Liian hyvin sisäistetty? Tämän vuoksi kaikkien ei kannata syödä 3-4 tunnin välein

Julkaistu:

Ravinto-ohjeissa toitotetaan, että ruokaa pitää nauttia 3-4 tunnin välein. Onko ruokailurytmi oikeasti tärkeä?
Iltapäivän työruuhka vie ajatukset mennessään. Äkkiä katsot kelloon ja huomaat, ettet ole syönyt neljään tuntiin mitään. Ei muuta kuin työpaikan välipala-automaatille ja proteiinipatukkaa naamariin.

Tämä on monen ihmisen arkea. Yksi ravintoneuvojien yleisimmistä ohjeista on, että ruokaa pitäisi saada koneeseen tasaisin väliajoin, että aineenvaihdunta pysyy käynnissä.

Onko kaikki sittenkin suurta illuusiota, jonka tarkoituksena on myydä kalliita välipaloja ihmisille? Eikö ruoan kokonaismäärä ja laatu ole kuitenkin tärkeintä?

– Ei ole olemassa yleistä oikeata tai väärää tapaa syödä. Jokaisella yksilöllä on oma tapansa, ratkaisuvalmentaja Heikki Harju sanoo.

Harju muistuttaa, että jokaisen ihmisen aineenvaihdunta vaatii erilaista ruokailurytmiä, jotta se toimii optimaalisesti.

Hän nostaa esiin kolme erilaista aineenvaihduntaluokkaa: proteiini-rasvatyyppi, hiilihydraattityyppi ja sekoitustyyppi. Proteiini-rasvatyyppi tarvitsee aterioita 3-4 tunnin välein, jotta hän pysyy aktiivisena. Hiilihydraattityypin aineenvaihdunta taas menisi tukkoon, jos hän nauttisi ruokaa yhtä usein. Hiilihydraattityypin aineenvaihdunta toimii usein hyvin esimerkiksi kolmella aterialla päivässä. Sekoitustyyppi on näiden kahden välimaastosta.

Moni ihminen pelästyy ajoittaista näläntunnetta. Ikään kuin lihakset alkaisivat surkastua saman tien. Nälkää ei kannata kuitenkaan säikähtää.

– Nälkä on merkki siitä, että ruoansulatus toimii ja elimistö on valmis ottamaan ruokaa vastaan, Harju muistuttaa.

Yksi yleinen harhakäsitys on, että suuhun pitäisi tunkea mieluummin vaikka sokeripitoisia välipaloja kuin olla kokonaan syömättä. Harju muistuttaa, että kehon pitää pystyä käyttämään hyväksi tai eliminoimaan kaiken minkä syömme.

– Kun syömme huonolaatuisia välipaloja monta kertaa liian tiheään, ylityöllistämme eliminointijärjestelmäämme. Poistamme kehon mahdollisuuden uusiutumiseen ja energian rakentamiseen. Tämä näkyy alentuneena vireystilana, huonoina yöunina ja pitkällä aikavälillä säännöllisenä sairasteluna.

Monet pitkiä ruokailuvälejä noudattavat ihmiset jättävät aamupalan kokonaan väliin. Harju pitää aamupalattomuutta kuitenkin huonona ratkaisuna.

– Jos keholla ei ole riittävästi polttoainetta, kun lähdetään päivän askareisiin, niin keho ja sitä kautta mieli ovat automaattisesti stressitilassa.

Kun keho on stressitilassa, jokainen kalori "jämähtää" rasvavarastoihin, mikä aiheuttaa yleensä omena- tai päärynälihavuutta.

Jos tankkaa itsensä valheelliseen vireeseen sokeripitoisilla välipaloilla, totuus iskee, kun verensokeri vastaavasti laskee nopeasti. Sitten iskee raju väsymys. Kun otat hiilihydraatit kasviksista tai vihanneksista, kylläisyyden tunne säilyy pidempään - eivätkä ruokakaapin saranat kulu liikaa.