Sari, 41, pääsi lihavuusleikkaukseen, kiloja lähti 53: ”Voin syödä korkeintaan 1,5 desin annoksia”

Julkaistu:

Lihavuusleikkaus
Sari Veijonen sai kuulla vähättelyä ennen lihavuusleikkaukseen pääsyään. – Tuntui, että terveydenhuollossa olin vähän heittopussi, hän sanoo.
Vaikka pieksämäkeläinen Sari Veijonen, 41, on kulkenut aina pystypäin, vielä puolitoista vuotta sitten kilot olivat hänelle riippakivi. Fyysisesti raskaimmalta olo tuntui, kun vaaka näytti 125 kiloa. Henkisesti pahinta oli paini julkisen terveydenhuollon ja Kelan kanssa.

– Toisaalla minua patistettiin selkä- ja polvivaivojeni takia työkyvyttömyyseläkkeelle, ja toisessa päässä paino-ongelmaani suhtauduttiin vähätellen.

Sisupussina Sari ajatteli, että ei ainakaan eläkkeelle.

– Se ei olisi ollut edes taloudellisesti mahdollista, sillä asuin yksin neljän lapseni kanssa hän sanoo.

Sari alkoi puhua terveyden­huolto­henkilö­kunnalle lihavuus­leikkaus­toiveestaan ensim­mäisen kerran vuonna 2014. Vastaukseksi tuli dieetti­ohjeita ja Sari tapasi ravinto­terapeutin.

– Tuntui, että julkisessa terveyden­huollossa olen koko ajan vähän heitto­pussi. Lääkärit vaihtuivat alueen lääkäri­pulan vuoksi, eikä missään otettu koppia kokonaisuudesta.

Painoa oli kertynyt kuin varkain

Sari joutui todistelemaan kerta toisensa perään, että hänellä ei ole ahmimis- tai muita syömishäiriöitä.

– Selkävaivojeni takia minua neuvottiin olemaan nostelematta mitään painavampaa, mutta ei se olisi ollut mahdollista, sillä olen lähihoitaja.

Painoa Sarille oli kertynyt kuin varkain. Kun hän sai neljännen lapsensa, raskauskilot eivät kadonneet enää kuten aiempien synnytysten jälkeen. Ympärillä pyöri neljä pikkulasta: esikoinen aloitti esikoulun samana päivänä, kun kuopus syntyi.

– Jäin yksinhuoltajaksi aika pian pienimmän pojan synnyttyä. Sitä ennen olin tykännyt liikunnasta, mutta yksinhuoltajana en ennättänyt muuta kuin ulkoilla rattaiden kanssa.

 

Kokoni on pienentynyt XXXL:stä ja XXL:stä M- ja S-kokoihin ja kiloja on lähtenyt 53.

Sarin väsymysoireet ja edelleen nousussa ollut paino selittyivät kilpirauhasen vajaatoiminnalla.

– Painoa tuli kymmenen kiloa kuukaudessa, eikä se tippunut lääkityksen alettua.

Paheita hänellä oli kuukausittain muutaman irtokarkkipussin verran.

– Esimerkiksi alkoholista en ole koskaan välittänyt. Olen ottanut korkeintaan lasillisen – ja aivan yhtä mielelläni olen ollut muille kuskina.

Liikakilot uuvuttivat ja rajoittivat

Uuden puolisonsa silmissä Sari näytti kauniilta isokokoisenakin, mutta häntä itseään harmitti se, että liikakilot toivat mukanaan uupumusta.

– Hengästyin hetkessä, enkä voinut esimerkiksi käydä ratsastamassa, koska olin niin painava.

Jos Sarilla olisi ollut varaa, hän olisi mennyt lihavuusleikkaukseen yksityisesti.

– Tiedän monia, jotka ovat käyneet yhdessä tietyssä sairaalassa Virossa.


Lihavuusleikkausprosessi eteni lopulta gynekologin avustuksella.

– Sain lähetteen Pohjois-Karjalan keskussairaalaan, jossa minulta otettiin verikokeita ja selvitettiin, että leikkaus on mahdollinen.

Ennen sairaalajaksoa Sarille määrättiin erittäin niukkaenergiselle ENE-dieetille.

– Sain ensimmäiset 14 kiloa pois niillä pussikeitoilla.

 

Vatsalaukustani jäi jäljelle niin pieni osa, että voin syödä korkeintaan 1,5 desin annoksia.

Lihavuusleikkaus sujui toivotulla tavalla. Sari meni sunnuntaina sairaalaan ja pääsi keskiviikkona kotiin.

– Monet ovat kuvanneet kokemaansa paljon rankemmaksi – ja onhan leikkauksissa riskinsä. Minä nousin sängystä ja menin sairaalan lihavuusleikkauspotilaiden vertaistukiryhmään jo seuraavana päivänä.

Sari kaivaa puhelimensa muistista piirroksen, josta näkee, mitä vatsalaukun ohitusleikkauksessa tapahtuu.

– Vatsalaukustani jäi jäljelle niin pieni osa, että voin syödä korkeintaan 1,5 desin annoksia, eikä mikä tahansa ruoka sovi enää elimistölle. Kerran maistoin entistä lempiruokaani maksalaatikkoa, mutta siitä tuli niin paha olo, että jouduin makuulle muutamaksi tunniksi.

Kiloja lähti lopulta 53

Etukäteen Sari piti leikkauksestaan matalaa profiilia. Nopea painonputoaminen toi mukanaan uteluja, ja on hänen itsensäkin pitänyt totutella muutokseen.

– Tyttärelläni oli juhlat pian leikkaukseni jälkeen, ja silloin mietin, että mitä otan lautaselle ja että kiinnittääkö kukaan huomiota siihen, miten vähän syön.

Etukäteen arveltiin, että olisi ihanteellista, jos 163-senttisen naisen paino tippuisi 85 kiloon. Alle on mennyt.

– Kokoni on pienentynyt XXXL:stä ja XXL:stä M- ja S-kokoihin ja kiloja on lähtenyt 53.


Edelleenkään hän ei ole ehdoton, mutta entisen karkkipussin sijaan herkutteluun riittää muutama, korkeintaan kymmenen irtokarkkia. Ruoan suhteen Sari tietää ylittäneensä rajansa, jos häntä alkaa aivastuttaa syödessä.

– Niin käy, jos olen ottanut yhdenkin haarukallisen liikaa ruokaa.

Liikkumisesta on tullut monipuolista: Sari käy kuntosalilla, uimassa, sukellusseuran harjoituksissa ja zumbassa.

– Ihmisenä olen kuten ennenkin – aina hyvällä tuulella ja minua on helppo lähestyä.

Huhtikuussa 2018 tehdyn operaation jälkeen on tapahtunut niin paljon hyvää, että leikkausta edeltäneen kamppailun synkimmät hetket ovat jo haihtumassa mielestä.

– Pitkään väitettiin, että kipuni johtuvat painostani, mutta en suostunut uskomaan. Nyt pääsen polvileikkaukseen, jossa hoidetaan synnynnäinen eikä painon aiheuttama vika, Sari kertoo.

Lihavuusleikkaus

  • Suomessa tehdään julkisen terveydenhuollon puolella noin tuhat lihavuusleikkausta vuodessa.
  • Leikkaus ei ole ensimmäinen lihavuuden hoitokeino. Sen edellytyksenä on, että on aiemmin ammattilaisen ohjauksessa onnistunut pudottamaan 5 % painostaan.
  • Leikkaukseen voidaan ryhtyä, jos painoindeksi on vähintään 40 terveellä henkilöllä tai vähintään 35 henkilöllä, jolla on laihduttamista edellyttävä sairaus, kuten esidiabetes tai uniapnea.
  • Hyvin sujunut laihdutusleikkaus lisää huomattavasti terveyttä ja hyvinvointia, mutta suurehkoon leikkaukseen liittyy riskejä. Sadasta leikatusta noin kymmenellä esiintyi leikkaukseen liittyviä välittömiä haittoja, esimerkiksi leikkaushaavan tulehduksia, verenvuotoa ja keuhkotulehduksia.
Lähde: Terveyskirjasto