Kuvio toistuu päivittäin monessa kodissa.
Tiina tai Taneli on jälleen kerran tehnyt päätöksen elintapojen muuttamisesta. Nyt jätän kaikki herkut! Menen joka ilta töiden jälkeen lenkille!
Tiiviin työpäivän ja kenties myös kasaantuneen univelan uuvuttamana hän tulee kotiin. Kun lapset on saatu nukkumaan käsi hamuaa kuin itsestään - vanhaan tapaan - sipsipussia tai suklaalevyä.
Eikä ehkä ihme.
– On laiminlyöty omaa jaksamista, annettu kaikki perheelle ja sivuutettu omia tunteita ja mielipahoja. Laitettu kiviä reppuun koko päivä ja ajateltu, että kun lapset nukkuvat, avaan repun ja käsittelen asiat. Mutta enää ei jaksakaan, sanoo työterveyspsykologi ja psykoterapeutti Teemu Ollikainen.
Ollikainen on perehtynyt painonhallinnan psykologiaan. Hänen teoksensa Syö mitä mielesi tekee (WSOY) on juuri ilmestynyt e- ja äänikirjana.
– Kun olen kysynyt, missä kohdassa yleensä tapahtuu humpsahdus takaisin vanhoihin malleihin, yleinen vastaus on: illalla ja väsyneenä.
Jostain on päivän päätteeksi saatava hyvä olo, olkoon sitten vaikka syömisestä.
Väsymyksen ohella painonhallinta voi kaatua yleisiin uskomuksiin. Listasimme viisi väittämää. Teemu Ollikainen kertoo, onko niissä perää.
1. ”Tietynlainen ruokavalio on laihduttajalle paras.”
– Tietääkseni voittajaruokavaliota ei ole löydetty. Meta-analyyseissä tulos on se, että tiettyyn tavoitteeseen voi päästä monella tavalla, Ollikainen sanoo.
Ruokavalioiden paremmuudesta keskustelun sijaan olennaisempaa on se, millaiset yksilölliset ja psykologiset tekijät auttavat noudattamaan tiettyä ruokavaliota.
– Kannattaa valita sellainen ruokavalio, jota pystyy noudattamaan.
Olkoon se sitten vaikka lautasmalli tai vähähiilihydraattinen- tai kasvisruokavalio.
2. ”Painonhallinnassa on kyse itsekurista ja kieltäytymisistä.”
Treeni rääkkiä ja ruokavalio ilotonta kituuttamista? Molemmat ovat erheellisiä uskomuksia.
– Se, että treenataan liian kovaa ja syödään liian vähän, on valitettavan yleistä monella muutoksen tekijällä.
Ankaruus ja rajoitukset voivat vain hankaloittaa painonhallintaa. Harva jaksa elää kieltäymyksessä ikuisesti. Ollikainen suositteleekin joustavuutta.
– Jos luo itselleen kovin kapean polun, jonka molemmilla puolilla on rotko, joka ei salli kiertoteitä tai lipsahduksia, epäonnistumisen kokemukset lisääntyvät.
Epäonnistumisen tunne voi puolestaan johtaa siihen, että tavoitteet jäävät saavuttamatta.
– Jos taas polulle on vedetty vähän kaistoja, se ei tunnu niin armottomalta. Voi vähän joustavammin ohjata itseään kohti tavoitteittaan.
”Omasta jaksamisesta ja energiatasoista huolehtiminen on ensisijaista.
3. ”Painoa kannattaa pudottaa liikunnalla.”
No ei aivan. Tutkimukset eivät tue sitä, että pelkästään liikkumalla voisi laihtua.
– Tietysti se riippuu vähän ihmisestä, sillä kaikki vaikuttaa kaikkeen, Ollikainen sanoo.
Mikäli alkaa esimerkiksi kävellä joka päivä, energiankulutus lisääntyy, ja jos syömiset eivät muutu, paino todennäköisesti putoaa jonkin verran.
Mikäli lihakset alkavat korvata rasvaa, paino voi pikemminkin nousta. Liikunta voi nostaa painoa myös kiertoteitse, jos syö liikkumisen jälkeen tavallista enemmän.
Rasvattoman kudoksen suuri määrä auttaa kuitenkin pitämään painon hallinnassa. Liikunnalla on monia muitakin terveyshyötyjä.
Lue lisää: Polttaako salitreeni rasvaa? Tutkijat selvittivät vastauksen
Liikunta on eduksi kaikkien terveydelle.
4. ”Ylipaino johtuu geeneistä.”
Ylipainon taustalla voi olla myös perinnöllisiä tekijöitä. Se ei kuitenkaan tee painonhallintaa mahdottomaksi.
– Kyllä ne perintötekijät vaikuttavat. Mutta ne eivät muuta sitä tosiasiaa, että kaikkien kannattaisi silti kiinnittää omaan hyvinvointiinsa huomiota, Ollikainen sanoo.
Geenit vaikuttavat alttiuteen lihoa tai laihtua, loppu on kiinni ympäristötekijöistä.
Lue lisää: Tästä syystä kaikki eivät laihdu yhtä helposti – ja 7 keinoa, jotka auttavat jokaista ylipainoista
Geenien ohella painoon vaikuttavat varsin monet tekijät, kuten ruokavalio, liikuntatottumukset sekä elämäntilanne.
5. ”Olen lihonut takaisin liki kaiken tiputtamani painon. Painonhallinta ei vain onnistu minulta.”
Kun on kerran onnistunut, voi onnistua toisellakin kertaa! Asia kannattaa Ollikaisen mukaan kääntää näin päin.
Sitten kannattaa miettiä, mitä omista kokemuksistaan voi oppia. Milloin on asettanut jonkun tavoitteen ja onnistunut saavuttamaan sen? Mikä taas on vaikuttanut siihen, että tavoite on jäänyt saavuttamatta?
– Jos joku asia ei aiemmin ole toiminut, ei se toimi todennäköisesti tulevaisuudessakaan, Ollikainen muistuttaa.
Ei esimerkiksi kannata uskotella, että pikadieetti, joka ei ennenkään ole kantanut, yhtäkkiä alkaisikin toimia. Eikä kannata aina yrittää muuttaa kaikkea kerralla.
– Jos yrittää laittaa kaiken uusiksi yhdellä kertaa, epäonnistumisen todennäköisyys on suuri.
Onnistumisen avain itsetuntemuksessa
Ollikaisen painonhallintafilosofia kuuluu kiteytettynä näin: ajattele itse.
– Ihmiset tietävät tosi paljon painonhallinnasta, mutta yleiset ohjeet eivät sellaisenaan auta yksittäistä ihmistä. Jokaisella on tietty historia ja tiettyjä, automatisoituneita ajattelutapoja.
Viisasten kivi voi Ollikaisen mukaan löytyä hyvästä itsetuntemuksesta.
Itsetuntemusta voi parantaa pohtimalla esimerkiksi sitä, mitkä asiat auttavat itseä jaksamaan.
– Mitkä asiat tuovat energiaa töissä ja kotona ja vapaalla, ja mitkä asiat vastaavasti vievät energiaa. Näiden tunnistaminen on hyvä peruslähtökohta.
– Voi vaikka huomata, että aina kun menee kaupungille pyörimään, onkin ihan loppu, ja tarvitsee kaksi päivää aikaa palautua siitä, että on ollut ihmispaljoudesta.
Väsyneenä ihmisen on vaikea pysyä päätöksissään.
– Omasta jaksamisesta ja energiatasoista huolehtiminen on ensisijaista.
Luo hyvät edellytykset
Itsetuntemus auttaa luomaan painonhallinnassa onnistumiselle mahdollisimman hyvät edellytykset.
– Tapani on sanoa, että tänään luodaan edellytykset huomiselle. Jos haluat olla huomisiltana hyvinvointimyönteisessä ympäristössä, mieti, mitä se edellyttää tänään esimerkiksi nukkumaanmenon, työpäivän ja kauppareissun kannalta.
Jotta edessä ei olisi taas uusi ilta, joka kuluu rättiväsyneenä keksipaketin kanssa. Vaan että energiaa olisi jäljellä, ja keskittyisi syömään hyvää, ravitsevaa ruokaa.
Omaa itseä kannattaa tarkastella lempeästi ja neutraalisti. Elämä ei ole joko hyvää tai pahaa, onnistumisia tai epäonnistumisia.
– Nykyään puhutaan enemmän itsemyötätunnon ja empatian merkityksestä. Vastaus ei aina ole se, että pitää puristaa kovempaa, vaan omaan hyvinvointiin voi kiinnittää huomiota muillakin tavoilla, kuunnellen, mikä itsestä tuntuu hyvältä.
Tällöin itsetuntemus voi alkaa lisääntyä kuin itsestään.
