Huippuhiihtäjä Ristomatti Hakolan isä erityisestä toiveestaan: ”Siitä hyötyisi koko suomalainen hiihtokulttuuri”

Ristomatti Hakolan isä haluaa hiihtoon uudenlaista kannattajakulttuuria. Hakunilaan tuli kaksi fanibussia Kankaanpäästä.

Huippuhiihtäjä Ristomatti Hakolan (oik.) isä Tuomo Hakola elää ja hengittää urheilua. Kaksikko poseerasi perjantaina iloisena fanibussissa.

14.1.2018 6:01

Jämin Jänteen Ristomatti Hakola ja Antti Ojansivu hakivat perjantaina kultamitalivirettä SM-parisprinttiin hieman erikoisemmasta ympäristöstä kuin tavallisesti.

Latautumispaikkana oli hyvin kansoitettu fanibussi, jonka hiihtäjän todella puuhakas isä Tuomo Hakola oli järjestänyt ensin käyttöön ja sen jälkeen aivan stadionrakennuksen viereen paraatipaikalle.

Sunnuntaina Kankaanpäästä suuntaa kylän oman pojan, olympiakisoissakin sprintin finaaliehdokkaisiin kuuluvan Hakolan tueksi vielä toinen kannattajabussi.

– Nyt kun olympiapaikka on selvä, Ristomatille kaikki tällainen käy erinomaisesti.

– Jos täällä hiihdettäisiin verenmaku suussa arvokisapaikasta, hän ei varmasti keskittyisi täydessä bussissa, Tuomo Hakola kertoi.

”Meillä oli kaksi bussia, mutta Kristan porukalla oli rekka”

Hän organisoi bussillisen kannattajia poikansa tueksi jo Hakunilan edellisiin SM-kisoihin 2014, mutta silloin ei tullut olympiapaikkaa.

Vantaalle on saapunut myös Krista Pärmäkosken tukijoita bussin ja rekkaperävaunun verran. Tuomo Hakola ja Pärmäkosken isä Ari Lähteenmäki käyvätkin huumorin sävyttämää hegemoniakamppailua siitä, kummalla on isompi.

Tuomo Hakola kannustaa poikaansa Ristomatti Hakolaa Vantaan SM-kisoissa. Ristomatti Hakola osallistuu sunnuntaina SM-laduilla yhdistelmäkilpailuun.

– Jämin SM-kisoissa 2015 meillä oli kaksi bussia, mutta Kristan porukalla oli rekka. Eli se taisi mennä tasan, Ristomatti Hakola muistelee SM-kotikisojaan, joista hän otti Faluniin MM-paikan.

Kyllästyi seuran juniorikatoon

Vakuutusalalla työskentelevän, urheilulle sielunsa myyneen Tuomo Hakolan perjantaiohjelma kuvaa miehen sielunmaisemaa.

– Nousin kolmelta ja menin tarkistamaan lumitykit. Sitten hain Nurmijärveltä sponsorilta leipää bussiin ja tulin Hakunilaan. Lihajalosteita haettiin Honkajoelta.

– Ja kyllä kannattajaporukka saa bussissa oluttakin juoda. Se ei hiihdä Hakunilassa vaan viettää vapaapäivää.

Vuosikymmeniä pesäpallossakin aktiivisesti toiminut Hakola kyllästyi joitakin vuosia sitten seuran juniorikatoon, joka johtui Satakunnan heikoista alkutalvista.

Hän organisoi talkooporukan ja laitteiston, jolla alettiin sittemmin myös kaupungin tuella rakentaa Kankaanpäähän ensilumenlatua.

– Nyt meillä on takuuvarmasti kahden kilometrin latu marraskuun puolivälissä kunnossa. Meille on tullut sen takia kymmeniä uusia junioreita toimintaan.

Haaveena todellinen fanikulttuuri

Tuomo Hakola näkisi kernaasti, että hiihtokilpailujen liepeillä alkaisi näkyä entistä enemmän kannattajabusseja ja yhteistyökumppanien rekkatrailereita.

– Olen kuullut, että karpaasien (Harri Kirvesniemi, Mika Myllylä ja Jari Isometsä) aikaan oli olemassa todellista fanikulttuuria, mutta sen jälkeen ei mitään.

– Miten komeaa olisi, kun tässäkin olisi 15 toinen toistaan hienommin maalattua bussia ja rekkaa ja katsomossa tunnelmaa! Se olisi sellaista kilpavarustelua, josta hyötyisi koko suomalainen hiihtokulttuuri.

Ristomatti Hakola kuuntelee isänsä intoa jonkin matkan päässä, nousee ja kävelee bussikäytävää pitkin ajoneuvon etuosaan.

– Älä usko kaikkea, mitä se sanoo!

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?