Skotlantia vuosina 1542–1567 hallinneella kuningatar Maria Stuartilla oli värikäs elämä.
Hän muun muassa nousi maansa johtajaksi vain kuuden päivän ikäisenä, oli naimisissa yhteensä kolme kertaa, joutui maansa aateliston kapinan myötä maanpakoon, syrjäytetyksi istuimeltaan ja lopulta teloitetuksi vuonna 1587.
Vuosina 1578–1584 Stuart kirjoitti yhteensä 57 kirjettä Englannin Ranskan suurlähettiläälle Michel de Castelnaulle. Kirjeet oli muotoiltu vaikeasekoisella salakirjoituksella, josta ei sen koommin saatu tolkkua.
Paitsi nyt, tasan 436 vuotta Marian teloituksen jälkeen.
CNN kertoo, että kolmijäseninen kryptologiryhmä on saanut mystiset salakirjoitukset selitettyä.
Selvityksen mukaan tuolloin jo syrjäytetty kuningatar valittelee kirjeissään ensisijaisesti ikäviä elinolojaan. Elämänsä viimeiset 19 vuotta syrjäyttämisen jälkeen Mariaa pidettiin arestissa eri puolilla Englantia.
Maria on kirjoituksissa myös huolissaan pojastaan Jamesista, joka oli niin ikään kaapattu vallankaappauksessa vuonna 1582. Jamesista tuli sittemmin Skotlannin kuningas,
Syynä ex-hallitsijan ahdinkoon olivat brittiaateliston keskinäiset uskonnollissävytteiset kiistat. Katolisen Marian serkku, Englantia hallinnut Elisabet I oli protestantti. Tämä myönsi Skotlannista maanpaossa olleelle ex-kuningattarelle turvapaikan, mutta piti häntä silti uhkana. Maria purki kirjeisiin myös turhautumistaan serkkuunsa.
Maria taasen oli joutunut syrjäytetyksi, koska häntä ja hänen kolmatta aviomiestään jaarli Bothwelliä epäiltiin osallisiksi Marian edellisen puolison lordi Darnleyn murhaan.
Entinen hallitsija piti maanpaossakin yhteyttä liittolaisiinsa, kuten suurlähettiläs de Castenau’hun. Toisaalta Marian toiminta oli pantu merkille myös Englannin hallinnossa, ja siksi Stuart turvautui salakirjoitukseen.
Nyt Cryptology-nimisessä tiedejournaalissa julkaistut tutkimustulokset ovat mullistus Maria Stuartia koskevassa tutkimuksessa, toteaa Marian elämäkerturi, tohtori John Guy.
– Kyseessä on merkittävä kirjallinen ja historiallinen sensaatio, hän suitsuttaa.
Guyn mukaan kirjeet paljastavat, että jopa arestissa kuningatar oli etevä ulkopoliittisten asioiden analyytikko, joka otti kovasti kantaa paitsi Englannin ja Skotlannin, myös Ranskan asioihin.
Salakirjoituksen mursivat ranskalainen tietojenkäsittelijä George Lasry, saksalainen pianisti ja musiikkiprofessori Norbert Biermann ja japanilainen fyysikko Satoshi Tomokiyo.
Tutkimusryhmä käytti työssään monimutkaisia metodeja, joissa yhdistettiin tietokonealgoritmeja, lingvististä analyysia ja koodinpurkua.
Kryptologit etsivät oudoista graafisista symboleista toistuvia fraaseja, verbejä ja adverbejä. He huomasivat myös, että kirjeenvaihto oli käyty ranskaksi.
Koko työssä vierähti jopa kymmenen vuotta. Osa kirjoituksista löytyi ranskalaisista, osa englantilaisista arkistoista.
Ensin työryhmä ei edes tiennyt, kuka kirjeet oli kirjoittanut. Sitten he huomasivat, että teksteissä toistuu sana Walsingham. Tutkijoiden oli syytä epäillä, että teksteissä viitattiin Sir Francis Walsinghamiin, joka oli Elisabet I:n sihteeri ja vakooja.
Pikkuhiljaa alkoi käydä selväksi, että löydetyt tekstit olivat vuosisatoja kadonneiksi luultuja Maria Stuartin kirjeitä.
CNN kertoo George Lasryn selittävän prosessia näin:
– Skotlannin kuningatar jätti jälkeensä laajan kirjekokoelman, jota on säilytetty erilaisissa arkistoissa. Oli kuitenkin olemassa oletuksia siitä, että kokoelmista puuttui sellaisia kirjeitä, joihin viitataan muissa lähteissä, mutta joita ei löydy muualta. Nämä tulkitsemamme kirjeet ovat mitä todennäköisimmin osa tätä kadonnutta salaista kirjeenvaihtoa.
Koodin murtaminen oli ”kuin kuorisi sipulia”, Lasry kuvailee. Työstä vain 30 prosenttia oli tietokoneavusteista. Loput kirjoitukset avattiin käsipelillä.
– Työ vertautui ison ristikon täyttämiseen. Suurin osa työstä meni symbolien tulkitsemiseen. Merkkejä oli lopulta 150 000 ja sanoja noin 50 000.
On syytä olettaa, että Marialta on jäänyt jälkeen enemmänkin kadonneiksi luultuja kirjeitä. Nyt avatuissa 57:ssä löytyy kuitenkin runsaasti tutkittavaa, CNN kirjoittaa.
– Olemme selvittäneet vaikeampiakin salakirjoituksia ja olemme tulkinneet yksittäisiä kirjeitä joltakin kuninkaalta tai kuningattarelta, mutta mikään ei vedä vertoja sille, että olemme käyneet läpi yli 50 kirjettä yhdeltä maailman tunnetuimmista historiallisista hahmoista, Lasry intoilee CNN:lle.
Maria Stuartin elämä sai muutama vuosi sitten myös oman nimikkoelokuvan.
Vuonna 2018 ilmestyneen Kaksi kuningatarta -draaman pääosissa nähtiin Mariana Saoirse Ronan ja Elisabet I:nä Margot Robbie.
Ilta-Sanomien elokuvakriitikko Tarmo Poussu kirjoitti tuolloin, että Marian ja Elisabetin taistelua kuvaava Josie Rourken ohjaus ”lähestyy lukuisissa kirjoissa ja elokuvissa käsiteltyä tarinaa selkeästi feministisestä näkökulmasta”.
Poussu katsoi elokuvan venyttävän perinteisen pukudraaman rajoja käsittelemällä suorasukaisesti myös naisten välistä seksuaalisuutta sekä kuninkaallisen kuukautisia. Elokuva oli ehdolla myös parhaan puvustuksen ja parhaan maskeerauksen Oscar-palkintoihin.
