Jenni Haukion julkisessa roolissa on tapahtunut käänne – asiantuntijat arvioivat muutosta - Linnan juhlat - Ilta-Sanomat

Jenni Haukion julkisessa roolissa on tapahtunut käänne – asiantuntijat arvioivat muutosta

2017

2017

Sauli Niinistön toisen presidenttikauden aikana Jenni Haukio on alkanut yhä rohkeammin ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Julkaistu: 6.12.2019 14:22

Rouva Jenni Haukio on vuosien saatossa oppinut käyttämään presidentin puolison asemaan liittyvää arvovaltaa.

Haukion halu vaikuttaa tärkeinä pitämiinsä teemoihin tuskin sammuu, vaikkei hänen sanoillaan enää olisikaan aseman suomaa painoarvoa.

Presidentti Sauli Niinistön toinen kausi päättyy keväällä 2024. Haukio on silloin 46-vuotias runoilija, jolla on laaja kokemus kulttuurin ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen aloilta.

Puolisonsa toisen presidenttikauden aikana Haukio on alkanut yhä rohkeammin ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Muutos tiivistyy Haukion Twitter-tilillä.

Niinistön ensimmäisen kauden alussa hän jakoi vain edustustehtäviinsä liittyviä neutraaleja julkaisuja, mutta vähä vähältä sisältö on muuttunut kantaaottavammaksi.

Ensin Haukio alkoi puhua kielen ja kirjallisuuden merkityksestä, sitten lasten oikeuksista ja ympäristökysymyksistä.

Viime aikoina esillä ovat olleet ilmasto ja eläinten oikeudet, erityisesti turkistarhaus.

2012

2012

Sosiaalisen median ulkopuolella Haukion näkemykset herättivät huomiota ja jopa tyrmistystä hänen pidettyään Eläinsuojelugaalassa puheen, jossa muistutti kuluttajien vastuusta tuotantoeläinten hyvinvoinnille.

– Viime kädessä näiden eläinten kohtalon – sen, millaisissa olosuhteissa nämä yksilöt ainutkertaisen elämänsä viettävät – ratkaisevat kuluttajat, siis meistä jokainen, Haukio sanoi.

Tämä ärsytti osaa karjatilallisista ja heidän edunvalvojaansa, jotka kiiruhtivat puolustamaan suomalaista lihantuotantoa.

Keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen ilmoitti jopa jättävänsä Linnan juhlat väliin puheen vuoksi.

Sama ilmiö on näkynyt kaikkien presidentin puolisoiden kohdalla, Euroopan historian professori Laura Kolbe sanoo.

Kaikki he ovat olleet aktiivisia joko yhteiskunnallisen ja sosiaalisen vaikuttamisen tai kulttuurin saralla. Jokaisella on kuitenkin kestänyt aikansa oppia talon tavoille, löytää oman roolinsa ja tapansa toimia siinä.

Moni puolisoista on pyrkinyt asemassaan edistämään lasten ja nuorten hyvinvointia. Ester Ståhlbergin toiminta johti Suomen Pelastakaa lapset -järjestön syntymiseen, Alli Paasikiven ansioksi luetaan tuottonsa lastensuojeluun ohjaava Linnanmäki ja Eeva Ahtisaari ajoi pienten koululaisten oikeutta iltapäiväkerhoihin.

Haukion valitsemat ilmastokysymykset ovat ehkä saman teeman nykyaikainen versio, Kolbe pohtii. Siinäkin on kyse yhteisöllisestä hyvinvoinnista.

2015

2015

Myös viestintäyrittäjä Unna Lehtipuu on pannut merkille Haukion uudenlaisen roolin ja rohkeammat ulostulot.

– Näkee, että vuodet ovat tuoneet uskallusta, Lehtipuu sanoo.

– Ja ehkä nyt kun ollaan toisella kaudella, hän uskaltaa ottaa enemmän riskejä kuin alussa.

Kun aikaa on rajallisesti, Haukio saattaa myös entistä tarkemmin valita aiheet, joita haluaa tuoda esille.

Vaikka Haukiolla ei ole suoranaista titteliä, hän käyttää valtaa, jota ei voi vähätellä. Nykypäivän valta on nimen omaan huomiovaltaa ja vaikutusvaltaa, Lehtipuu huomauttaa.

Hän uskoo, että Haukio osasi kyllä odottaa kritiikkiä tuotantoeläinpuheestaan. Lehtipuun mukaan puheen kirvoittamista reaktioista nähtiin toisaalta myös se, että moni toivoo ja odottaa Haukion käyttävän asemaansa tärkeinä pitämiensä asioiden edistämiseen.

Professori Kolben mukaan Haukion ulostuloihin voi vaikuttaa myös se, millaisia aikoja nyt eletään.

– Kun presidentti Niinistön ykköskausi alkoi, maailma oli vielä aika paljon rauhallisempi, professori sanoo.

Nyt ilmapiiriä leimaavat jyrkät mielipiteet ja vastakkainasettelu.

– Tämä on aikamme henkeä. Eletään taas sellaisia aikoja, jolloin maailma näyttäytyy mustavalkoisena, vähän kuin kylmän sodan aikoina.

Kolben mukaan sama yhteiskunnallinen aktivoituminen näkyy presidentin puolisoiden toiminnassa maailmallakin. Esimerkiksi käy Michelle Obama.

Puolisonsa Barack Obaman presidenttikauden aikana rouva Obama pyrki edistämään muun muassa naisten ja tyttöjen sekä sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Puolisonsa presidenttiyden myötä hänestä kasvoi ihailtu puhuja sekä kansainvälinen vaikuttaja ja roolimalli.

Me Naiset -lehti ehti jo verrata Haukiota Obamaan. Lehden mukaan Haukiosta voisi tulla Suomen Michelle Obama, joka ottaisi ”rohkeasti ja vaikuttavasti askelmerkkinsä hänelle osoitetussa valokeilassa tärkeiden − ja vaikeidenkin − asioiden puolesta”.

2013

2013

Haukio joutuu myös miettimään, millaista uraa itselleen rakentaa, Lehtipuu toteaa. Kannanotot mahdollistavat irtioton presidentin puolison roolista.

Michelle Obama käytti samaa roolia astinlautana, hän vertaa. Obaman viime vuonna julkaistu muistelmateos Minun tarinani nousi kahdessa viikossa vuoden myydyimmäksi kirjaksi Yhdysvalloissa.

Kolbe taas kutsuu presidenttiparia arvovaltainstituutioksi, joka mahdollistaa monia asioita.

Toisaalta moni puolisoista palaa kauden päätyttyä vanhaan, arkiseen elämäänsä. Ajaa raitiovaunulla ja käy kaupassa kuten muutkin.

Esimerkiksi Haukion edeltäjä Pentti Arajärvi on puolisonsa Tarja Halosen kauden jälkeen jatkanut akateemisella uralla ja on mukana kunnallispolitiikassa.

– Onhan tässä roolimalleja tarjolla, Kolbe toteaa.

2014

2014

Haukio ei ole myöskään jättänyt omaa uraansa, vaan on työskennellyt viime vuosina Turun kirjamessujen ohjelmajohtajana.

Lisäksi hänellä on taustansa kokoomuksen viestintäpäällikkönä.

– Haukiolla on kaikki kortit kädessä. On mielenkiintoista nähdä, miten hän käyttää ne, Lehtipuu sanoo.

Tuoreimmat osastosta