6 huonoa syömisneuvoa, jota ei kannata noudattaa – kiivaasti liikkuneita väitteitä - Laihdutus - Ilta-Sanomat

6 huonoa syömisneuvoa, jota ei kannata noudattaa – kiivaasti liikkuneita väitteitä

Ravitsemuksesta on liikkeellä paljon perusteetonta tietoa.

Juodako maitoa vai ei? Mites onkaan sokerin laita?­

4.2.2019 18:57

Syömiseen liittyy valtava määrä harhaluuloja, ja markkinoille pulpahtaviin trendikkäisiin ruokavalioihin on aina syytä suhtautua maalaisjärjellä.

Tässä joitain kiivaasti liikkuneita väitteitä, joita ei ole syytä niellä sellaisenaan.

1. Väite: ”Voi on luonnon terveysruokaa, jossa on paljon ravintoaineita”

– Voin ravintosisältö on myytti, tiivistää laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen jutussamme.

Voissa ei esimeriksi ole merkittäviä määriä ihmiselle välttämättömiä rasvahappoja, A-vitamiinia tai muita suojaravintoaineita. Laatikainen muistuttaa, että kaiken kaikkiaan viime vuosina julkaistuissa laajoissa tutkimuksissa on havaittu, että voin itsenäiset vaikutukset kokonaisterveyteen saattavat olla joko neutraalit tai hiukan haitalliset.

2. Väite: ”Välttele gluteenia ja terveytesi kukoistaa”

Gluteenipitoisten viljojen on väitetty aiheuttavan muun muassa lihavuutta, diabetesta, syöpää, masennusta, suolistotulehduksia ja dementiaa. Tämä johtuisi muun muassa siitä, etteivät ihmisen geenit ole tottuneet vuosituhansien aikana gluteeniin.

Reijo Laatikainen kehottaa tämän väitteen kohdalla ajattelemaan isovanhempia ja heidän vanhempiaan.

– Mitä he mahtoivat Suomessa syödä? Tietenkin vehnää, kauraa, ohraa ja ruista. Viime vuosisadan alussa Suomessa ei ollut lihavuusongelmaa eikä diabetesta siinä mittakaavassa kuin nykyisin.

Herkkävatsaisille gluteenipitoiset viljat voivat olla ongelmallisia.

3. Väite: ”Maito on myrkkyä”

Maito ja maitotuotteet eivät ole epäterveellisiä, vaikka moni välttelee niitä viimeiseen asti. Ne monipuolistavat ruokavaliota ja torjuvat tutkitusti kakkostyypin diabetesta, sanoo Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm.

Toisaalta maitovalmisteet eivät ole terveellisen ruokavalion kannalta yhtä välttämättömiä kuin esimerkiksi täysjyvävilja, vihannekset, hedelmät tai kasviöljyt.

4. Väite: ”Hiilihydraatit lihottavat”

Lihominen johtuu yksinkertaisesti siitä, että syöt enemmän kuin kulutat. Ylimääräinen energia voi tulla hiilihydraateista, esimerkiksi sokeripitoisista juomista, mutta myös rasvasta tai proteiinista.

– On aivan liian mustavalkoista sanoa lihavuuden olevan yhden energiaravintoaineen syy. Väestötasolla esimerkiksi aktiivisuuden väheneminen on yksi iso tekijä lihavuuden yleistymisessä. Painonhallinnassa keskittyisin hiilihydraattien välttelyn sijaan niiden laadun parantamiseen sekä hyötyliikunnan lisäämiseen. Jos haluat laihtua, et tarvitse mitään ruoka-ainekieltoja, sanoo voimaharjoittelu- ja ravintovalmentaja Anu Marin.

5. Väite: ”Vegaaniruokavalio on terveyden edellytys”

Suomalaiset syövät yhä turhan vähän kasviksia, hedelmiä ja palkokasveja – vaikka niiden tiedetään olevan varsin terveellisiä.

Vegaaniruokavalio muodostuu täysin kasvikunnan tuotteista. Tiettyjen ruoka-aineiden karsiminen kokonaan pois ruokavaliosta ei My Body+Soul -sivustolla haastatellun ravitsemusterapeutin mukaan kuitenkaan tue terveyttä optimaalisesti. Vegaaneilla voi olla myös puutosta esimerkiksi B12-vitamiinista ja raudasta.

6. Väite: ”Sokeri on kaiken pahan alku”

Sokeri on monille ruokavihollinen numero yksi. Professori Fogelholm uskoo, että ajattelu johtuu siitä, että maailma on helppo hahmottaa, kun on vain yksi vihollinen.

– Aikuinen voi aivan hyvin syödä 50, 60 tai 70 grammaa sokeria päivässä ja lapsi puolet tästä määrästä, eikä siinä ole mitään ongelmaa terveyden kannalta. Liika sokeri on ilman muuta haitallista.

Kannattaa muistaa, että sokerin lähteet ovat myös erilaisia. Esimerkiksi terveellisiltä vaikuttavat välipalapatukat voivat paljastua todellisiksi sokeripommeiksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?