Susanne, 38, pudotti 20 kiloa – veriarvot ja jaksaminen menivät täysin uusiksi, mutta suurin muutos tapahtui mielialassa - Laihdutus - Ilta-Sanomat

Susanne, 38, pudotti 20 kiloa – veriarvot ja jaksaminen menivät täysin uusiksi, mutta suurin muutos tapahtui mielialassa

Susannelle oli tärkeää se, että painonpudotuksen aikana hän tunsi tekevänsä elämänmuutosta eikä olevansa laihdutuskuurilla.

Vasen kuva Susanne Leinosesta on otettu vajaat kymmenen vuotta sitten ja oikea tänä kesänä.­

15.7. 13:23

Herkuttelua, juhlimista ja pitkiksi venähtäneitä ateriavälejä.

Sellaista turkulaisen Susanne Leinosen, 38, arki oli ennen hänen esikoistyttärensä syntymää.

– Söin herkkuvoileipiä aamulla ja illalla ja mahdollisesti päivälläkin. Herkkuleivät runsailla täytteillä, kuten maksamakkaralla ja juustolla, olivat silloin arjen luksustani, ja vapaalla ollessani kävin paljon juhlimassa, Susanne kertoo.

Ateriavälit olivat pitkiä, ja siksi usein tuli syötyä liian isoja annoksia.

– Kun tankkasin, todella tankkasin vatsan täyteen, hän muistelee.

”Päätin, etten palaa töihin enää ylipainoisena”

Parikymppisenä Susanne oli aina runsaasti ylipainoinen.

– Olen reippaasti alle 160-senttinen, ja painoin lähemmäs 80 kiloa. Se oli lyhyelle ihmiselle valtava paino kantaa.

Susanne Leinonen kuvassa vasemmalla vajaat kymmenen vuotta sitten ja oikealla tänä kesänä.­

Käännekohta tapahtui vuonna 2012, kun Susanne odotti esikoistaan. Hoitoalalla työskentelevä nainen kuunteli järkyttyneenä työkavereiden puheita siitä, miten raskauskiloista ei pääse eroon.

– Todella kauhistuin ja säikähdin, että mitä minulle oikein tulee tapahtumaan, kun ylipainoa on jo ennestään, ja sen päälle tulevat vielä raskauskilot.

– Silloin päätin, että kun palaan töihin yhdeksän kuukauden jälkeen, en mene sinne enää ylipainoisena ja niin, että inhoan itseäni.

Nämä muutokset Susanne teki

Susanne aloitti elämänmuutoksensa aivan tavallisilla kävelylenkeillä.

– Kun niitä olin jonkin aikaa tehnyt, otin salijäsenyyden. Siihen sai kylkiäisiksi ruokavalio-ohjelman ja yhden personal trainerin tapaamisen.

Ruokavalio perustui tavalliseen arkiruokaan. Höttöruokien tilalle tuli proteiinia, hyviä rasvoja ja laadukkaita hiilihydraatteja.

– Niin sanotusti turhat sörsselit jäivät pois.

Aluksi viisi kertaa päivässä syöminen kauhistutti eikä kuulostanut siltä, että paino näin voisi pudota.

– Noudatin kuitenkin tarkkaan ohjeita ja näin itsekseni tiputin seitsemän kiloa.

Susanne muistuttaa, että painonpudotuksessa on pakko olla myös hiukan itsekäs – muuten arkea ei saa järjestettyä niin, että on aikaa käydä salilla ja syödä laadukkaasti.­

Seuraavat 7 kiloa Susanne karisti nettivalmennuksessa, ja tiukassa olleet viimeiset 5–6 kiloa lähtivät salilta löytyneen valmentajan avulla.

– Kaikkiaan puolitoista vuotta meni siihen, että tiputin 80 kilosta reippaasti yli 20 kiloa. Pienimmilläni olin mielestäni jo liiankin pieni – sen jälkeen olen saanut lihaksia, ja paino on muutaman kilon noussut.

”En halunnut kaalikeittodieettejä enkä karppausta vaan elämäntavan”

Susannelle oli tärkeää se, että painonpudotuksen aikana hän tunsi tekevänsä elämänmuutosta eikä olevansa laihdutuskuurilla.

– En halunnut mitään kaalikeittodieettejä enkä karppausta, vaan halusin tehdä niin, että tämä oikeasti jää minulle elämäntavaksi.

– Nykyään ruokavaliooni kuuluu perunaa, kanaa, salaattia ja smoothieita – eli normaalia ruokaa. Salilla käyminen on elämäntapa, ja ne kerrat vuodessa, kun käyn ulkona juhlimassa, ovat laskettavissa yhden käden sormilla.

Susanne sanoo, että oman tarinan kertominen jopa hiukan hävettää, mutta hän haluaa jakaa kokemuksensa siksi, että joku toinenkin voisi motivoitua elämänmuutokseen.­

Yllätyksenä painonpudotuksessa tuli se, miten rankka urakka on henkisesti.

– Saat paljon positiivista palautetta – mutta saat myös negatiivista palautetta ja kateutta ja kuulet kommentteja, että ”ai vieläkö sä laihdutat?” Hyvä valmentaja on onneksi ollut tukenani näissä tilanteissa, Susanne kiittää.

”Minulle onnen toi se, että olen nyt paremmassa kunnossa”

Vaikka ulkoinen muutos on ollut valtava, se ei kuitenkaan ole suurin muutos, jonka Susanne on käynyt läpi.

– Pääsin eroon ylipainosta mutta myös itseinhosta. Se oli henkisesti raskas taakka kantaa, enkä halunnut siirtää sellaista minäkuvaa tyttärelleni.

Susanne kertoo aina olleensa iloinen, puhelias ja empaattinen.

– Luulen, ettei lähipiirini aiemmin edes tiennyt sitä, miten paha olo minulla oikeasti oli, koska iloisuudella ja huumorintajulla piilottelin sitä.

Itsetunnon kanssa Susanne myöntää tekevänsä edelleen töitä, ja hän muistuttaakin, ettei pelkkä laihtumien automaattisesti tuo onnea.

– Minulle onnellisuuden toi se, että olen nyt paremmassa kunnossa. Terveyteni muuttui, kaikki veriarvoni menivät uusiksi. Jaksan myös paremmin tehdä työtäni hoitoalalla ja touhuta perheeni kanssa enkä tarvitse enää päiväunia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?