”Ei tarvitse odottaa, että on ihannevartalossa” – satakiloinen Ferrix Hovi muuttui sohvaperunasta teräsmieheksi

Julkaistu:

Elämänmuutos
Hovi kannustaa kaikkia kokeilemaan rohkeasti omia rajojaan.
– Ei tarvitse odottaa, että on jossain ihannevartalossa tehdäkseen isoja juttuja. Ja tarviiko edes olla?

Näin sanoo 34-vuotias Ferrix Hovi. Ei ehkä niin tyypillinen triathlonisti, joka vetäisi muutama viikko sitten Barcelonassa triathlonin täysmatkan. Siitäkin huolimatta, että 120 kilon paino teki juoksusta jonkin verran raskasta. Aikaa kului 14,5 tuntia, josta noin puolet juoksuun.

– Seuraavalla täysmatkalla tavoite on tulla maaliin valoisaan aikaan, Hovi sanoo.

Hän on vaihtanut sohvaperunan elon pysyvästi tavoitteelliseen harjoitteluun.

Triathlonkipinä syttyy

Kahdeksan vuotta sitten kolmekymppinen Hovi painoi 124 kiloa ja hänen vyötärönympäryksensä oli huolestuttavan leveä. Silloin Hovi alkoi tosissaan miettiä, millaisia elinvuosia tulevaisuudessa olisi tiedossa.


– Hankin pt:n, jonka kanssa kävin salilla. Hän mainitsi iloisesta pikkutapahtumasta Helsinki City Triathlonista, joka on matalan kynnyksen pikkumatka.

Joitakin vuosia myöhemmin Hovi alkoi korjata syömisiään ja aloitti ”laihdutusprojektin”. Painon laskettua myös liikunta alkoi kiinnostaa.

– Puolisen vuotta meni ja innostuin, että minulla on uusi kroppa, jolla voi liikkua.

Hovi muisti puheet Helsinki City Triathlonista, ilmoittautui ja viihtyi. Hän suoriutui kisasta alle tunnin.

– Sain haastettua itseni, vietyä jotain maaliin, Hovi sanoo.

Triathlon tuntui sopivan monipuoliselta liikunnalta ja se sopi nuorena uintia harrastaneelle ja paljon pyöräilevälle Hoville. Juoksusta hän ei silti pitänyt, eikä pidä vieläkään.

– On vaikea juosta kevyesti. Juokseminen pitää silti olla ohjelmassa. Jos en treenaa sitä, en pääse maaliin.

 

Triathlon on kärsivällisyyslaji.

Uusi kehonkoostumus

Hovi jatkoi laihdutusprojektiaan vielä 30-vuotispäiväänsä asti, mutta liikunta jäi pysyväksi elämäntavaksi. Triathlonia treenatessaan Hovin haasteeksi muodostui kuitenkin painonhallinnan ja treenaamisen yhdistelmä.

– Pääsin jonnekin 98 kiloon. Aktiivisesta harrastamisesta huolimatta onnistuin kuitenkin saamaan lisää painoa. Päätin lopettaa laihduttamisen pysyvästi ja keskittyä siihen, että syön kunnolla. Tänä vuonna se on alkanut onnistua. Seuraan painoa, mutta jos keskityn siihen liikaa, siitä tulee vain stressin aihe.

Viime syksynä Hovi oli jälleen ”vanhoissa painolukemissa”, mutta nyt paino on laskenut jo alle 115 kilon. Huomionarvoisinta on, että kehonkoostumus on tykkänään toisenlainen. Kropassa on rasvaa 7 kiloa vähemmän ja vyötärönympärys on 12 senttiä kapeampi kuin samassa painossa joitain vuosia sitten.

– Facebookin muistoissa tuli vastaan kauhea kuva kuuden vuoden takaa. Siihen verrattuna oli lähtenyt vain kolme kiloa pois, mutta kun laitoin uuden kuvan vanhan viereen, näytän olevan paljon paremmassa kunnossa.


Aktiivinen elämä vaatii paljon ruokaa. Hyviä hiilihydraatteja, kasviksia, proteiinia ja rasvaa.

– On ollut vaikeaa löytää se ruokamäärä, jolla palautuu riittävästi, mutta joka ei mene yli kulutuksen. Paljon liikkuvan on tosi helppoa syödä liian vähän, jolloin kroppa alkaa pitää kiinni kaikesta, jonka se ottaa sisäänsä.

Tavoitteet kohdillaan

Vaikka painolukema ei ole kaiken keskipiste, Hovi tavoittelee pientä pudotusta, jotta juoksu kevenisi.

– Tällä ruumiinrakenteella en voi kisoja voittaa, mutta voin parantaa tuloksiani. Painostani voi olla haittaa, mutta maksimaalinen hapenottokykyni on tosi hyvällä tasolla, samoin pyöräilyn tehot. Kovat tyypit menevät samoilla tehoilla tosi kovaa.

Hovi on ymmärtänyt myös sen, että ei aina voi mennä niin kovilla tehoilla kuin mitä suunnitelmaan on kirjattu.

– On ollut esimerkiksi niin kovia työviikkoja, että energiaa ei ole riittänyt treenaamiseen. Mutta olen huomannut, että jos pidän itseni kevyesti liikkeessä, stressi unohtuu. Ammattilaisetkaan eivät vedä aina täysillä, vaan rakentavat pohjaa tosi kevyesti. Yleensä ihmiset tekevät liikaa ja vetävät liian kovaa, mutta triathlon on kärsivällisyyslaji.

Omia rajoja kannattaa kokeilla

Hovi on hyvillään siitä, että hän ei jäänyt sitku-elämään. Hän kannustaa myös muita kokeilemaan rohkeasti omia rajojaan ja hankkimaan valmennusapua, mikäli esimerkiksi triathlon kiinnostaa. Niin hän on tehnyt itsekin.

– Nyt olen tosi tyytyväinen, että en missään vaiheessa jäänyt paikalleni vaan olen saanut arkeen uutta jaksamista. Kesällä treenikaudella huomasin, että sen sijaan, että olen treenin takia väsynyt, jaksoin sen ansiosta enemmän. Eikä stressi haitannut töissä yhtään.

– Voisi olettaa, että minun kokoiseni mies hengästyy portaissa. Se on edelleen totta, mutta se saattaa johtua kovasta juoksulenkistä, josta en ole vielä palautunut.

Tänä vuonna Hovi on osallistunut jo kymmeneen kilpailuun. Hovin Barcelonan-kisasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt