Viimeinen Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt, 97, ei osallistu Linnan juhliin - Linnan juhlat - Ilta-Sanomat

Viimeinen Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt, 97, ei osallistu Linnan juhliin

Viimeinen elossa oleva Mannerheim-ristin ritari kapteeni Tuomas Gerdt ei pääse tänä vuonna osallistumaan tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottoon. Gerdt on Marskin ritari numero 95.

IS haastatteli Tuomas Gerdtiä hänen kotonaan vuonna 2017.­

5.12.2019 19:48

Sotaveteraanit tulevat tänäkin vuonna ensimmäisenä kättelemään presidenttiparia Linnan juhlissa, mutta viimeinen Mannerheim-ristin ritari ei ole joukossa mukana. Marskin ritareita nimitettiin sota-aikana 191, ja heistä on elossa enää yksi: 97-vuotias Tuomas Gerdt.

Korkea ikä aiheuttaa jo väsymistä sen verran, että Gerdt jättää Linnan juhlat väliin. Viimeksi hän oli Presidentinlinnassa vuonna 2015. Gerdt on kyllä viime vuosina osallistunut esimerkiksi kansallisen veteraanipäivän juhlaan, jossa hän oli mukana vuonna 2017.

Mannerheim-ristin ritarien säätiön pääsihteeri Pekka Kouri kertoo, että Gerdt jaksoi torstaina osallistua Helsingissä Oulunkylän kuntoutussairaalan omaan itsenäisyyspäivän juhlaan ja oli mukana koko tilaisuuden ajan.

Gerdt on viime vuosina antanut hyvin harvoin enää haastatteluja, mutta vuonna 2017 hän kertoi sotakokemuksistaan Ilta-Sanomille 100 tarinaa sodasta -haastattelusarjaan. Haastattelun näet alla.

Tuomas Gerdt nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi jatkosodan aikana 8.9.1942, kun hän palveli kersanttina Jalkaväkirykmentti 7:ssä Karjalankannaksella. Hän kunnostautui sodan alussa varsinkin taistelulähettitehtävissä. Nimitysperusteissa kerrotaan seuraavaa:

”Alikersantti Gerdt on sodan alkuvaiheista alkaen erikoisesti kunnostautunut taistelulähettitehtävissä, joutuen pitämään yhteyttä eri komentoportaitten välillä erittäin vaikeissa olosuhteissa. Paitsi rohkeutta vaatii tällainen työskentely nopeita itsenäisiä ratkaisuja ja aika annoksen synnynnäistä neuvokkuutta.

 

Kerran vihollisen onnistuessa yllättämään komppanian, johon alikersantti Gerdt kuului, haki hän itsenäisesti toimien tykistön apua. Tällöin joutui hän mm. ylittämään erään maastonkohdan, jota vihollinen tulitti 10:llä konekiväärillä ja yli 10:llä pikakiväärillä ja konepistoolilla keskittäen samaan maastokohtaan yhtäjaksoisesti raskaitten kranaatinheittimien tulen.

Tällä teollaan alikersantti Gerdt pelasti komppaniansa suurilta tappioilta. Monissa muissa kiperissä tilanteissa on hän kylmäverisesti ja itseään säästämättä suorittanut tekoja, joitten arvon tuntee vain sellainen, joka on joutunut johtamaan joukkoja tilanteissa, milloin kaikki muut yhteydet ovat poikki ja milloin vain miehinen kunto ja urhoollisuus voivat toimittaa perille annetut käskyt ja ilmoitukset.

20.–21.7.42 Kannaksella ”Sevastopolista” käydyn taistelun aikana ilmoittautui alikersantti Gerdt vapaaehtoisena vastaiskua tekemään määrättyyn osastoon. Ensimmäisenä miehenä syöksyi hän eteenpäin tuhoten konepistoolillaan ja käsikranaateilla kymmeniä vihollisia pyrkien aina pahimpaan ja ratkaisevimpaan paikkaan.

Vihollisen erittäin ankarasta tulesta välittämättä kantoi hän kuolettavasti haavoittuneen kapteeni Tofferin suojaan jatkaen sitten taistelua reippaana ja rohkeana aina haavoittumiseensa saakka. Hänen esikuvansa vaikutti suuresti viimeisen vastaiskun onnistumiseen.”

Lue lisää: IS esittelee Mannerheim-ristin ritarit –lue 191 sankaritarinaa

Lue lisää: ”Suoritti teon ainoastaan polttopulloja käyttäen” – lähes 500:aa talvisodan taistelijaa esitettiin Marskin ritariksi

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?