Lääkärin antamat vaihtoehdot pysäyttivät – näin Salla, 46, pudotti 20 kiloa: ”Ei tarvita saleja tai tiukkoja dieettejä” - Laihdutus - Ilta-Sanomat

Lääkärin antamat vaihtoehdot pysäyttivät – näin Salla, 46, pudotti 20 kiloa: ”Ei tarvita saleja tai tiukkoja dieettejä”

Ylipainon pudottaminen ja tupakoinnin lopettaminen näkyy monin tavoin Sallan terveydessä.

”Minä olen näyttänyt itselleni ja muille, että ei tarvita saleja ja tiukkoja dieettejä.”­

15.9.2020 16:08

Elämäntapamuutos lähti lääkärin sanoista: ”Kolesteroli- ja maksa-arvosi ovat hieman koholla. Laihdutatko vai alatko popsia lääkkeitä?”

– Valitsin laihduttamisen, kertoo Salla, 46.

Elämäntaparemontti sai vauhtia korona-ajan kynnyksellä, muttei varsinaisesti sen takia. Muutos oli alkanut jo talvella vuotta aiemmin. Salla onnistui laihduttamaan kymmenen kiloa.

– Arvot paranivat, ja seuraavat nuhteet tulivat tupakoinnista. Lopetin. Siltä istumalta, mutta henkisesti annoin itselleni luvan herkutella.

Paino tuli takaisin, ja lopulta tupakointikin palasi kuvioon muutamaksi viikoksi.

Syyskuu 2019. ”Päätös lopulliseen elämäntaparemonttiin oli tämä kuva”, Salla kertoo.­

Syyskuussa 2020 lenkille menossa. Painoa on tippunut yli 20 kiloa.­

”Aina isompi”

Raskaudet olivat vieneet Sallan ylipainon puolelle. Hän sai välillä kiloja tiputettua, mutta kuopuksen jälkeen paino alkoi hitaasti karttua takaisin.

– Olen aina ollut isompi kuin hoikat ystäväni, Salla kertoo.

– Koska olen ollut jo useita vuosia sinut itseni kanssa, en antanut ylipainon sinänsä määritellä itseäni, mutta valehtelisin, jos väittäisin, etten välillä peiliin katsoessani olisi halunnut olla terveemmän ja hyvinvoivemman näköinen.

Kunto oli niin surkea, että pienistäkin ponnisteluista tuli hiki.

– En voinut kerta kaikkiaan hyvin. Myös jatkuva ylensyönti ja ähky saivat olon entistä ikävämmäksi. Koska muistoissa oli aiemmin onnistunut painonpudotus, jossa silloin ei valitettavasti mieli pysynyt mukana, eikä se ollut pysyvä, tiesin, miten paljon paremmin voin hoikempana ja jaksavana.

Tammikuun alussa Salla sai tarpeekseen, ja päätti muuttaa elämäntapansa pysyvästi.

 Pienetkin valinnat vaikuttaa terveyteen.

Syömiset kuntoon

Päähuomion Salla kiinnitti ruokailutottumuksiin, jotta tupakoinnin lopettamisen myötä lisääntyneet mieliteot eivät nostaisi painoa.

– Kaivoin naftaliinista esiin sykemittarini ja asetin tavoitteeksi ottaa edes 7000 askelta päivässä.

Syömisiä Salla alkoi seurata ilmaisella sovelluksella.

– Lähdin jopa kävelylle. Tosin liikuntasuoritteeksi riitti pelkkä isoissa automarketeissa kiertely, mutta kertyihän siinäkin askelia. Olin rapakunnossa!

Tupakoimattomuus kiristi hermoja, muttei enää yhtä pahasti kuin kesällä 2019. Silloin Salla koki tuskanhetkiä.

– Tupakointi oli ollut niin monta vuotta osa identiteettiäni, että sen lopettaminen oli haasteellista.

Salla oli aina ollut raskaus- ja imetysajat polttamatta, mutta ”jotenkin ajautunut aina piireihin, joissa poltettiin”.

– Tupakkapaikallahan on aina ne parhaat jutut. Olihan varsinkin äitini nakuttanut lopettamisesta jo monta vuotta, mutta halu piti löytyä itsestäni. Olin miettinyt lopettamista useampaankin otteeseen, mutten aiemmin ollut valmis siihen.

Lopettamiseenkin tarvittiin terveydenhoitajan saarna ja kysymys: ”Kun veriarvot on kunnossa, mitä lupaat muuttaa seuraavaksi?”

– Näin puolentoista vuoden savuttomuuden jälkeen voinen vaan kysyä itseltäni, miksi olin niin tyhmä, etten tehnyt sitä aiemmin. Eihän se helppoa ollut, mutta ei niin kamalaakaan.

Salla lähtöpainostaan tähän päivään.­

”Entiset asiat eivät maistu enää hyvälle”

Syömisiin Salla teki selviä muutoksia: hän järkevöitti annoskoot ja jätti pois rasvaiset iltapalat.

– Suklaa on vaihtanut muotoa ja löytänyt korvikkeen esimerkiksi suklaaproteiinivanukkaasta. Toki syön välillä edelleenkin herkkuja, mutta hallitusti ja kohtuudella. Periaatteessa en siis ole kieltänyt itseltäni mitään, vaan ottanut kannan, että kaikkea voi syödä kohtuuden rajoissa. Mutta on se niinkin, että enää ei tee mieli rasvaisia piirakoita tai pizzaa.

Punaisen lihan sijaan Salla suosii kalaa tai kanaa.

– Entiset asiat eivät vain välttämättä enää maistu hyvälle. Jos esimerkiksi reissussa tulee syötyä vähän epämääräisesti, niin kotiin palatessa mieleni tekee enemmänkin salaattilounasta kuin sitä, että jatkaa noutoruualla.

Luontopolulla yli 10 kiloa kevyempänä. Salla kiittää ystäviään: ”Viikoittain on ilmoitettu paino toisillemme, ja hädänhetkellä saatu vertaistukea suuntaan jos toiseen”.­

Edellä sohvalle jääneitä

Viikot kuluivat, ja paino alkoi pudota. Liikunta lisääntyi. Salla jaksoi ja voi koko ajan paremmin.

– Syntymäpäivänäni helmikuussa lähdin ensimmäistä kertaa tietoisesti yli tunnin kävelylle. Aurinko paistoi, ja oli ihana ulkoilla. Vauhti ei ollut huimaava. Sporttimimmit juoksivat rantaraitilla ohi suhahtaen. Hävetti, mutta ajattelin olevani joka tapauksessa kierroksen edellä niitä, jotka olivat jääneet sohvalle. Tästä tulikin mottoni pitkäksi aikaa.

Lahjaksi mieheltään Salla sai uuden sykemittarin, mikä antoi lisämotivaatiota liikunnan lisäykseen. Paino putosi ja kunto koheni.

Samoihin aikoihin maailmalta alkoi kuulua koronauutisia.

– Mietin, miten hyvin alkaneen elämäntaparemonttini käy, jos Suomi suljetaan. Puhuin miehelleni juoksumatosta. Kuin saduissa, miehen työkaveri oli luopumassa omastaan, ja matto muutti meille hyvin huokeaan hintaan. Enää ei haitannut, jos ulkonaliikkumiskielto tulisi. Myöskään huono keli ei ollut esteenä. Vaikka mieluiten lähdin ulos, jos vain mahdollista.

Koronan langettama varjo sai Sallan huolestuneeksi. Perheestään, itsestään ja koko tilanteesta.

– Valehtelisin, jos väittäisin, ettei se olisi vaikuttanut arkeen ja elämäntaparemonttiini. Kävin kaupoissa ja suljetuissa tiloissa vain pakosta. Lenkkeillessä pidätin hengitystä, kun muita tuli vastaan tai ohitti.

Ulkoilun viihdykkeeksi löytyivät kuitenkin myös luontopolut, joita Salla alkoi kiertää miehensä kanssa. Poluilla sai yleensä olla rauhassa.

– Yksin liikkuessa äänikirjat toimivat erinomaisena viihdykkeenä. Samalla sain hyviä ideoita mahdollisesti joskus ilmestyvään kolmanteen dekkariini.

Huhtikuussa Salla päätti ottaa härkää sarvista. Hän uskaltautui valmentajan vastaanotolle kehonkoostumusmittaukseen.

– Tulos ei ollutkaan ihan niin paha kuin olin pelännyt. Mutta eihän se tietenkään hyväkään ollut. Personal trainer vahvisti muutenkin pari mieltäni vaivannutta asiaa ravinnosta ja liikunnasta. Lisäksi sovimme, että hän tekee minulle lihaskuntoharjoitukset, joita voi tehdä kotona.

Ohjeet olivat toimivat ja liikkeet selkeät.

– Niiden tekeminen onnistui missä vain. Kotona olohuoneessa, takapihalla, mökillä tms. Kunhan vain kahvakuula ja vastuskuminauhat olivat mukana. Siitä lähtien, kerran tai kaksi viikossa aloin treenata lihaskuntoa.

Kesällä Salla alkoi tehdä ystävänsä kanssa pitkiä kävelylenkkejä parikin kertaa viikossa.

– Yhdessä liikkuminen oli mukavampaa. Miehen kesäloman aikana annoin myös itselleni luvan hieman höllätä, mutta puolessa vuodessa olin jo oppinut terveelliset valinnat.

Liikunnasta tuli päivittäistä. Kipuoireyhtymä fibromyalgiakaan ei saanut Sallaa jäämään sohvanpohjalle.

”Voin erinomaisesti”

Kuntotestin tulos kertoo, että Sallan kunto on kehittynyt huonon ja välttävän kautta hyväksi. Hän on pudottanut lähtöpainostaan reilut 20 kiloa.

Matkaa normaalipainoon on vielä, mutta sitä kohti Salla aikoo edetä. Pääpaino on liikunnassa.

– Jaksan ja voin erinomaisesti. Liikuntakärpänen on puraissut. En todellakaan olisi tammikuussa uskonut vetäväni päälleni trikoita ja hölkkääväni seitsemää kilometriä. Jos joku olisi ennustanut, olisin luvannut syödä ne trikoot.

Haasteena on pään mukana pysymisessä projektissa.

– Onneksi olen ymmärtänyt ottaa kuvia. Niistä tajuaa itsekin ruumiinrakenteen muutoksen.

Tietoa terveellisestä ruuasta Sallalla on kyllä ollut, mutta terveellisen syömisen toteutus on ontunut.

– Minua ärsyttävät kaikkitietävien neuvot terveellisistä ja juuri ”oikeista” tavoista laihtua. Varsinkin niiden, jotka eivät ole itse koskaan olleet oikeasti lihavia. En väitä, ettei ruoka-aineilla, ravintopitoisuuksilla tai muilla ole merkitystä, mutta kukaan ei voi tulla käskemään syömään näin tai noin.

Ravintokorvikkeet ovat Sallan mielestä ”silkkaa roskaa”.

– Kyllä se on oikea ruoka, joka vie maaliin ja kohti terveellistä elämäntapaa. On vain löydettävä halu tutkia, kyseenalaistaa ja toteuttaa asiat niin kuin ne itselle sopivat ja tuntuvat luonnollisilta.

Jokaisella on avaimet omaan onneensa.

– Liikkua voi luonnossa ja ulkona mielin määrin, vain mielikuvitus on rajana. Eikä aina ole pakko kävellä tai pyöräillä, voi vaikka keksiä palloleikkejä tai kantaa kahvakuulat ulos.

Tiukkoja dieettejä ei tarvita

– Minä olen näyttänyt itselleni ja muille, että ei tarvita saleja tai tiukkoja dieettejä. Kyse on omista valinnoista. Uusimmat kontrolliverikokeiden tulokset olivat loistavia. Parannettavaa jäi vielä kolesteroliarvoon, joka oli hieman rajojen yläpuolella.

Tähän vaikuttanee se, että kesälomalla herkut maistuivat normaalia enemmän.

– Tulos on kuitenkin esimerkki siitä, miten pienetkin valinnat vaikuttaa terveyteen. Se antaa hyvän syyn palata projektin pariin.

Kohentunut olo antaa myös hyvän syyn jatkaa.

– Oloni ennen oli aika väsynyt. En jaksanut tehdä mitään ylimääräistä, ja arkiaskareetkin olivat pakkopullaa. Olo tuntui turpealta ja vetämättömältä.

Liikkumaan ei tehnyt mieli, Salla hakeutui mieluummin rakkaan viereen sohvannurkkaan herkkujen kanssa.

Nyt on toisin.

– Tunnen oloni jälleen ihmismäiseksi. Olen todella paljon energisempi. Jos perheeltä kysytään, niin ehkä jopa raivostuttavalla tavalla. Jaksan aivan eri lailla tehdä arkiaskareita, ja enemmänkin. Liikunta on tullut mukaan päivittäiseen elämään. Enää ei hengästytä portaiden nouseminen tai ärsytä, jos johonkin ei pääse autolla viereen.

Vaateostokset eivät tosin edelleenkään innosta.

– Mutta ne, mitä on ollut hankittava entisten jäätyä isoiksi, ovat nostaneet motivaatiota, koska ne ovat normaalikokoisia ja sujahtavat päälle. Kaikin tavoin voin ja jaksan hyvin.

Oletko sinä tehnyt elämänmuutoksen? Lähetä kuvat ja tarinasi: noora.valkonen@iltasanomat.fi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?