Itsenäisyyspäivän juhlaperinne sai alkunsa vuonna 1919. Ensimmäiset juhlat järjesti presidentti K. J. Ståhlberg yhdessä vanhimman tyttärensä Ainon kanssa, sillä Hedvig-rouva oli kuollut pari vuotta aiemmin. Tilaisuus oli tunnin kestävä vastaanotto iltapäivällä 150 vieraalle. Tarjoilu oli vaatimatonta: kahvia ja makeaa leipää.
Ensimmäinen iltajuhlamuotoinen vastaanotto tanssiaisineen pidettiin vuonna 1922 viisivuotiaan Suomen kunniaksi, mutta kättelyseremonia ja tanssi vakiintuivat ohjelmaan vasta vuonna 1925. Silloinen isäntä, Lauri Kristian Relander, avasi ensimmäistä kertaa ovet juhlaan myös lehdistölle 1500 kutsuvierasta kuvaamaan. Kuuluisan boolin puolestaan lanseerasi J. K. Paasikiven rouva Alli.
Presidentti Urho Kekkosen aikana Linnan juhlissa oli kutsuvieraita parhaimmillaan jopa 2300 henkeä. Tänä vuonna kutsuttaja on noin 1900. Perinteisesti juhlissa ovat olleet edustettuna politiikkojen lisäksi niin talouden, taiteen, tieteen kuin urheilun saralla menestyneet henkilöt, naiskauneutta unohtamatta.
Tyylikkäitä pukuja ja päteviä naisia, kirjoitti HS 8.12.1964. Tekstiilitaiteilijat Dora Jung ja Greta Skogster-Lehtinen ja varatuomari, Linnan vakiovieras Helvi Sipilä (kesk.).
I luokan ritarimerkillä 1984 palkittu Lenita Airisto oli tyrmäävä ja yksi Linnan juhlien kuningattarista kautta aikain.
Presidentti Kekkonen 1978 talutti valssiin liki 50 vuotta itseään nuoremman, vuoden 1966 Miss Suomen, Satu Östring-Procopen.
Ministeri Ingvar S.Melinin vaimo Maria Melin oli yksi 1980-luvun kuvatuimmista daameista.
Vuoden 1952 Miss Universum Armi Kuusela saapui miehensä Virgilio Hilarion kanssa itsenäisyyspäivänjuhliin 1962 Filippiineiltä.
Vuoden 1964 juhlan hitti oli letkajenkka eli letkis.
