Kannattaako kalorien laskeminen? Taulukko paljastaa energiapommit ja sen mistä kilot ovat kertyneet

Julkaistu:

Energiankulutus
Jos syöt enemmän kuin kulutat, painosi nousee, vaikka ruokavalio koostuisi pelkästä puurosta.
Ihan sama, saanko kalorit kekseistä tai parsakaalista! No tavallaan, mutta ei aivan.

Tarkastellaanpa asiaa painonhallinnan näkökulmasta. Jos syöt ja juot enemmän kilokaloreja kuin kulutat, painosi nousee. Jos taas kalorit jäävät kulutusta pienemmäksi, laihdut. Tällöin on aika lailla se ja sama, mistä kalorit syöt.

– Onhan näitä kokeiltukin. Kun on ylipainoa ja syö selkeästi vähemmän kuin kuluttaa, voi syödä vaikka keksejä ja laihtua, sanoo laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen.

Parsakaalin ja keksien ravintoarvot ovat kuitenkin liki päinvastaiset. Parsakaalissa on runsaasti hyödyllisiä kivennäis- ja hivenaineita sekä vitamiineja ja kuituja. Kekseistä ne loistavat poissaolollaan ja tilalla saattaa pahimmassa tapauksessa olla runsaasti kovaa rasvaa ja sokeria.

Parsakaali on siis ravinnetiheämpää.

Pidättele nälkää kasviksilla

Parsakaali ja keksi vaikuttavat eri tavoin myös kylläisyyteen. Yhden keksin kalorit voivat olla niin korkeat, että samalla numerolla voisi popsia kulhollisen parsakaalia. Arvaa, kumpi vaihtoehto pitää paremmin nälkää loitolla?

Sitä paitsi keksi voi heittää verensokerin yläilmoihin, mistä se romahtaa yhtä nopeasti alas. Sitten on taas nälkä.

Sekin tiedetään, että kalorit voivat vaikuttaa eri ihmisiin eri tavoin.

– On havaittu, että kalorit eivät käyttäydy kaikkien kehossa samalla tavalla. Tutkimuksia on tehty esimerkiksi siitä, että joillakin ihmisillä illalla syödyt kalorit lihottavat enemmän kuin aamulla syödyt kalorit, Partanen kertoo.



Jos grafiikka ei näy, voit katsoa sen tästä.

Ruoka sulaa eri tavoin

Termogeneesi puolestaan kertoo, miten ruoka sulaa elimistössä. Keho tarvitsee energiaa ravintoaineiden muokkaamiseen, ja on havaittu, että esimerkiksi proteiinien sulatteluun kuluisi enemmän energian kuin rasvan imeyttämiseen. Koska rasvassa on enemmän kaloreita kuin proteiineissa, niiden ”hyötysuhde” on siis huonompi.

Tämä on silti melko pieni yksityiskohta painonhallinnassa kokonaiskakussa.

– Proteiinin merkitys painonhallinnalle perustuu enemmänkin sen kylläisyysvaikutukseen.

Painonpudottajalle parsakaali on sikäli hyvä valinta, koska se sisältää ravinteiden lisäksi vain vähän energiaa.

Monia laihduttajia auttaa se, että mahan saa täyteen, vaikka kalorit eivät ole katossa. Runsas salaatti tai keitto voi tuntua mahassa tuhdilta, mutta se ei välttämättä ole kovinkaan energiatiheä.

Kannattaako kaloreita laskea?

Säännöllisyys, joustavuus, maltilliset annoskoot ja monipuolisuus – näillä pääsee painonhallinnassa jo varsin pitkälle. Etenkin jos ylipainoa on enemmänkin.

Kannattaako kaloreita siis ylipäänsä laskea? Se riippuu omista mieltymyksistä sekä tavoitteista.

– Toiset tykkäävät laskea kaloreita ja saavat siitä raamit ja ymmärrystä. Toisille sopii fiilispohjaisempi syöminen, kylläisyyttä ja ja omaa oloa kuulostellen.

Jos ylipainoa on vain muutamia kiloja, kalorien tarkastelu voi antaa käsityksen siitä, mistä kaikesta energiaa käytännössä kertyy.

Huippu-urheilijat ja tavoitteellisesti treenaavat ovat oma lukunsa. Heille taas riittävä energiansaanti on tärkeää, tai omaa painoa voi joutua tarkkailemaan lajin kisavaateiden vuoksi.

Kulutuksessa isoja eroja

Entäpäs kulutus eli se, kuinka paljon kaloreita päivittäin palaa. Energiankulutuksessa on isoja yksilöllisiä eroja. Kaloreiden palamiseen vaikuttavat muun muassa ikä, paino, pituus ja se, mitä päivän aikana puuhastelee.

– Perusaineenvaihdunta vie 70–80 prosenttia kaloreista. Terveellä tavallisessa ihmisellä se tarkoittaa ainakin 1200 kilokaloria päivässä. Isolla miehellä perusaineenvaihdunta voi olla jopa 2000 kaloria, Partanen kertoo.

Sanotaan, että sykkeiden kohoaminen on merkki siitä, että kalorit roihuavat. Tämäkään ei ole niin yksiselitteistä.

– Jos istut sohvalla katsomassa jännää elokuvaa ja syke nousee, et silti kuluta yhtä paljon kuin kävelylenkillä.
Ankarassa laihduttamisessa ja kärvistelyssä keho voi mennä niin sanotusti säästöliekille. Se tarkoittaa sitä, että energiankulutus hidastuu, jotta hengissä pysyminen on varmempaa.

– Ihmiskroppa on ihmeellinen. Säästöliekkiin voivat kuitenkin vaikuttaa myös muut asiat kuten vähäinen uni ja stressi.

Rasvassa on eniten energiaa

  • Yksi gramma hiilihydraatteja = 4 kcal
  • Yksi gramma proteiineja = 4 kcal
  • Yksi gramma rasvoja = 9 kcal
  • Yksi gramma alkoholia = 7 kcal
Lähde: Ruokatieto

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt