Samat kalorit eivät käyttäydy kaikkien kehossa samalla tavalla – ”syö vähemmän kuin kulutat” on tutkimusten valossa melko mustavalkoinen ajatus - Laihdutus - Ilta-Sanomat

Samat kalorit eivät käyttäydy kaikkien kehossa samalla tavalla – ”syö vähemmän kuin kulutat” on tutkimusten valossa melko mustavalkoinen ajatus

Elimistön kalorienpoltto riippuu monista tekijöistä, kuten syödyn ruoan tyypistä, kehon aineenvaihdunnasta ja suolistobakteeristosta.

Erään tutkimuksen mukaan jopa identtiset kaksoset voivat reagoida hyvin eri tavoin samoihin ruokiin.­

17.11. 15:20

Syö vähemmän kuin kulutat, kuluu vanha laihduttamisen kaava. Näin suoraviivaisessa ajattelussa on monta mustaa aukkoa. Uusimpien tutkimusten perusteella tiedetään, että kalorit eivät käyttäydy kaikkien kehossa samalla tavalla.

Elimistön kalorienpoltto riippuu monista tekijöistä, mukaan lukien syödyn ruoan tyypistä, kehon aineenvaihdunnasta ja suolistobakteeristosta, kertoi taannoin lihavuuteen erikoistunut tohtori Fatima Cody Stanford Harvardin yliopiston raportissa.

Jopa identtiset kaksoset, jotka jakavat täysin saman geeniperimän ja joilla on usein sama elinympäristö ja samoja kokemuksia, voivat reagoida hyvin eri tavoin samoihin ruokiin. Tämä ilmeni viime vuonna Lontoon Kings College yliopiston PREDICT-1-tutkimuksessa.

Joillakin osallistujilla havaittiin aterian jälkeen nopea ja pitkäaikainen verensokerin ja insuliinin nousu, mikä liittyy painonnousuun ja diabetekseen. Toisilla samasta ateriasta kohosivat veren rasva-arvot tunneiksi. Se nostaa sydänsairauksien riskiä.

Yksi PREDICT-1-tutkimuksen keskeisin havainto oli, että jopa identtisillä kaksosilla suolistobakteeristo oli vain 37-prosenttisesti yhteneväinen. Tällä on olennainen vaikutus siihen, kuinka paljon kaloreja elimistöön lopulta kertyy ruoasta.

Tutkimuksissa on selvinnyt, että tietyntyyppiset suoliston organismit pystyvät muita paremmin hajottamaan ja hyödyntämään kaloreja tietyistä elintarvikkeista, Standford kertoi.

Hoikan suolistobakteerit ovat erilaiset

International Journal of Obesity -lehdessä 2008 julkaistu tutkimus paljasti, että kahden bakteerilajin, Prevotellan ja Bacteroidesin, suhde suolistossa voi osin määrittää, miten laihdutus onnistuu.

Luonnostaan hoikilla ihmisillä on suolistossaan erityyppisiä organismeja kuin ylipainoisilla.­

Prevotella pilkkoo tehokkaasti kuituja ja hiilihydraatteja. Bacteroidesia löytyy puolestaan ihmisiltä, jotka syövät paljon eläinproteiinia ja rasvaista ruokaa.

Tutkimuksessa 62 koehenkilöä noudatti kuusi kuukautta paljon täysjyvää sisältävää ruokavaliota. Prevotellaa suolistossaan kantaneet menettivät 2,3 kilogrammaa enemmän kehon rasvaa kuin ne, joiden suolistossa oli enemmän Bacteroides-lajia.

Luonnostaan hoikilla ihmisillä on suolistossaan erityyppisiä organismeja kuin ylipainoisilla.

Lihavuustutkijan, sisätautien erikoislääkärin Aila Rissasen mukaan suolistobakteerien siirtäminen hoikalta ihmiseltä lihavalle ihmiselle on johtanut joissakin tutkimuksissa lihavien ihmisten laihtumiseen.

Pitkälle prosessoitua ruokaa syödään enemmän

Myös elintarvikkeiden jalostusasteisiin on aiheellista kiinnittää huomiota.

Cell-lehdessä viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa 20 henkilöä jaettiin kahteen ryhmään. Kummallekin ryhmälle tarjottiin samanlaisia aterioita, joissa oli sama määrä kaloreja, sokeria, suolaa, rasvaa ja hiilihydraatteja. Ateriat erosivat kuitenkin siten, että toisen ryhmän ateriat olivat pitkälle jalostettuja, kun taas toiset söivät jalostamattomia elintarvikkeita.

Kahden viikon kuluttua ryhmät vaihtoivat syömistapaa päittäin. Molemmissa ryhmissä koehenkilöitä kehotettiin syömään sen verran kuin tunsivat hyväksi.

 Nälkä voi kasvaa valtaviin mittasuhteisiin: ihminen ajattelee jatkuvasti ruokaa tai näkee siitä unta.

Kun osallistujat söivät jalostettuja ruokia, he söivät keskimäärin 500 kilokaloria enemmän päivässä ja heidän painonsa nousi keskimäärin 0,9 kiloa kahden viikon tutkimusjakson aikana. Samojen ihmisten kaloriensaanti puolestaan väheni silloin, kun he söivät jalostamattomia ruokia.

Tutkijat arvioivat, että jokin ultraprosessoiduissa elintarvikkeissa laittaa ihmiset syömään nopeammin.

Elimistö tekee kaikkensa välttääkseen energiavajetta

Liikunnalla on tavallisesti vain avustava rooli kalorinpoltossa, sillä perusaineenvaihdunnan osuus kaikesta kalorinpoltosta käsittää 70–80 prosenttia. Isokokoisella henkilöllä se tarkoittaa noin 2 000 kilokaloria päivässä.

Jos on laihdutettu aiemmin, lihasmassan määrä on todennäköisesti vähentynyt. Sitä kautta myös perusaineenvaihdunnan taso on todennäköisesti pudonnut muutamalla prosentilla. Elimistö tekee kaikkensa välttääkseen energiavajetta, valaisee ravitsemusasiantuntija Patrik Borg. Elimistön toiminnan hidastuessa se yrittää saada ihmisen syömään enemmän.

– Seurauksena on väsymys ja nälkä. Nälkä voi kasvaa valtaviin mittasuhteisiin: ihminen ajattelee jatkuvasti ruokaa tai näkee siitä unta.

Borg puhuu niin kutsutun intuitiivisen ruokailun puolesta. Sen kulmakivi on opetella tunnistamaan aito nälkä ja kylläisyys. Monilla nämä keskeiset kehosignaalit eivät toimi riittävästi. Syynä on tyypillisesti jatkuva laihduttaminen, Borg selvittää.

Jotta nälkä ja kylläisyys tulisivat tunnistetuksi, sille täytyy luoda edellytykset. Tärkeimpiä osa-alueita ovat stressinhallinta, riittävä määrä lepoa ja unta sekä tasainen ateriarytmi koko päivän.

– Pidetään kiinni opituista ruokarytmeistä ja ruuan yleislaadusta, mutta aletaan syödä nälän mukaan eli useinkin hieman enemmän, Borg selvittää.

Monissa kylläisyyttä ylläpitävissä ja ravinteikkaissa ruoissa kuten täysjyväpuuroissa ja pähkinöissä on suhteellisen reippaasti kaloreita. Borgin mukaan tällaisten ruokien kaloreilla ei kuitenkaan ole painonhallinnan kannalta ratkaisevaa merkitystä.

Niitä kannattaa ehdottomasti syödä niiden terveellisyyden vuoksi, Borg tähdentää.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?