”On hyvin yleistä, että paino ei millään putoa”, lääkäri kertoo – näin siihen vaikuttaa stressihormoni - Laihdutus - Ilta-Sanomat

”On hyvin yleistä, että paino ei millään putoa”, lääkäri kertoo – näin siihen vaikuttaa stressihormoni

Stressi sekä lihottaa että haittaa laihtumista. Erityisesti se lisää vyötärörasvaa.

Keho ja mieli ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa. Jos paino ei millään putoa, syynä on usein taustalla jylläävä kroonistunut stressireaktio.­

25.3. 15:00

– On hyvin yleistä, että paino ei millään putoa ja syyksi havaitaan taustalla jylläävä kroonistunut stressireaktio. Samat kehon stressitoiminnot, jotka kerryttävät ylipainoa, vaikeuttavat myös laihtumista, sanoo Mehiläinen NEO painonhallintaklinikan vastuulääkäri André Heikius.

– Tarvitaan tietoista stressitasojen madaltamista, jotta painonpudotus voi käynnistyä.

Keho ja mieli ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Mielen kiihtyminen saa aivojen käskystä kehon tuottamaan hormoneja, joiden vaikutus on tarkoitettu vain hetkelliseksi. Jos näitä hormoneja ryöppyää verenkiertoon jatkuvasti, vaikutus muuttuu haitalliseksi.

Stressireaktio on kehon ikiaikainen tapa toimia uhkaavassa tilanteessa. Aikanaan vaarana olivat pedot ja vastaavat uhat, nyt mieli menee ylikierroksille arkisempien vastoinkäymisten takia, mutta kehon reaktiot ovat samankaltaiset.

Tahdosta riippumaton stressireaktio käynnistyy ja voi jumittua jatkuvaksi, jos stressiä aiheuttava asia pitkittyy tai toistuu.

 Kortisoli lisää erityisesti vyötärörasvaa eli kaikista haitallisinta rasvaa.

On hyvin yksilöllistä, mikä koetaan stressaavaksi.

– Voidaan tehdä sama määrä työtä tai olla samanlaisessa elämäntilanteessa, mutta kuormittumisen määrä voidaan kokea hyvin eri lailla.

Kun mieli käy kierroksilla, keho tuottaa stressihormoneita

Mielen mennessä ylikierroksille keho alkaa tuottaa stressihormoneita.

– Kortisoli, adrenaliini ja glukoosi eli verensokeri aiheuttavat yhdessä lihomista, Heikius sanoo.

Usein stressiä pyritään helpottamaan syömällä makeaa. –Moni on huomannut sen nopeaksi stressinhallintakeinoksi, mutta sokeri on lihottavaa ja muutenkin epäterveellistä, joten keino ei ole suositeltava, lääkäri sanoo.­

Stressihormoni kortisoli vaikuttaa painonhallinnassa monella tavalla. Rasva-aineenvaihdunta menee säästöliekille, energiaa varastoituu ja sen vapautuminen vähenee.

Keho käyttää ikiaikaista selviytymiskeinoa, vaikka ruoka ei hevin lopu.

– Kortisoli lisää erityisesti vyötärörasvaa eli kaikista haitallisinta rasvaa, Heikius huomauttaa.

Kortisoli aiheuttaa myös verenpaineen nousua sekä häiriöitä aineenvaihdunnassa, ruuansulatuksessa ja ruokahalun säätelyssä.

– Kylläisyyshormoni leptiinin vaikutus laskee, jolloin kestää kauemmin tuntea kylläisyyttä. Nälkähormoni greliinin tuotanto puolestaan kasvaa sillä tavalla, että mieliteot kohdistuvat rasvaiseen ja sokeriseen syömiseen.

 Dopamiini toimii stressin lievittäjänä, mutta vain hetkellisesti.

Usein stressiä pyritään helpottamaan syömällä makeaa. Taustalla vaikuttaa mielihyvähormoni dopamiini, jonka taso nousee sokeria syömällä. Kehon korkea dopamiinimäärä taas madaltaa stressihormonien tasoa.

– Dopamiini toimii stressin lievittäjänä, mutta vain hetkellisesti. Moni on huomannut sen nopeaksi stressinhallintakeinoksi, mutta sokeri on lihottavaa ja muutenkin epäterveellistä, joten keino ei ole suositeltava, Heikius muistuttaa.

Riskinä on tottua hoitamaan stressiä epäterveellisellä tavalla. Ratkaisumallista voi olla vaikea päästä eroon.

Hormonaalisten syiden lisäksi stressi vaikuttaa elämäntapoihin ja käyttäytymiseen. Stressi heikentää unen laatua, jolloin ruokahalun säätely häiriintyy ja mielihaluja on vaikeampi hallita. Stressin takia myös liikkuminen helposti vähenee.

Miksi muut tavoitteet saavutetaan, mutta painonhallinta ei onnistu?

Heikius kohtaa työssään menestyjiä, joilla on elämässään kaikki hyvin mutta painonhallinta ei onnistu. Se aiheuttaa ihmetystä.

Elämän muut tavoitteet saavutetaan, mutta painoa ei saada kuriin vuosienkaan yrittämisellä.

Yleensä taustalta löytyy ajanhallintaan liittyviä syitä. Painonhallinnan toimivin työkalu on yllättävän usein oma kalenteri.

Painonhallinnan toimivin työkalu on yllättävän usein oma kalenteri, sanoo painonhallintalääkäri André Heikius.­

Painonhallinnan ytimessä ovat Heikiuksen mukaan omat perimmäiset valinnat.

Usein on hyväksyttävä, ettei painonhallinta onnistu, jos ei ole valmis muutokseen. Stressin ja lihavuuden yhteys on vahvasti kiinni arvovalinnoissa. Jos karsii vaatimuksia jollain elämänalueilla, aikaa ja voimavaroja vapautuu hyvinvoinnin kannalta paremmin.

Silloin paino alkaa yleensä tippua.

Useiden potilasryhmien paino on koronan vuoksi nousussa

Painonhallintalääkäri on havainnut koronan jakavan nyt väkeä vahvasti. Osa käyttää työmatkoista ja muusta toiminnasta vapautunutta aikaa hyvinvointinsa edistämiseen esimerkiksi nukkumalla ja liikkumalla enemmän.

– Toisaalta osa kokee niin paljon stressiä, ettei jää riittävästi voimia huolehtia omasta voinnista. Tutkimuksia on vasta tulossa, mutta jo nyt vaikuttaa siltä, että useiden potilasryhmien paino on nousussa. Näen sitä nyt työssä toistuvasti, Heikius toteaa.

Stressiä voi lievittää toiminnallaan. Parhaiten se onnistuu tiedostamalla ensin oman stressinsä syyt. Jokainen pienikin terveyttä edistävä valinta helpottaa elimistön kokonaiskuormitusta.

Jokaisen tulee löytää omat tapansa, koska stressin kehittyminen, kokeminen kuten myös sen purkaminen ovat niin yksilöllistä, Heikius perustelee.

Näin lievität stressiä

  1. Pysähtyminen, rauhoittuminen ja rentoutuminen. Mitä enemmän tuntuu siltä, ettei ole aikaa pitää lyhyttä taukoa, sitä enemmän taukoon on syytä.

  2. Hengittäminen syvään ja rauhallisesti. Hengitysharjoitusten opettelu.

  3. Kevyt liikunta kuten kävely, vartalon venyttely ja joogahetki.

  4. Hyvälaatuinen ja riittävä uni, jossa keho pääsee palautumaan.

  5. Ajanhallinta ja sen kautta elämänhallinta. Vapaa-ajan käytön tarkastelu: kuinka välttämätöntä kaikki tekeminen on, jos pelissä on omien voimavarojen riittäminen.

  6. Vapaa-ajan täyttäminen suorittamisella ei jätä tilaa palautumiselle. Liian täyteen ahdettu kalenteri, vaikka mieluisallakin tekemisellä, aiheuttaa stressaavaa tunnetta, ettei elämä ole omassa hallinnassa. Tahdosta riippumaton stressireaktio vahvistaa samaa tunnetta.

  7. Itsensä tukeminen löytämällä tapoja, jotka saavat tuntemaan, että on oman elämänsä ohjaimissa. Liikkuessa vapautuu mielihyvähormoni endorfiinia, joka lisää toimintakykyä ja luo sitä kautta hallinnan tunnetta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?