TÄMÄ päivä tulee jäämään historiaan yhtenä Britannian tarinan suurimmista käänteistä.
Mustat puvut ja kravatit ovat roikkuneet yleisradioyhtiö BBC:n naulakossa valmiina vuosia. Uutisankkurit ovat harjoitelleet asian kertomista kukin vuorollaan. Viihdeohjelmat hyllytetään kahdeksi viikoksi. Koko saarivaltion valtaa pohjaton suru ja kunnioitus nyt, kun maailman pitkäikäisin monarkki Elisabet II on kuollut.
Valtaosa maailmasta ei muista aikaa, jolloin häntä ei ollut.
Kuningatar Elisabet täytti huhtikuussa 96 vuotta. Hänen kuolemansa oli yhtä väistämätöntä kuin kaikkien muidenkin, mutta sen seuraukset ovat aivan eri luokkaa kuin tavallisten maijameikäläisten.
Hovi on kaikessa hiljaisuudessa varautunut jo vuosia hetkeen, jolloin väistämätön tapahtuu. Käytännönläheinen kuningatar oli jopa allekirjoittanut itse hautajaisjärjestelynsä. Hän ymmärsi, että – runoilija John Donnen sanoin – kuolema ”tulee meille kaikille”.
Lue lisää: Kuningatar Elisabet II on kuollut
Lue lisää: Kuningatar Elisabet II oli Britanniaa pisimpään hallinnut monarkki
Monarkin kuolema pysäyttää valtakunnan. Näin seurattiin Yrjö VI:n hautajaisia vuonna 1952.
Viimeisillä hetkillä kuningattaren henkilääkäri Huw Thomas oli avainasemassa.
Hän piti monarkista huolta, valvoi vierailuja tämän luo ja oli päättämässä, mitä kuningattaren tilasta kerrotaan kansalle.
Kun Yrjö V kuoli 1936, hänen henkilääkärinsä lordi Dawson kertoi puoli kymmeneltä illalla kuninkaan olevan ”siirtymässä rauhaisasti kohti elämänsä loppua”. Pian sen jälkeen hän antoi kuninkaalle morfiinipistoksen ja gramman kokaiinia kipujen lievittämiseksi. Annostusta on kuvattu niin suureksi, että se avitti kuninkaan kuoleman ehtimistä aamun lehtiin.
Edellisen kerran Britannia on haudannut monarkin, kun kuningattaren isä Yrjö VI kuoli 1952. Monet asiat ovat sittemmin muuttuneet, mutta monarkin kuolemaa sääntelee edelleen tarkka protokolla.
Kun kuningatar on kuollut, soittaa hänen henkilökohtainen sihteerinsä sir Christopher Geidt ensi töikseen pääministerille erikoissuojatulta linjalta. Hän lausuu puhelimeen ennalta sovitun koodin mukaisesti: ”London Bridge on romahtanut”.
London Bridge on myös kuningattaren kuolemaan liittyvän salaisen asiakirjan nimi.
Se vuoti muutama vuosi sitten julkisuuteen, joten on mahdollista, että koodinimeä on sittemmin muutettu, mutta brittilehdistössä sen uskotaan pysyneen silti samana. Koodinimillä on pitkä historia kuninkaallisten kuolemiin varautumisessa.
Kuningattaren kuoltua Skotlannissa astuu voimaan myös suunnitelma, joka kantaa The Heraldin tietojen mukaan nimeä ”Operation Unicorn”, eli ”Operaatio Yksisarvinen”. Operaatio Yksisarvinen laadittiin juuri siltä varalta, jos kuningatar kuolee Balmoralin linnassa.
Kuningattaren isän kuolemasta käytettiin koodinimeä Hyde Park Corner. Kuningataräidin koodinimi oli Tay Bridge.
Hovin työntekijät saavat tiedon kuolemasta myös erillisen kuuman linjan kautta. Suru-uutinen kerrotaan välittömästi myös kansainyhteisöön kuuluvien maiden johdolle.
Kun suru-uutinen on tavoittanut kaikki viralliset tahot, on uutinen aika kertoa tiedotusvälineiden kautta myös kansalaisille.
Yksi suru-univormuun pukeutunut sotilas käy lisäksi kiinnittämässä tiedotteen kuningattaren poismenosta Buckinghamin palatsin rautaporttiin. Samalla hovin nettisivut päivittyvät suruväreihin ja kertovat saman tiedon.
Britannian liput lasketaan puolitankoon, ja kirkkojen kellot soivat kautta maan.
Kuningattaren kuolema iskee voimalla britteihin ja sillä voi olla kauaskantoisia seurauksia monarkialle. Siksi salainen asiakirja on hiottu kuntoon viimeistä yksityiskohtaa myöten. Tarkoituksena on varmistaa, että siirtymä kuningas Charles III:n aikaan tapahtuu mahdollisimman ripeästi ja vakaasti.
Ensimmäinen versio salaisesta asiakirjasta laadittiin jo 60-luvulla, mutta sitä on sittemmin päivitetty muutaman kerran vuodessa. Walesin prinssistä tulee kuningas samalla hetkellä, jona hänen äitinsä kuolee.
Buckinghamin palatsissa monarkin kuolemasta kertovat puolitankoon lasketut liput sekä porttiin kiinnitetty tiedote poismenosta.
Käsikirjoituksen mukaan Charles puhuu kansakunnalle ensimmäisen kerran uudessa roolissaan äitinsä kuolinpäivän iltana. Seuraavana päivänä kello 11 Lontoon aikaa Charles julistautuu kuninkaaksi ja vannoo ikiaikaisen, valtaistuimelle nousua varten laaditun valan.
Valassa vannotaan muiden muassa uskollisuutta parlamentille ja Englannin kirkolle. Tilaisuuden päätteeksi trumpetit soivat ja kanuunat ampuvat kunnialaukauksia. Charles ryhtyy heti kuninkaan töihin. Hänen on kaavailtu lähtevän jo ennen äitinsä hautajaisia kierrokselle Englantiin, Skotlantiin, Walesiin ja Pohjois-Irlantiin.
– Ensimmäisestä päivästä lähtien kyse on enemmänkin siitä, että kansalaiset, eivätkä vain johtajat, ovat osa uutta monarkiaa, yksi Charlesin neuvonantaja on sanonut Guardianille.
Charles on myös ainoa henkilö, joka voi päättää tietyistä äitinsä kuolemaan liittyvistä asioista. Itse hautajaisjärjestelyjä ryhtyy viemään eteenpäin 18. Norfolkin herttua. Hänen sukunsa on vastannut kuninkaallisista hautajaisista aina vuodesta 1672 lähtien.
Charles on odottanut valtaistuimelle nousuaan pidempään kuin yksikään toinen Britannian kruununperijä. Nyt 73-vuotiaasta Charlesista tuli kruununprinssi vain kolmivuotiaana.
Kruunajaiset järjestetään suruajan jälkeen. Kuningatar odotti omiaan liki puolitoista vuotta, mutta Charlesin kruunajaiset voidaan järjestää jo kolmen kuukauden tai viimeistään vuoden kuluttua äidin hautajaisista.
Kruunajaisten aikataulua voi nopeuttaa se, että tasavaltalaisille ei haluta antaa yhtään enempää aikaa ajaa monarkiasta luopumista kuin on pakko.
Kuningatar onnistui pitämään monarkian aseman vakaana, vaikka etenkin Charlesin ja Dianan eron jälkeen kuningashuone oli vuosia vastatuulessa. Siksi hallitsijan vaihtuminen tuskin romuttaa monarkiaa, ainakaan lähivuosikymmeninä.
Kuningattaren oletetaan valinneen hautapaikakseen Windsorin linnan maat. Kuningas Yrjö VI:n muistokappeliin on haudattu kuningattaren isä, äiti ja sisar, prinsessa Margaret.
Charlesin nousu kuninkaaksi on silti omiaan saamaan tasavaltalaiset ylikierroksille. Charles ei ole ikinä onnistunut voittamaan brittien sydämiä puolelleen kuten äitinsä, ex-vaimonsa tai poikansa, prinssit William ja Harry. Myös hänen nykyinen puolisonsa Cornwallin herttuatar Camilla tulee aina olemaan briteille nainen, joka särki Dianan ja Charlesin avioliiton.
– Ei voi kieltää, että asiat ovat menneet vähän pieleen Charlesin kanssa. Kuningatar pitää häntä hyvin vaikeana. Hän on kovin tuhlailevainen, eikä kuningatar pidä siitä. Se on surullista ja on haavoittanut perhettä, kuningattaren luottoystävä Margaret Rhodes on sanonut.
Sitaatti löytyy Gyles Brandrethin 2004 julkaistusta kirjasta. Rhodes välitti lausunnolla Britannialle kuningattaren huolen siitä, että Charles voisi turmella valtaan noustessaan äitinsä perinnön.
Britanniassa nousee toistuvasti esiin ehdotus, että vallanperimyksessä hypättäisiin suoraan prinssi Williamiin. Hän siirtäisi monarkiaa suoraan pitkälle 2000-luvulle ja olisi sitä uudistava voima.
Prinssissä ja erityisesti hänen vaimossaan herttuatar Catherinessa ja heidän lapsissaan prinssi Georgessa ja prinsessa Charlottessa ja prinssi Louis’ssa on juuri sellaista valovoimaisuutta, jota monarkia tarvitsee säilyäkseen.
Charlesin syrjäyttäminen johtaisi kuitenkin vaikeaan perustuslailliseen kriisiin, eikä se siksi ole todennäköistä. Se ei myöskään ole kuningattaren, Charlesin tai Williamin tahto. Kuningatar on alleviivannut omaan kantaansa joulupuheissaan. Hänen työpöydällään lepäsi toissa jouluna tuore potrettikuva äidistä ja hänen perillisestään, prinssi Charlesista.
Monarkin luottamus poikaansa oli sittemmin kohentunut. Hän oli keskustellut Charlesin kanssa tämän tulevista tehtävistä ja seurannut ilolla Charlesin ja Camillan lisääntyneitä vierailuja kaukomaihin.
Kuningatar ja hänen puolisonsa prinssi Philip, 97, aloittivat tehtävien jakamisen muille kuningasperheen jäsenille pikkuhiljaa jo vuosia sitten. Kaukomatkoista he luopuivat vuonna 2013. Vuonna 2018 prinssi Philip vetäytyi eläkkeelle.
Osa matkoista kuuluu hovin suunnitelmaan myydä monarkiaa kansainyhteisön maille, jotta ne pysyisivät siinä kuningattaren kuoltuakin. Samanlaisia myyntimatkoja ovat tehneet myös William ja Harry.
Kansainyhteisö syntyi, kun britti-imperiumi alkoi ensimmäisen maailmansodan jälkeen natista liitoksistaan. Kuningatar oli siihen kuuluvista maista 16:n virallinen päämies. Kun häntä ei enää ole, moni yhteisön maa voi haluta katkaista siteet vanhaan valtarakennelmaan.
Erohalukkuutta ovat väläytelleet esimerkiksi Australia, Jamaika ja Bahama. Hiljattain maat kuitenkin hyväksyivät Charlesin yksimielisesti tulevaksi päämiehekseen.
Maailma on nykyisin kuitenkin varsin arvaamaton ja Britannian EU-ero voi ravistella sitä tulevina vuosina monella tavalla.
Kansainyhteisön kutistumisella olisi Britannian arvovallalle suuri symbolinen merkitys, ja kuningattaren kuolema voi hyvinkin ajoittua hetkeen, jolloin Britannia setvii yhä EU-eroaan.
Ero tulee aiheuttamaan Britanniassa vielä monia poliittisia maanjäristyksiä, mutta kuningattaren kuolema on sille myös varsin merkittävä historiallinen käännekohta.
Historian myllerryksessä juuri kuningatar on edustanut pysyvyyttä. Juuri hän on se voima, joka voi yhdistää jakautunutta maata.
Kuningatar katsoo valtakuntansa asioita etäämmältä kuin poliitikot. Hänen sanotaankin olevan nykyisin poliitikkoja paremmin perillä kansan pulssista.
Omien erheidensä seurauksena kuningatar oli myös oppinut taitavasti vetoamaan kansaansa. Hänen puheensa oli perinteisesti Britannian joulupäivän katsotuin ohjelma. Sitä kuunteli jouluna jopa liki kahdeksan miljoonaa brittiä. Toissa vuonna kuningatar painotti puheessaan juuri tavallisten ihmisten merkitystä.
– Voimaannun usein tavatessani tavallisia ihmisiä tekemässä tavallisia asioita, hän sanoi.
Kuningatar on instituutio. Siksi monarkin kuoleman aiheuttamaa surun määrää ei voi verrata hysteriaan, jota Britanniassa nähtiin prinsessa Dianan traagisen kuoleman jälkeen.
Hänen kuolemallaan tulee olemaan myös käytännönläheisiä vaikutuksia kansalaisten arkeen. Setelit, kolikot, postimerkit ja viralliset potretit menevät vaihtoon. Niihin painetaan kuningas Charles. Passeissa ei enää puhuta kuningattaresta vaan kuninkaasta. Samoin käy kansallislaululle. Siinä ei enää pyydetä suojelusta kuningattarelle, vaan sanat kuuluvat: God save the King.
Hallitsijanvaihdos tietää miljardien tappioita taloudelle. Kuningattaren kuoleman on arvioitu hyydyttävän maan talouden ainakin kahdeksi viikoksi kuoleman ja hautajaisten välissä. Kuolinpäivänä pörssi, pankit ja monet kaupat sulkeutuvat määrittelemättömäksi ajaksi. Hautajaiset ja kruunajaiset julistetaan vapaapäiviksi.
Kuningatar haudataan viimeistään 12 päivää kuolemansa jälkeen. Aluksi kuningattaren ruumis lepää Buckinghamin palatsin valtaistuinsalissa. Jos kuningatar olisi kuollut ulkomailla, kuninkaalliset ilmavoimat olisivat noutaneet hänet kotiin.
Sandringhamin tai Windsorin linnoista monarkki olisi kuljetettu Buckinghamin palatsiin autolla. Monarkki kuoli kuitenkin rakkaassa kesäpaikassaan Skotlannissa sijaitsevassa Balmoralin linnassa. Sieltä kuningatar kuljetetaan ennakkosuunnitelmien mukaan ensin skotlantilaisin seremonioin Edinburghiin ja sieltä edelleen kuninkaallisella junalla Lontooseen.
Seuraava kuningaspari, Charles ja Camilla. Nyt 73-vuotias Charles on odottanut valtaannousua pidempään kuin yksikään toinen Britannian kruununperijä
Buckinghamin palatsista kuningatar siirretään muutaman päivän kuluessa surusaattueessa Westminister Halliin, jossa kansalaiset voivat jättää hänelle hyvästit.
Ainakin puolen miljoonan surijan odotetaan vierailevan kuningattaren arkun luona. Samalla kuningatarta surraan myös ympäri maailman. Brittiläinen imperiumi hallitsi aikoinaan neljäsosaa maailman pinta-alasta, ja hetken näyttää siltä, kuin niin olisi yhä.
Hautajaisia varten kuningatar siirretään tykkilavetilla läheiseen Westminister Abbey -kirkkoon. Kuningattaren arkku on raskas, sillä brittikuninkaalliset haudataan lyijyllä vuorattuihin arkkuihin. Prinsessa Dianan arkku painoi jopa 250 kiloa. Hautajaiset televisioidaan luonnollisesti ympäri maailman.
Hautapaikkansa kuningatar on valinnut itse. Sen oletetaan olevan Lontoon lähistöllä sijaitsevan kuningattaren kodin Windsorin linnan mailla. Kuningas Yrjö VI:n muistokappeliin on haudattu kuningattaren isä, äiti ja sisar, prinsessa Margaret.
Sitten arki ja Westminsterissä sijaitsevan parlamentin poliittinen peli alkavat uudestaan. Kuningas Charles III ja Camilla muuttavat Clarence Housesta Buckinghamin palatsiin.
Hänen esikoisensa prinssi William perii Walesin prinssin tittelin. Hän muuttaa perheineen Kensingtonin linnasta Clarence Houseen. Prinssi George, prinsessa Charlotte ja prinssi Louis siirtyvät pykälän eteenpäin kruununperimysjärjestyksessä. Heidän perässään viidentenä tulee prinssi Harry.
Kuningatar Elisabetin valtakausi jatkui tasan 70 vuotta.
Kuningatar oli maailmanpolitiikan ytimessä vuosikymmeniä, mutta kukaan ei tiedä, mitä hän on kokemastaan ajatellut. Hän vaikeni ja tyytyi valvomaan pääministereitään. Teoriassa kuningattarella oli esimerkiksi Ruotsin kuninkaaseen verrattuna laajat valtaoikeudet.
Käytännössä kuningatar oli Jumalan hänelle asettamassa palveluammatissa.
Kun kuningatar on tinkinsä täyttänyt, Buckinghamin palatsissa ei enää istu yhtä vaikeneva hallitsija kuin aiemmin.
Charlesia on toistuvasti kritisoitu siitä, että hän ottaa liikaa kantaa asioihin. Vuonna 2017 Charles herätti närää, kun hän puhui ”populismin noususta”. Sanoissa nähtiin viittauksia Brexitiin ja Donald Trumpin valintaan Yhdysvaltain presidentiksi.
Poliittista puhetta britit eivät salli monarkkinsa puhuvan. Siihen Charles ei totu yksityisesti koskaan, mutta julkisesti kyllä.
Show jatkuu, niin kuin sen on jatkuttava, tapahtui mitä tahansa. Sen ajatuksen turvin kuningatar Elisabetkin on selvinnyt tehtävästään.
Lähteet: Business Insider, Guardian, Daily Beast, Daily Mail
Juttu julkaistu alun perin 28.3.2019.
Muokattu 8.9. kello 23.20: selvennetty, että koska kuningatar kuoli Balmoralin linnassa Skotlannissa, voimaan astuu ”Operaatio Yksisarvinen”.
