Suomalaistutkimus: Lihominen voi aiheuttaa häiriön aivoihin – ”Ero on merkittävä ja kiistaton”

Julkaistu:

Terveys
Luonnolliseen nälän ja kylläisyyden tunteeseen ei aina voi luottaa.
Eikö nälkä meinaa lähteä syömällä ja hetken päästä tekisi mieli ruokailla jo uudestaan?

Mikäli vyötärölle on kertynyt jo jonkin aikaa ylimääräistä ja mieli on maassa, voivat nämä tuntemukset olla hälytysmerkkejä kiireellisestä tarpeesta elämäntaparemonttiin.

Turun yliopiston aineenvaihduntatutkimuksen professori Pirjo Nuutila on tehnyt pitkään tutkimusta ylipainon vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin ja mielentilaan. Hän on erikoistunut tutkimuksessaan muun muassa lihavuuden vaikutuksiin ruokaan liittyvän mielihyvän kokemisessa.

Lihavuus muuttaa aivojen toimintaa

Nuutilan mukaan suurimmalla osalla vakavasti ylipainoisista ihmisistä mielihyvän kokemuksia tuottavan aivojen opioidijärjestelmän neuroreseptorien määrä on vähentynyt. Ylipaino on siis yhteydessä aivojen kemiallisiin muutoksiin.

Käytännössä tämä johtaa tyytyväisen tunteen vähenemiseen ja puuttumiseen.

Lihomisen taustalla on myös muutoksia aivojen kemiallisissa radastoissa, jotka säätelevät syömistä ja siitä saatua mielihyvää.

– Ylipainoisilla henkilöillä aivojen toiminta, kuten reaktiot erilaisille ruokaärsykkeille, on muuttunut normaalipainoisiin henkilöihin verrattuna. Lihavuus siis muuttaa sekä aivojen toimintaa että aivosolujen välittäjäaineitten määrää, Nuutila sanoo.
Kun ihminen ei tunne yhtä herkästi mielihyvää, näkyy se myös haasteena saavuttaa kylläinen tunne ruokaillessa. Tämä voi johtaa esimerkiksi ahmimiseen.

– Vaikeasti ylipainoisten aivotoiminnassa havaittava ero on merkittävä ja kiistaton.

Muutokset mahdollisia jo normaalipainoisilla

Tällä hetkellä Nuutila selvittää yhdessä professori Lauri Nummenmaan tutkimusryhmän kanssa niitä tekijöitä, jotka voivat altistaa vielä normaalipainoiset nuoret aikuiset lihomiselle.

Tutkimuksessa seurataan tutkimushenkilöiden painoa ja sokeriaineenvaihduntaa viiden vuoden ajan. Seurannalla selvitetään, edeltääkö aivojen mielihyvähäiriö riskiryhmään kuuluvien henkilöiden lihomista ja tyypin 2 diabetekseen tai sen esiasteeseen sairastumista.

Professorin mukaan mielihyvän, nälän ja kylläisyyden tuntemiseen vaikuttavan häiriötilan voi havaita aivoissa jo ennen kuin ylipaino on vakavaa ja elämänlaatua haittaavaa.

– On hyvin todennäköistä, että jo ylipainon varhaisessa vaiheessa aivotoiminnassa on havaittavissa näitä muutoksia.

Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan PET-keskuksessa suoritettavasta tutkimuksesta Nuutila arvioi saatavan tuloksia parin vuoden kuluttua.

Häiriötilasta voi parantua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan vuonna 2017 Suomessa lähes kolme neljäsosaa miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista oli ylipainoisia. Ruokahalun ja mielialan vääristymien voi arvella yleistyvän suomalaisilla työikäisillä kasvavan ylipainon sivuoireena.

Nuutila huomauttaa, että jotain positiivista tilassa silti on: se on korjattavissa.

– Olemme muutama vuosi sitten osoittaneet, että merkittävä laihtuminen lihavuusleikkauksen jälkeen korjaa tilanteen ja palauttaa mielihyväreseptorien määrän.

Vaikka vakavasti ylipainoisilla laihtumisen tueksi haetaan apua jopa leikkauspöydältä, ei parantuminen vaadi aina niin rajuja toimenpiteitä.
Professori kehottaa aloittamaan elämäntapojen korjaamisen kiinnittämällä omaan arkeensa huomiota: kuinka paljon kaloreita syön tai juon sekä kuinka paljon kulutan energiaa ja liikun. Sen jälkeen voi pohtia, missä on korjattavaa ja mikä olisi sopiva tapa itselle kohottaa omaa hyvinvointia.

– Painoa on syytä mitata säännöllisesti, jotta voi tehdä korjausliikkeen energian saannin ja kulutuksen epäsuhtaan hyvissä ajoin.

Terveellisemmät elämäntavat näkyvät kehon lisäksi mielihyvän lisääntymisenä, mikä vaikuttaa myös ruokahaluun.

– Näin vuoden alussa löytyy kaikennäköisiä ohjeita elämäntapamuutoksen tekemiseen. Olennaista ei ole, minkä niistä tavoista valitsee omakseen, vaan se, että tekee pysyvän muutoksen.