime talvena sijoituin Vaskoolihiihdossa Almin Juhan jälkeen toiseksi. Ei sitä tiedä, vaikka päätyisin vielä hiihtämään jonkun SM-kisankin.

Palolahden perheessä, johon kuuluvat vaimo, 21- ja 16-vuotiaat pojat ja 11-vuotias tytär, liikunta on vahvasti läsnä päivästä toiseen. Nuoret miehenalut perivät isältään innostuksen jalkapalloon, jossa molemmat ovat nykyisin erotuomareita. Tytär puolestaan harrastaa ratsastusta ja tanssia.

– Olen todella iloinen, että lapset ovat perinteet liikunnallisuuden vanhemmiltaan.


Yksi viime vuosien kuumimmista puheenaiheista on ollut suomalaislasten pienentyneet liikuntamäärät. Myös Palolahti on huomannut ongelman. Hän kehottaakin perheitä kytkemään liikunnan mukaan myös matkoihin kotoa harrastuspaikoille.

– Kun meillä on viety lapsia harrastuksiin, niihin on liikuttu joko jalkaisin tai pyörällä. Tällainen hyötyliikunta on nykyisin valitettavan vähäistä. Se kantaa etenkin vanhemmalla iällä, Palolahti vinkkaa.

Klo 9.48: lisätty tekstiin katkelma Tapio Suomisen selostuksesta, otsikkoa muokattu.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt