Sosiaalinen media aiheuttaa ulkonäköpaineita varsinkin nuorille naisille, todistaa tutkimus - Lifestyle - Ilta-Sanomat

Sosiaalinen media aiheuttaa ulkonäköpaineita varsinkin nuorille naisille, todistaa tutkimus

Erityisesti Instagramin julkkiskuvasto voi luoda epärealistisia kauneusihanteita, pohtivat Aisan Khosronia (vas.) ja Azra Göcer.

Julkaistu: 23.2. 5:21

Toisaalta verkossa myös haastetaan epärealistisia kauneusihanteita, muistuttavat Turun yliopiston tutkijat.

Nyt se on todistettu myös tieteellisesti: sosiaalinen media aiheuttaa ulkonäköpaineita erityisesti nuorille naisille. Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella palvelualustoissa on lisäksi eroa, sillä kuvanjakopalvelu Instagramissa ulkonäköpaineita koetaan sukupuolesta riippumatta enemmän kuin Facebookissa.

Instagramia käyttävistä naisista yli viidennes koki somen aiheuttavan ulkonäköpaineita, miehistä noin kymmenen prosenttia, kertovat tutkimusryhmään kuuluvat erikoistutkija Erica Åberg ja yliopisto-opettaja Aki Koivula.

Lisäksi Instagramin käyttäjillä oli noin viisi prosenttiyksikköä korkeampi todennäköisyys kokea somesta johtuvia ulkonäköpaineita kuin niillä, jotka käyttävät pelkästään Facebookia.

Toisin kuin tosielämässä, ulkonäköstressiltä eivät somessa suojele edes laajat sosiaaliset verkostot eli suuri seuraajien lukumäärä, vaan pikemminkin päinvastoin. Naisilla ulkonäköpaineiden kokeminen oli todennäköisempää, jos heillä oli yli 200 Instagram-seuraajaa.

Tutkijoiden mukaan suuren seuraajamäärän vaikutusta naisiin selittää esimerkiksi se, että heitä sosiaalistetaan vertailemaan itseään muihin naisiin.

Tutkimuksen vastauksessa näkyi suuria eroja ikäluokkien välillä. Kun kaikista vastaajista liki 16 prosenttia koki ulkonäköpaineita somen takia, 16–24-vuotiaista niitä koki puolet ja 25–34-vuotiaistakin liki kolmannes.

Pitkä liuta odotuksia

Ystävykset Azra Göcer ja Aisan Khosronia osaavat suoralta kädeltä luetella nipun naisiin kohdistuvia kauneusihanteita. Niihin kuuluvat joko kurvikkuus tai aasialaisittain laihuus, pitkänhuiskea olemus, paksut huulet, pieni nenä, tuuheat ripset, oikealla tavalla kiharat tai sitten aivan suorat hiukset. Kulmakarvojakin on mahdollista kohentaa vaikka tatuoinnilla.

– Yksityiskohtia, joihin voi kiinnittää huomiota, on paljon, Göcer summaa.

Molempien mielestä sosiaalinen media synnyttää epärealistisia kauneusihanteita. Esimerkiksi Instagramissa vilisevät julkkisten kuvat voivat vaikuttaa seuraajien itsetuntoon.

– Sitä periaatteessa tietää, että kuvia on käsitelty. Iho on siloiteltu posliininsileäksi ja silmiä suurennettu. Aina asiaa ei vain tule ajatelleeksi, Khosronia pohtii.

Kaksikko arvelee, että mitä nuorempi henkilö on, sitä vähemmän hän osaa arvioida kriittisesti näkemäänsä. Silloin voi käydä niin, että lapsi tai nuori alkaa rakentaa käsitystä itsestään somekuvaston ja tykkääjien lukumäärän perusteella.

– Yläasteikäisenä sitä kysyi usein kaverilta mielipidettä kuvistaan. Nykyisin voi laittaa someen, mitä itse haluaa, Göcer huomauttaa.

Molemmille on tullut vastaan myös esimerkkejä kauneusvaatimusten kritisoinnista. Myös kehopositiivisuus-liikkeestä puhutaan paljon nuorten kesken.

Selfien korjailu ei auta

Turun yliopiston tutkimuksessa tarkastellut somepalvelut eroavat toisistaan siinä, että Instagram on visuaalisempi, sinne lähetetään paljon omakuvia ja sosiaaliset verkostot ovat löyhempiä kuin Facebookissa. Nämä syyt selittävät sitä, että Instagramissa koetaan enemmän ulkonäköpaineita.

Aiemman tutkimuksen mukaan selfiekuvien käsittelykään ei vähennä naisten tyytymättömyyttä omaan ulkonäköönsä. Se kun kiinnittää huomion asioihin, jotka kokee vioiksi omassa ulkonäössä.

– Kyse voi olla myös siitä, että editoidessa kuvaa tulee tietoiseksi siitä, että ikään kuin "huijaa" seuraajiaan. Silloin saadut tykkäykset tai kommentit vain kasvattavat tietyn piirteen oleellisuutta ihmisen mielessä, Åberg huomauttaa.

Åbergin, Koivulan ja väitöskirjatutkija Iida Kukkosentutkimus A feminine burden of perfection on julkaistu Telematics and Informatics -lehdessä. Aineistona oli 3 700 Digitaalinen Suomi -kyselyyn vastannutta 18–74-vuotiasta suomalaista. Materiaali kerättiin taloussosiologian oppiaineessa vuosina 2017–2018 posti- ja nettikyselyillä. Tutkimus oli osa Suomen Akatemian rahoittamaa SOMA-tutkimushanketta, jossa selvitetään ulkonäön taloudellisten seurausten sosiaalisia mekanismeja.

Normeja myös haastetaan

Åbergille sosiaalinen media on kiinnostava tutkimuskohde, koska yleensä sen ajatellaan vain luovan ulkonäköpaineita ja olevan pinnallisuudessaan haitallinen nuorille.

– Tarkemmin asiaa katsoessa se sisältää myös paljon mahdollisuuksia ulkonäköpaineiden purkamiseen ja haastamiseen, erilaisista ulkonäöllisistä marginaaleista valistamiseen ja erityisten ulkonäköyhteisöjen muodostumiseen.

Esimerkiksi australialainen koomikko Celeste Barber parodioi Instagramissa mallien asentoja ja paljastaa, miten hauskoja ja epärealistisia poseeraukset ovat tavallisen ihmisen tekemänä. Ulkonäkönormeja purkavat Åbergin mukaan myös esimerkiksi kehojen monimuotoisuutta ajavat tilit.