Terapiakukko Ken Kukkeli tuo ihmisille iloa ja lohtua – kulkee lastenrattaissa ja yöpyy silloin tällöin hotelleissa - Lemmikit - Ilta-Sanomat

Terapiakukko Ken Kukkeli tuo ihmisille iloa ja lohtua – kulkee lastenrattaissa ja yöpyy silloin tällöin hotelleissa

Julkaistu: 26.6.2019 18:39

Arja Purtilo näki nopeasti, että pienenä kukonpoikana kanojen kiusaamaksi joutuneesta Ken Kukkelista on terapiakukoksi. Vapaa-ajallaan kaksivuotias kukko tepastelee omistajansa kotona ja syö mielellään jäätelöä.

Lappeenrannan satamassa nuoripari työntää lastaan rattaissa. Arja Purtilollakin on rattaat, mutta niissä ei istu lapsi, vaan kukko.

– Heh, vähän järkytyin, naurahtaa pikkulapsen äiti kärrytellessään ohi.

Purtilo on tottunut ihmisten hämmennykseen. Ei sitä ihan joka päivä näe kaupungilla kookasta brahmakukkoa. Kukko itse, nimeltään Ken Kukkeli, ei sekään hätkähdä, ei edes ohi kovaan ääneen kaasuttavaa autoa.

Ken Kukkelilla on joustava ja rauhallinen luonne. Juuri sen takia Purtilo on päättänyt, ettei kukon paikka ole pelkästään kotona. Ken Kukkeli kiertää sairaaloissa, päiväkodeissa ja päiväkeskuksissa terapiakukkona eli tuomassa iloa ja lohtua ihmisille.

Arja Purtilolle Ken Kukkeli on hyvin rakas. Hassu kaveri ja mahdottoman hemmoteltu, hän kuvailee suojattiaan.

Kukkeli käy asioilla muutenkin. Tänään se on kaupungilla, koska Purtilon piti käydä hakemassa tyttärensä juna-asemalta. Kukkeli tuli mukaan ja istui siivosti tutulla paikalla autossa. Satamassa se saa omistajaltaan vettä ja pähkinöitä.

– Vettä se suostuu juomaan vain teräskupista, muovinen ei kelpaa. Se on hassu kaveri ja mahdottoman hemmoteltu, Purtilo nauraa.

Kukkeli tykkää jäätelöstäkin. Ollessaan vapaana satamassa sen pöyheisiin jalkoihin tulee kunnolla vipinää vain silloin, kun se yrittää lähteä mansikkajäätelöä syöneen koulupojan perään.

– Tule, mamma antaa herkkua, Purtilo houkuttelee ja antaa Kukkelin maistaa omaa jätskiä.

Ken matkustaa viidellä eurolla hankituissa lastenvaunuissa.

Purtilo on aina tykännyt kanoista. Hän otti niitä omakotitaloonsa Lemin Kuukanniemeen heti, kun se sallittiin. Pari vuotta sitten Purtilo alkoi haaveilla kolmen kanarouvan seuraksi kukkoa.

Maaseutusihteeri sanoi Purtilolle, että kanahan se kukkokin on, ota pois.

Elokuussa 2017 Purtilo haki lahtelaiselta kanankasvattajalta kukonpojan. Kanat, irlantilaispubien mukaan nimetyt Geraldine, Sweet Lady ja Mother Kelly, ryhtyivät ilkeiksi ja pöllyttivät tulokasta. Pikkukukko haki Purtilosta turvaa. Hän päätti ottaa sen puoleksi vuodeksi sisälle omaan kotiinsa ”päivähoitoon”. Kukko oli työpäivien ajan häkissä, muun ajan vapaana.

Purtilo piti koirilleen puhuttelun.

– Näytin Kukkelia ja sanoin, ettei sen kanssa saa liikaa riehua. Kävi niin, että Kukkelista tuli hyvä ystävä bernhardinkoira Pampulani kanssa. Se antoi Kukkelin kävellä päällään ja kuopsuttaa sen karvaa.

Pitkällä automatkalla kukko juo yhdessä koirien kanssa koirien astioista.

Sittemmin Pampula on menehtynyt. Purtilon nykyiset koirat, bernhardinkoira Paddy ja partacollie Dottie, viihtyvät myös Kukkelin kanssa. Aikuiseksi kasvanut kukko kuitenkin asuu nykyään kanatarhassa kanarouvien kanssa, jotka eivät enää ryttyile sille.

Kun Purtilo on kotona, linnut saavat olla vapaana pihalla. Ne tulevat sisällekin.

– Niin korkea, että yltäisi nokkaisemaan ruokaa ruokapöydältä, Purtilo vastaa kysymykseen kukon tarkasta koosta.

Toisin kuin Purtilon kanat, Kukkeli osoittautui nopeasti hyväluontoiseksi ja luottavaiseksi. Keväällä 2018 Purtilo päätti kokeilla, olisiko siitä terapiakukoksi. Purtilo istutti Kukkelin autoon ja ajoi Lemin vanhainkodille. Sekä automatka että vierailu sujuivat loistavasti.

Siitä asti Ken Kukkeli on kiertänyt Lappeenrannan seudulla eri paikoissa ilahduttamassa lapsia ja vanhuksia. Joissakin kohteissa se käy säännöllisesti, toisissa vain kerran.

– Kukkeli aivan tietää, koska ollaan taas lähdössä töihin tai kylille, Purtilo kertoo.

Onpa se pehmoinen, kuvaili Tatu Pekkarinen kukkoa 2,5-vuotiaalle tyttärelleen Aawalle.

Purtilo ei tiedä, onko Kukkeli Suomen ainoa terapiakukko, mutta Instagram-tileineen ja lehtijuttuineen se on ainakin tunnetuin.

Ihmisten reaktiot ovat aina samat. Lapset ovat uteliaita, aikuiset aluksi varovaisia. Tärkeintä on, että Kukkeli tuo iloa ja muuta ajateltavaa.

– Esimerkiksi saattohoito-osastolla sen vierailu piristää myös omaisia ja hoitohenkilökuntaa.

Ken Kukkeli ei halua vierailuistaan palkkaa. Purtilo ”sponsoroi” kukkoaan itse. Hän haluaa säilyttää vapauden tehdä vierailuja eläimen ehdoilla. Toistaiseksi Kukkeli on antautunut rapsuteltavaksi ja ihailtavaksi yhtä tyynen rauhallisena joka paikassa.

Purtilo haluaa myös säännöstellä sitä, kuinka paljon Kukkeli on töissä. Noin tunti pari kertaa viikossa on osoittautunut sopivaksi. Silloin kukolle jää runsaasti kotiaikaa, mutta se ehtii myös ilahduttaa monia ihmisiä.

Reissuja varten viisikiloiseksi kasvaneelle kukolle piti hankkia rattaat. Ne Purtilo löysi viidellä eurolla nettikirppikseltä.

Lappeenrannan satamassa Ken Kukkeli katselee rauhallisena ympärilleen ja ottaa välillä Purtilon tarjoamia pähkinöitä. Pari kertaa se kujertaa.

Kukkoa pysähtyvät ihmettelemään niin pikkulapset, teinit, turistit kuin Kukkelista aiemmin kuulleet paikalliset.

– Onko tämä se kukko, mikä on somessakin, kysyy yksi.

–  Onko se ihan oikea, nauraa epäuskoisena toinen.

Vielä enemmän ihmisiä naurattaa, kun he kuulevat, mitä kaikkea Ken Kukkeli on kokenut. Purtilo otti kukkonsa alkukesästä mukaan Rovaniemelle tapaamaan joulupukkia.

Tänä kesänä Ken Kukkeli on jo matkustanut Rovaniemelle ja tavannut joulupukin.

Hotellit toivottivat kukon tervetulleeksi lemmikkihuoneeseen. Ensimmäisenä yönä Iisalmessa Purtilo vuorasi kylpyhuoneen pyyhkeillä ja laittoi Kukkelin yöksi sinne. Ovi jätettiin raolleen.

Aamulla kukko odotti muun seurueen heräämistä pää ovenraosta pilkistäen.

Seuraavana yönä Rovaniemellä Kukkeli ei tehnyt elettäkään mennäkseen kylpyhuoneeseen, vaan istui koko yön sille pedatulla nojatuolilla.

Automatkan tauoilla Kukkeli joi vettä Paddyn ja Dottien kanssa koirankupeista. Seuraavaksi Purtilo aikoo kokeilla Kukkelin kanssa souturetkeä.

Hän on tyytyväinen päätökseensä perustaa kotikanala.

– Kukkelia ja kanoja on niin terapeuttista seurata. Hyvä, etten meinaa myöhästyä töistä, kun unohdun aamuisin ihailemaan niitä.

Purtiloa ei haittaa edes Kukkelin kiekuminen. Kanatarhassa nukkuva kukko kiekuu ensin aamuyöllä, sitten viiden, kuuden maissa ja viimeistä kertaa aamuyhdeksältä.

Purtilon makuuhuoneeseen desibelejä tulee vain alle 30. Naapurit eivät ole valittaneet, sillä L-kirjaimen muotoisen omakotitalon piha on suojaisa ja rajautuu yhdeltä sivulta naapurin autotalliin.

Lappeenrannan satamassa käyskentelevä Ken Kukkeli keräsi ympärilleen ihailevaa yleisöä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?