Laihdutus

Liian lyhyt yöuni lihottaa – ”Painoa liki kilo lisää jo viidessä vuorokaudessa”

Julkaistu:

Painonhallinta
Alle seitsemän tunnin yöunia nukkuvat aikuiset ovat tutkitusti lihavampia kuin heitä pidempään nukkuvat.
Harva ylipainon kanssa kamppaileva huomaa, että ruoan ja liikunnan lisäksi painonhallinnan yhtälöön vaikuttaa myös uni.

– Niukka tai huonolaatuinen uni lihottaa. Useissa valvotus- ja univajekokeissa on nähty, miten se muuttaa ruokahalun säätelyä ja näkyy painossakin, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori, unitutkija Timo Partonen.

Tutkimukset osoittavat, että alle seitsemän tunnin yöunia nukkuvat aikuiset ovat lihavampia kuin heitä pidempään nukkuvat.

Kuusi tuntia tai vähemmän unta yössä kasvattaa lihavuuden riskin naisilla lähes kaksinkertaiseksi ja miehillä 1,5-kertaiseksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Siihen tutkimus ei vielä anna vastausta, voiko nukkumista korjaamalla laihtua. Partosen mukaan se on kuitenkin selvää, että huono tai riittämätön uni voi vesittää niitä tuloksia, joita saat aikaan syömällä terveellisesti ja liikkumalla.

– Ruokavalion ja liikunnan merkitystä ei voi ohittaa, mutta uni ja nukkuminen on kolmas tärkeä seikka, johon painonhallinnassa tulisi kiinnittää huomiota.

Näläntunne voimistuu ja ruokahalu kiihtyy

Mitä enemmän omasta unentarpeesta nipistää, sitä selvemmin vaikutukset painoon tulevat esiin.

– Ruokahalulla on omavuorokausirytminsä. Illan suussa ruokahalu voimistuu, mikä kuuluu asiaan pitkän valvomisen jälkeen, Partonen kertoo.

Viimeaikaisten havaintojen perusteella univajeisella nälkä iskee tavallista voimakkaammin juuri illan tunteina.

– Se alkaa näyttäytyä hyvin selkeästi noin 15 tunnin valvomisen jälkeen. Kun kova nälkä iskee, useimmat valitsevat tiedostamattaan hiilihydraattipitoista ja rasvaista ruokaa.

Nälän tunteeseen vaikuttaa keskeisesti kaksi hormonia, leptiini ja greliini.

– Leptiinin, jota on valkean rasvakudoksen rasvasoluissa, pitoisuus on univajeessa tavallista pienempi. Greliinipitoisuus taas on suurempi.

– Molempien viesti elimistölle on, että solut tarvitsevat lisää energiaa. Koska ihminen saa energiansa vain syömällä tai juomalla, näläntunne voimistuu ja ruokahalu kiihtyy.

Univajeisen valinnat eivät ole terveellisimmästä päästä

Tyypillisesti univajeinen syö suuremman annoksen kuin pitäisi tai napsii välipaloja koko illan. Elimistö ei kuitenkaan pysty käsittelemään enää tähän aikaan vuorokaudesta kaloreita tehokkaasti.

– Kalorimäärä voi kasvaa hyvinkin suureksi, ja samaan aikaan sisäinen kello, joka rytmittää elintoimintojamme, kääntää aineenvaihduntaa pienemmälle yön ajaksi.

Koska elimistön täytyy kalorimäärästä selvitä, se laittaa ne talteen ihonalaiseen valkoiseen rasvakudokseen. Myös sisäelinten ympärille kertyy rasvaa, mikä näkyy vyötärölihavuutena.

– Kun terveiden koehenkilöiden tarvitsemaa uniaikaa on lyhennetty selkeästi peräkkäisinä öinä, on ilmiö tullut esiin jo muutamassa vuorokaudessa. Painoa on tullut liki kilo lisää jo viidessä vuorokaudessa.

Paitsi elimistön toimintaan, riittämätön uni vaikuttaa myös jaksamiseen.

– Univajeinen tekee tiedostamattaan valintoja, jotka eivät ole terveellisimmästä päästä. Kun toimintatarmo hiipuu, ei jaksa liikkua niin paljon kuin haluaisi eikä ruokavalioon pysty kiinnittämään huomiota niin paljon kuin pitäisi.

Lähde: Lihavuus (Duodecim, 2015)

Nukutko liian vähän?

  • 95 prosentilla aikuisista unentarve on 6–9 tuntia.
  • On myös luontaisesti lyhytunisia ihmisiä, jotka pärjäävät alle 6 tunnin yöunilla, ja pitkäunisia, jotka vaativat yli 9 tunnin unen, mutta heitä on hyvin vähän.
  • Aikuisella selvä merkki riittämättömästä unesta on päiväunien tarve tai torkahtelutaipumus.
  • Jatkuva väsymys päivän aikana ei myöskään ole normaalia.
  • Väsymysoireet viittaavat joko liian lyhyeen tai laadultaan liian heikkoon uneen.
  • Jos nukkumisessa on tapahtunut selkeä muutos aiempaan verrattuna, taustalta voi myös löytyä sairaus.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt