Valokuva sysäsi Lindan, 33, tiputtamaan 75 kiloa, ja nyt hän kertoo, mistä oli isoin apu – ”Olen iloisempi ja menevämpi” - Laihdutus - Ilta-Sanomat

Valokuva sysäsi Lindan, 33, tiputtamaan 75 kiloa, ja nyt hän kertoo, mistä oli isoin apu – ”Olen iloisempi ja menevämpi”

Terapian merkitys elämäntapamuutoksessa on ollut Lindalle merkittävä.

12.2. 18:55

Olenko minä tosiaan tuon kokoinen? Linda ihmetteli.

Siskopuoli oli piirtänyt Lindan, 33, ääriviivat lattialla olevaan pahviin.

Havainto oli tarpeen, sillä Linda oli laihtunut puolessatoista vuodessa 75 kiloa. Oma mieli ei kuitenkaan pysynyt kehon muutoksen perässä. Linda kiersi vaistomaisesti pöytiä kauempaa kuin olisi tarpeen, ja peiliin katsoessa ulkoista olemusta oli vaikea sisäistää.

”Ajattelin, että onhan sitä painoa, mutta asiat ovat ihan hyvin”

Muutosmatka alkoi, kun Lindan ystävät lähettivät hänelle vappuna 2019 Turun taidemuseonmäellä otetun kuvan.

– En tunnistanut siitä itseäni lainkaan. En ollut tajunnut, kuinka pahaksi tilanne oli mennyt, Linda kertoo.

Jälkikäteen ystävät kertoivat, että he olivat lähettäneet kuvan tarkoituksella, jotta se herättelisi Lindaa pohtimaan terveyttään.

– Toisen ihmisen painoa on vaikea ottaa puheeksi, ja ystäväni olivat huolissaan minusta. En nähnyt asiaa itse, vaan ajattelin, että onhan sitä painoa, mutta asiat ovat ihan hyvin.

Vai olivatko sittenkään. Linda söi tunteisiinsa, iloihin ja suruihin. Jo lapsuudessa ruoasta oli tullut lohdutuskeino ikävään oloon. Kun Lindan äiti kuoli, syöminen oli tapa selviytyä.

Tunnesyömistä

Äidin poismeno oli Lindalle niin raskas, että hän aloitti sen vuoksi terapian.

– Siinä samassa tuli käytyä läpi syömisiä ja suhdetta ruokaan. Aloin ymmärtää sitä, miksi minun teki välillä mieli syödä jääkaappi tyhjäksi, Linda kertoo.

Vuosi terapian aloittamisen jälkeen Linda näki vappukuvan, ja silloin hän päätti alkaa korjata elämäntapojaan. Terapia oli antanut siihen voimia.

 Aloin ymmärtää sitä, miksi minun teki välillä mieli syödä jääkaappi tyhjäksi.

Ensialkuun Linda haki apua nettivalmennuksesta, joka ohjeisti syömään pieniä aterioita monta kertaa päivässä. Linda muokkasi ohjeita kuitenkin itselleen sopivimmiksi.

– Kalorimäärä tuntui niin pieneltä, että nostin sitä. Nälkää en nähnyt, mutta paljon mokasin. Koska en halunnut syödä rasvaa, jätin sen pois.

Vauhtiin päässyt painonlasku pysähtyi. Vasta kun Linda palautti hyviä rasvoja ruokavalioonsa, paino jatkoi tippumistaan.

– Lisäsin ruokavaliooni esimerkiksi pähkinöitä ja lohta. Se ei tuntunut niin pahalta kuin vaikka voin mättäminen leivän päälle.

Oma tapa syödä

Linda intoutui kokeilemaan ketoosia, mutta se ei hänelle sopinut.

– Paino laski kyllä, mutta minulla oli koko ajan paha olo, enkä jaksanut treenata.

Muutokseen oli kuulunut myös liikunnan aloittaminen. Alussa se merkitsi muutamaa kävelyä muutaman korttelin ympäri. Jo se väsytti Lindaa. Kun kunto alkoi kohota, Linda ryhtyi myös käymään salilla ja ryhmäliikuntatunneilla.

Kokeilujen jälkeen Linda on löytänyt oman toimivan tavan syödä.

– Syön yhä viisi kertaa päivässä. Teen kotona ihan tavallista ruokaa, kuten keittoja ja makaronilaatikkoa. Pyrin siihen, että ruoka olisi perusterveellistä, en juurikaan käytä esimerkiksi kermaa.

 Syön viisi kertaa päivässä. Teen kotona ihan tavallista ruokaa, kuten keittoja ja makaronilaatikkoa.

Mitään kieltoja Lindalla ei ole. Hän haluaa suhtautua syömiseen joustavasti.

– Elämä on muutakin kuin sitä, että punnitsee syövänsä 100 grammaa jauhelihaa.

Ensimmäisen vuoden aikana Lindan paino tippui 60 kiloa. Sitten lasku hidastui, mutta Linda ei antanut sen häiritä. Nyt, kun 75 kiloa on lähtenyt, Linda tavoittelee vielä 10 kilon pudotusta.

– Mutta jos se jää viiteen, sekin on ihan sopiva. Voin jo nyt hyvin. En lähtenyt laihduttamaan siksi, että sopisin yhteiskunnan ihanteisiin, vaan siksi, et se oli terveydelleni välttämätöntä.

Linda ennen elämäntapamuutostaan.­

Lindasta on tullut uusien elämäntapojen myötä aiempaa energisempi ja iloisempi.­

”Olen iloisempi ja menevämpi”

Lindan olo on aivan toisenlainen kuin vappuna 2019. Ennen muutostaan hän oli lähinnä väsynyt. Työpäivän jälkeen illat kuluivat sohvalla.

– Ystävät ovat sanoneet, että olen nyt paljon iloisempi, positiivisempi ja menevämpi.

 En lähtenyt laihduttamaan siksi, että sopisin yhteiskunnan ihanteisiin, vaan siksi, et se oli terveydelleni välttämätöntä.

Linda käy mielellään ystävänsä kanssa treenaamassa. Aiemmin he näkivät harvemmin.

– Olen löytänyt ystävänikin uudelleen. Ja kolme kuukautta sitten sain ihanan yllätyksen, hauvavauvan. Aktiivinen terrieri vaatii aktiivisen omistajan, enkä olisi voinut ajatella ylipainoisena koiran ottamista.

Terapialla suuri merkitys

Terapian merkitys on ollut Lindan sanoin valtava.

– En usko, että ilman keskusteluapua olisin päässyt näin pitkälle. On ollut helpottavaa saada selitys sille, miksi käyttäydyn tai ajattelen tietyllä tavalla.

Jos Lindan on tehnyt mieli herkutella, sitä on käsitelty terapiassa pohtimalla, mistä tarve on kenties kummunnut. Onko joku asia stressannut tai onko Lindalla ollut ”vain tylsää” – tylsyyteenkin voi yrittää hakea piristystä ruoan avulla.

– Suosittelisin terapiaa painonhallinnan ja laihdutuksen tueksi ainakin omien kokemusteni pohjalta. Ylipainon taustalla voi olla muutakin kuin vain laiskuus, tyhmyys ja saamattomuus, vaikka niin saattaa moni luulla.

 Ylipainon taustalla voi olla muutakin kuin vain laiskuus, tyhmyys ja saamattomuus. On ollut helpottavaa saada selitys sille, miksi käyttäydyn tietyllä tavalla.

Kilojen lähteminen on jättänyt Lindan kehoon hieman löysää ihoa, ja sen Linda on aikeissa korjauttaa leikkauksessa. Hän on pääsemässä leikkausjonoon.

Jonoon pyrkiminen on puskenut Lindaa myös lopettamaan tupakoinnin, sillä muuten leikkausta ei voitaisi tehdä.

– Minulla on aikaa saada itseni mahdollisimman hyvään leikkauskuntoon. Se on kunto, jossa minulla on mahdollisimman hyvä olo. Painoindeksit eivät voisi vähempää kiinnostaa.

Vaa’alla Linda on kuitenkin päättänyt käydä muutamien viikkojen välein. Se auttaa pitämään kiloja poissa.

Loppuelämä aikaa

Ystävät ja perhe ovat Lindasta ylpeitä, ja he ovat muistuttaneet, että niin saisi olla Lindakin.

– Se on välillä itseltäni unohtunut, koska ajattelen helposti, että vielä vähän, vielä vähän. Ystävät ovat sanoneet, että pysähdy välillä, ole ylpeä itsestäsi.

Oman mielen kanssa saa työskennellä muutenkin. Jos Linda syö välillä vähän enemmän, saattaa iskeä armoton morkkis. Silloin tekisi mieli niukistella.

– Pelkään, että syöminen jää päälle. En kuitenkaan halua rangaista itseäni, vaan pyrin palaamaan takaisin normaaliin. Jos on tullut pari kiloa, ne lähtevät kyllä muutamassa viikossa. Minulla on koko loppuelämä aikaa.

– Pääasia, että voin hyvin.

 Jos minä pystyin, pystyy kuka tahansa.

Tuki on muutoksessa tärkeää, ja Linda kiittelee saaneensa sitä ystäviltä ja perheeltään. Hän haaveilee nyt itse auttavansa muita, jotka ovat päätyneet samanlaiseen tilanteeseen kuin hän itse ennen muutostaan.

– Haaveissani on, että voisin valmentaa ihmisiä työkseni henkilökohtaisemmalla tasolla. Usein keskitytään ruokavalioon ja liikuntaan, mutta unohdetaan henkinen puoli. Halusin tuoda oman tarinan esille juuri siitä syystä, että se antaisi motivaation muutoksen tekemiselle myös muille ihmisille. Jos minä pystyin, pystyy kuka tahansa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?