Kuntavaalit 2017

IS selvitti kokouspalkkiot: Näin tienaa kuntapoliitikko – Helsinki 355 €, Luhanka ja Savukoski 25 €

Julkaistu:

Helsinki on kunnan luottamustehtävistä maksettavissa palkkioissa omassa ylhäisyydessään. Valtakunnan vaatimattomimpia palkkioita maksavat kaksi pientä kuntaa, toinen Keski-Suomessa ja toinen Lapissa.
Tänään kuntavaaleissa valtuustoihin valittavilla on edessään taloudellisesti aiempaa hieman leveämmät ajat. Paino on kuitenkin vahvasti sanalla hieman. Suurimmassa osassa Suomea valtuustojen maksamien kokouspalkkioiden taso ei näet päätä huimaa.

Kunnanvaltuutetun tehtävä on luottamustoimi, josta maksetaan veronalaista kokouspalkkiota.

Kuntaliitto kokosi vuonna 2013 valtakunnallisen tilaston, joka sisältää tiedot kuntien luottamushenkilöiden palkkioista nyt päättyvän valtuustokauden alussa.

Siitä selviää, että pääkaupunkiseudun kaupungeissa rivivaltuutettu kostuu yhdestäkin kokouksesta satoja euroja, mutta monilla pienemmillä paikkakunnilla korvauksia tippuu kokousta kohden muutama kymppi, nihkeimmillään ei sitäkään. Joillakin paikkakunnilla summia on tosin hieman tarkistettu kesken kauden tai päätetty niiden nostamisesta kesäkuussa alkavalla uudella valtuustokaudella.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Raha ei liene kovin monen ehdokkaan ykkösmotiivi: kuntapoliitikon saamat korvaukset muodostavat lähinnä mukavan lisän muiden tulojen päälle, poikkeuksina täysipäiväiset kuntapoliitikot kuten pormestarit ja joidenkin kaupunginhallitusten ja lautakuntien kokoaikaiset puheenjohtajat. Suomessa tällaiset järjestelyt ovat harvinaisempia kuin muissa Pohjoismaissa.


”Ei kukaan tee niillä toimeentuloaan”

– Palkkiot ovat Suomessa niin vaatimattomia, ettei kukaan tee niillä toimeentuloaan, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Hän huomauttaa, että työtunnit eivät rajoitu kokouksiin, vaan valtuutetun pitää lisäkorvauksetta hoitaa myös istuntojen ulkopuolinen työ.

– Luottamushenkilöiden hoitamaa aikaa ei ole pelkästään kokouksissa istuminen, vaan myös epävirallisemmat palaverit ja neuvottelut, kokousasiakirjojen lukeminen ennen kokouksia ja niin edelleen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vehmaa ei enää pidä perää

Helsingin valtuuston rivijäsenet saavat työstään maan ylivoimaisesti hulppeimman kompensaation, 355 euroa kokoukselta. Kolmosella kokouspalkkio alkaa lisäksi vain Espoossa – Vantaalla ja Tampereella se on enää reilu puolet Helsingistä, joskin kesäkuusta alkaen molempien kaupunkien palkkioita tarkistetaan tuntuvasti ylöspäin.

Manner-Suomen pienin kunta, Keski-Suomen Luhanka, maksaa rivivaltuutetulle 25 euroa kokoukselta. Luhanka ja Lapin Savukoski (myös 25 euroa) ovat valtuutetuille vähiten maksavat kunnat koko maassa. Manner-Suomen toiseksi pienin kunta, Keski-Pohjanmaan Lestijärvi, maksaa 31 euroa kokoukselta.

Valtakunnallisesti perää piti pitkään hieman yli 2 000 asukkaan Vehmaa Varsinais-Suomessa. Vehmaalainen valtuutettu kostui vielä tämän valtuustokauden alussa yhdestä kokouksesta 15 euroa. Korvaus on kauden aikana tuplattu ja nykyään se on 30 euroa.

Koko maan keskimääräinen kokouspalkkio on 70 euroa.


Helsinki 680 e / kk, Juankoski 11 e / kk

Jos palkkioista laskee kuntapoliitikolle keskimääräisiä kuukausituloja, on huomioitava kokoustamisen tiheys. Helsingin valtuustokalenteriin on vuodelle 2017 merkitty 23 kokousta, joten pelkistä valtuuston istunnoista aktiivisesti läsnäolevalle valtuutetulle on tiedossa ainakin noin 680 euron kuukausitienestit bruttona.

Kokousten harvinaisuudessa äärimmäinen esimerkki on Pohjois-Savon entinen kunta Juankoski, jossa valtuusto istui vuonna 2015 kaksi kertaa. Vaikka kertakokouspalkkio oli maan keskiarvoa lähentelevä 67 euroa, kahden kokouksen vuositahdilla se on tehnyt kuukautta kohden vain noin 11 euroa. Nyt Juankoski on kuntaliitoksen kautta osa Kuopiota eikä sinne enää valita omaa valtuustoa.

Kuntaliiton tilastojen mukaan kunnanvaltuustot kokoontuvat Suomessa keskimäärin kahdeksan kertaa vuodessa. Esimerkiksi Loimaalla Varsinais-Suomessa kokouksia oli viime vuonna kahdeksan – 75 euron kokouspalkkiolla rivivaltuutetun kuukausitienestit ovat siellä siis noin 50 euroa. Samoin Saarijärvellä Keski-Suomessa kokoonnuttiin kahdeksan kertaa, jolloin 60 euron kokouspalkkiolla pottia kertyi kuukautta kohden noin 40 euroa.

Yllä mainitut laskelmat eivät ota huomioon, että useimmat valtuutetut maksavat palkkioistaan puolue- ja kuntakohtaista puolueveroa, joka on yleensä kymmenen prosenttia palkkiosta mutta usein enemmänkin. Helsingissä puoluevero vaihtelee perussuomalaisten kymmenestä prosentista Sdp:n 30:een. Puolue siis vie helsinkiläisdemarin 680 euron kuukausikorvauksesta yli 200 euroa. Kaikkialla puolueveroa ei ole.

Toisaalta pitkittyvistä kokouksista valtuutetun tilille ropsahtaa yleensä lisäkorvaus. Tavallisesti yli kolmen tunnin istunnoista kokouspalkkio maksetaan 50 prosentilla korotettuna. Esimerkiksi Helsingissä tämä aikaraja ylittyy usein.

Puheenjohtajaporras saa lisäkorvauksia

Lopullisen palkkiosumman suuruus riippuu muistakin, usein liikkuvista tekijöistä.

Valtuustojen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat kuittaavat suurempia kokouspalkkioita kuin rivijäsenet. Lisäksi heille maksetaan kaikissa kunnissa kiinteä vuosikorvaus.

Kaikkien valtuustojen palkkiokuninkaallinen on Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, joka saa jokaisesta kokouksesta 470 euroa ja päälle 10 450 euron vuosikorvauksen. Valtuuston varapuheenjohtaja saa 6 970 euroa vuosikorvausta. Lisäksi valtuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle maksetaan kaupunginhallituksen kokouksiin osallistumisesta 295 euron palkkio per kokous.

 

Kunnissa on usein tosi tahmaista yrittää saada palkkioita nostettua.

Helsingissä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja saavat vuodessa myös noin 3 500 euroa kulukorvauksia, joista he eivät ole tilivelvollisia. Varapuheenjohtajat ja kaupunginhallituksen jaostojen puheenjohtajat saavat vastaavaa rahaa kukin 1 750 euroa vuodessa.

Valtuutetulla voi olla myös mahdollisuus saada korvausta ansionmenetyksistä, jos kuntatyöhön käytetty aika on pois hänen päätyöstään.

Valta tuo lisämammonaa pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin, mutta paljon kituliaammin. Luhanka maksaa valtuuston puheenjohtajalle 47 euroa kokoukselta, Keski-Suomen Lestijärvi 31 euroa. Lisäksi puheenjohtaja saa Luhangassa 500 euron ja Lestijärvessä 600 euron vuosikorvauksen.

Jos kuntapolitiikkaan halajaa euronkuvat silmissä, kannattaakin asettua ehdokkaaksi pääkaupungissa ja pyrkiä valtuustosta muihinkin luottamustoimiin, sillä jäsenyydet lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa kasvattavat kokonaistienestejä.


Kuukausipotti voi nousta pariin tuhanteen euroon

Millainen potti rivivaltuutetulle sitten parhaimmillaan voi realistisesti olla luvassa, jos hän ei istu puheenjohtajistossa?

Helsingin valtuustokalenteriin on vuodelle 2017 merkitty 23 kokousta, joista valtuutetulle on tiedossa noin 680 euron kuukausipalkkiot.

– Helsingissä ei ole kovin todennäköistä, että jos on valtuutettu ja hallituksen jäsen, olisi vielä jossain lautakunnassakin, sanoo Kuntaliiton Marianne Pekola-Sjöblom.

Oletetaan siis, että valtuutettu kuuluu lisäksi kaupunginhallitukseen, muttei lautakuntiin. Kaupunginhallituksesta hänelle maksetaan 295 euroa kokoukselta ja vuosikorvauksena 6 970 euron könttäsumma. Kaupunginhallitus kokoontui viime vuonna 45 kertaa, eli keskimäärin sieltä voi kertyä päättäjälle jopa yli 1 100 euroa kuussa.

Näin laskien kaikkiin kokouksiin osallistuva pääkaupunkipoliitikko saisi luottamustoimistaan korvauksia yli 2 300 euroa kuussa – tosin ennen veroja ja puolueveroa, jota hän maksaa kokouspalkkioista 10–30 prosenttia.

Keskikokoisissa kunnissa laskelma tuottaa tulokseksi paljon pienemmän summan: vuonna 2013 vahvistetun palkkiotason mukaan Pohjois-Savon yli 20 000 asukkaan Iisalmessa vastaavissa elimissä toimiva henkilö saisi palkkioita kuukautta kohden noin 320 euroa ja alle 20 000 asukkaan Loimaalla noin 240 euroa, vaikka tehtäviin kuuluisi valtuuston ja hallituksen lisäksi jäsenyys koulutuslautakunnassa (korvaus Iisalmessa 73 e / kokous ja Loimaalla 50 e / kokous; Loimaalla kokouksia oli viime vuonna 12 ja Iisalmessa kymmenen).

Entä nuukuuteen usein liitetty, yli 8 000 asukkaan Laihia Pohjanmaalla? Siellä valtuutetun kokouspalkkio (65 euroa) jää hieman alle maan keskiarvon. Myös kunnanhallitus maksaa kokouksesta 65 euroa. Lautakuntien jäsenet saavat 55 euroa kokoukselta. Kunnanvaltuusto kokoontui viime vuonna seitsemän kertaa, kunnanhallitus 23 kertaa ja sivistyslautakunta yhdeksän kertaa. Jos valtuutettu sattui istumaan juuri näissä elimissä, hänelle kertyi kuukautta kohden noin 200 euroa lisätienestejä kuussa.


Kunnan ja palkkioiden koko eivät aina kohtaa

Valtuustot päättävät palkkioista itse eivätkä summat mene yksi yhteen väkiluvun kanssa. Suomen kymmenestä suurimmasta kunnasta vain seitsemän mahtuu kymmenen suurimpia palkkioita maksavan joukkoon. Toisaalta kymmenen parhaiten maksavan joukossa ovat keskikokoinen Kurikka ja pienehkö Kauniainen.

Esimerkiksi yli 16 000 asukkaan Loimaalla valtuutettu saa yhdestä kokouksesta tuntuvasti vähemmän rahaa (75 e) kuin alle 10 000 asukkaan Muuramessa (110 e).

Joissakin kunnissa palkkiot nousevat kesäkuussa, kun uusi valtuustokauden alkaessa kesäkuussa: esimerkiksi Tampereella valtuutetun kokouskorvaus nousee 180:sta 220:een euroon ja Vantaalla 200:sta 240:een.

– Kunnissa on usein tosi tahmaista yrittää saada palkkioita nostettua, sanoo Pekola-Sjöblom.

– Siitä lähtee käyntiin julkinen keskustelu. Kuntalaiset kysyvät, miten kunnan rahat tuhlataan sellaiseen. He eivät aina ymmärrä, kuinka paljon aikaa työhön todella menee.

Pienet lisätulot matalimman kynnyksen takana

Pikkupaikkakuntien pienille lisätuloille on kuitenkin helpompaa ja todennäköisesti paljon halvempaa ponnistaa kuin suurten kaupunkien mittavammille tienesteille. Helsingissä on 85 valtuustopaikkaa ja yli tuhat ehdokasta. Vaalityöhön saa satsata tosissaan, jos mielii maistamaan maamme rouheimpia kuntapolitiikan korvauksia.

Luhangan 15 valtuustopaikasta kisailee tänä vuonna 22 ehdokasta. Todennäköisyys päästä nauttimaan 25 euron kertakorvauksista on siis erittäin hyvä.

Palkkiot määrittelee kunkin kunnan luottamushenkilöiden palkkiosääntö. Kaikkien kuntien palkkiot kuluvan valtuustokauden alussa voi nähdä Kuntaliiton kokoamista tilastoista.

Näin kunnat maksavat korvausta valtuustokokouksista

Rivivaltuutetulle eniten maksavat kunnat (euroa / kokous)

1. Helsinki 355

2. Espoo 300

3. Vantaa 200 (ensi kaudella 240 euroa)

4. Tampere 180 (ensi kaudella 220 euroa)

5. Kauniainen 170

6. Turku 165

7. Hämeenlinna 160

8.–11. Kuopio, Kurikka, Oulu ja Vaasa 150

Rivivaltuutetulle vähiten maksavat kunnat (euroa / kokous)

1.–2. Luhanka ja Savukoski 25

3.–6. Vehmaa, Utsjoki, Jämijärvi ja Hailuoto 30

7. Lestijärvi 31

8. Reisjärvi 34

9.–10. Merijärvi 35 (nousee ensi kaudella) ja Siikainen 35 (ensi kaudella 50 euroa)

Tiedot on saatu Kuntaliiton julkaisusta Kuntien luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset vuonna 2013 (2014). Tiedot on tarkistettu kuntakohtaisesti myös erikseen, sillä joissakin yksittäisissä kunnissa palkkioita on korotettu kesken valtuustokauden tai päätetty nostaa niitä ensi kauden alusta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt