Näin lihavuuden hoito on mullistunut 2010-luvulla – yhdestä asiasta ei puhuttu ollenkaan vielä kymmenen vuotta sitten - Laihdutus - Ilta-Sanomat

Näin lihavuuden hoito on mullistunut 2010-luvulla – yhdestä asiasta ei puhuttu ollenkaan vielä kymmenen vuotta sitten

Professori Kirsi Pietiläinen listasi viime vuosikymmenen tärkeimmät oivallukset painonpudotuksessa ja lihavuuden hoidossa.

Laihduttamisen tulisi vaikuttaa terveyteen suotuisasti. Jos se sen sijaan lisää pahaa oloa, ei laihduttamista voi suositella.­

2.3.2020 8:07

Suurin muutos lihavuuden hoitamisessa on kymmenen viime vuoden aikana tapahtunut asenteessa, sanoo Helsingin yliopiston lihavuustutkimusyksikön professori Kirsi Pietiläinen.

– Kehomyönteisyydestä ja painoneutraalista lähestymistavasta lihavuuteen ei oikeastaan puhuttu ollenkaan vielä kymmenen vuotta sitten. Nykyään ymmärretään, että laihtuminen ei ole hoidossa itseisarvo, vaan tilannetta tarkastellaan entistä laajemmasta näkökulmasta.

Pietiläinen on itse johtanut tutkimusryhmää, joka kehittää yksilöllisiä lihavuushoitoja tutkimalla rasvakudoksen mitokondrioiden aktiivisuutta. Ryhmässä on mukana tutkijoita Helsingin yliopiston lisäksi Itä-Suomen ja Turun yliopistoista.

– Kehon matala-asteisen tulehduksen keskeinen syy on mitokondrioiden vajaatoiminta. Jatkossa saamme lisää tietoa siitä, miten rasvakudoksen mitokondriot käyttäytyvät esimerkiksi laihduttaessa tai lihavuusleikkauksessa, ja miten tätä tietoa voisi hyödyntää lihavuudenhoidossa.

 Useimmat tietävät, mitä pitäisi tehdä, että laihtuisi, mutta se on silti vaikeaa.

Kirsi Pietiläinen listasi viime vuosikymmenen tärkeimmät oivallukset painonpudotuksessa ja lihavuuden hoidossa.

1. Psykologiset tekijät

Laihduttamisen tulisi vaikuttaa terveyteen suotuisasti. Jos se sen sijaan lisää pahaa oloa, ei laihduttamista voi suositella.

Henkisen puolen ja arjen psykologisten tekijöiden ymmärrys on tärkeää, jotta tuloksiin voidaan päästä. Mikä vaikeuttaa painonhallintaa? Millaisia psykologisia kuormitustekijöitä laihtumaan pyrkivän ihmisen elämässä on, esimerkiksi stressiä tai unenpuutetta? Lisäksi otetaan huomioon sosioekonomiset tekijät elämäntapojen muokkaajina.

– Useimmat tietävät, mitä pitäisi tehdä, että laihtuisi, mutta se on silti vaikeaa. Silloin terveydenhuollon ammattilaisen pitäisi ottaa asiat esille myönteisellä tavalla, kunnioittavasti mutta napakasti ja kuunnellen potilaan elämäntilannetta. Jokainen on kuitenkin itse oman elämänsä paras asiantuntija eikä tässä kaivata besserwissermäistä neuvojaa, vaan pikemminkin valmentajaa.

2. Uusia lääkkeitä

Lihavuuden hoitoon on tullut kaksi uutta lääkettä, jotka ovat Kirsi Pietiläisen mukaan mullistaneet hänen työnsä.

Tabletteina nautittava Mysimba ja pistoksina kerran vuorokaudessa annettava Saxenda vaikuttavat ruokahaluun ja pienentävät isojen annoskokojen himoa.

– Tätä on odotettu todella pitkään, koska monet ihmiset eivät pysty tekemään muutoksia elintapoihinsa nälän tunteen tai ruoanhimon takia.

Lääkkeitä ei ole tarkoitettu lievästi ylipainoisille, vaan selkeästi lihaville, ja ne ovat Pietiläisen mukaan kallis hoitomuoto.

– Lääkkeet eivät ole Kela-korvattavia, joten täytyy olla aika paksu lompakko, että niitä voi käyttää. Hoitojaksokin on tyypillisesti vuoden mittainen, joten hoidolle tulee hintaa.

3. Leikkauksia aiempaa enemmän

Lihavuusleikkaukseen pääsemisestä on parannettu, ja nykyisin pystytään leikkaamaan aiempaa enemmän potilaita.

 Solujen toimintaa ymmärtämällä voimme selvittää esimerkiksi, miksi laihtuminen on niin vaikeaa ja miksi kilot tulevat laihdutuksen jälkeen niin helposti takaisin.

Leikkausmäärien kasvu johtuu entistä tehokkaammasta prosessista, eli jokaista työvaihetta on hiottu siten, että tyhjäkäyntiä on mahdollisimman vähän.

– Verkon kautta saatava valmennus ennen leikkausta ja seuranta sen jälkeen ovat vähentäneet päivystyskäyntejä 50 prosenttia, koska ongelmiin voidaan nyt puuttua entistä aiemmin. Myös potilaiden soitot ja kontrollikäynnit ovat vähentyneet, koska he saavat milloin tahansa verkkopalvelusta ajantasaista ja oikeaa tietoa esimerkiksi ruokavalioon ja tavanomaisiin leikkauksenjälkeisiin tuntemuksiin liittyen.

4. Digihoito ja datalaihdutus

Datan avulla laihduttaminen on eräänlaista numeroilla johtamista, joka kertoo pyrkimyksestä perustella tarkasti tekemänsä valinnat. Laihduttamiseen on tarjolla lukemattomia apuvälineitä ja sovelluksia, jotka voivat helpottaa esimerkiksi saatujen ja kulutettujen kaloreiden seurantaa. Ne kuitenkin vaativat sinnikkyyttä ja motivaatiota, mikä saattaa yksin laihduttaessa olla koetuksella.

– Terveydenhuollon on ollut vaikea vastata tähän trendiin, mutta muutaman vuoden ajan HUSin Painonhallintatalo on tarjonnut potilailleen etälaihdutusta, jossa saa ilmaiseksi hoito-ohjelman ja valmennusta. Mukana on 15 valmentajaa, jotka huolehtivat, että hoito jatkuu ympäri vuoden, Kirsi Pietiläinen sanoo.

Viime vuonna Painonhallintatalon digilaihduttajia oli 1 500, ja tänä vuonna heitä odotetaan olevan pari tuhatta. Hoitoon pääsee lääkärin lähetteellä.

– Suurin osa on sellaisia, jotka eivät muuten olisi saaneet minkäänlaista hoitoa. Tämä on herättänyt paljon kansainvälistä huomiota, ja keväällä julkaisemme siitä tutkimustuloksia.

5. Aktiivinen rasvakudos

Aiemmin ajateltiin, että rasvakudos on laiskaa eikä siksi kovin kiinnostava lihavuustutkimuksen kohde. Tuoreissa suomalaistutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että mitokondriot eli solujen aineenvaihdunnasta vastaavat soluelimet reagoivat lihomiseen ja laihtumiseen.

– Solujen toimintaa ymmärtämällä voimme selvittää esimerkiksi, miksi laihtuminen on niin vaikeaa ja miksi kilot tulevat laihdutuksen jälkeen niin helposti takaisin. Se on uusi ja merkittävä löytö lihavuustutkimuksessa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?